Tietopaketti: kuntoutus

Kelan tehtäviin kuuluu järjestää kuntoutusta ja turvata toimeentuloa kuntoutuksen aikana. Tämä tietopaketti esittelee Kelan kuntoutuksen nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Lopusta löydät linkkejä muun muassa Kelan tuottamiin kuntoutusta koskeviin tilastoihin ja käynnissä oleviin tutkimuksiin.

Kelan kuntoutuspalveluita sai 167 000 henkilöä ja kuntoutusrahaa 44 000 henkilöä vuonna 2025.

Kelan kuntoutuksen kustannukset olivat 539 miljoonaa euroa kuntoutuspalveluista ja 197 miljoonaa euroa kuntoutusrahasta.

Yleisin Kelan kuntoutusmuoto on kuntoutuspsykoterapia. Lapsilla yleisin kuntoutuspalvelu on puheterapia. Yleisin peruste Kelan kuntoutuksen saamiselle on mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö kaikilla ikäryhmillä paitsi eläkeikäisillä, joilla yleisin peruste on tuki- tai liikuntaelinten sairaus.

Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa. Harkinnanvaraista kuntoutusta Kela järjestää ja korvaa eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa.

Kuinka moni saa Kelan kuntoutusta?

Kelan kuntoutuspalveluiden saajia oli 167 000 vuonna 2025. Kuntoutusrahan saajia oli 44 000 henkilöä.

Koko Suomen väestöstä Kelan kuntoutuksen saajia oli 3 %.

Kelan kuntoutuksen saajamäärä väheni 2,4 % vuoteen 2024 verrattuna. Vuoteen 2010 verrattuna saajien määrä on kasvanut lähes 70 %.

Erityisesti kuntoutuspsykoterapia on yleistynyt.

Kuntoutusrahan saajien määrä on vähentynyt hieman vuodesta 2010.

Kuinka paljon Kelan kuntoutuksesta tulee kustannuksia?

Kelan kuntoutuspalvelujen kustannukset olivat 539 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Eri lakiperusteisiin jaettuna kustannukset olivat

• vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa 311 miljoonaa euroa (58 %)
• kuntoutuspsykoterapiassa 108 miljoonaa euroa (20 %)
• harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa 68 miljoonaa euroa (13 %)
• ammatillisessa kuntoutuksessa 50 miljoonaa euroa (9 %).

Lisäksi kuntoutusrahaa maksettiin yhteensä 197 miljoonaa euroa.

Kelan kuntoutuspalveluiden kustannukset ovat kasvaneet lähes 70 % vuoteen 2010 verrattuna, kun inflaatio huomioidaan.

Kuntoutusrahan kustannukset ovat inflaatio huomioiden lähes kolminkertaistuneet vuoteen 2010 verrattuna. Vuodesta 2024 alkaen kuntoutusrahakustannukset ovat kuitenkin kääntyneet laskuun.

Mikä on Kelan yleisin kuntoutusmuoto?

Kelan yleisin kuntoutusmuoto on kuntoutuspsykoterapia.

Kuntoutuspsykoterapiaa sai yhteensä 67 000 henkilöä eli 40 % kaikista Kelan kuntoutuksen saajista vuonna 2025.

Yhteensä lakiperusteista kuntoutusta (ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tai kuntoutuspsykoterapiaa) sai 143 000 asiakasta, mikä on 85 % kaikista kuntoutusasiakkaista. Näistä asiakkaista

• 47 % sai kuntoutuspsykoterapiaa
• 36 % sai vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
• 17 % sai ammatillista kuntoutusta.

Lisäksi harkinnanvaraista kuntoutusta sai 31 600 asiakasta, mikä on 22 % kaikista kuntoutusasiakkaista.

Kuntoutuksen saajat ovat voineet saada useamman lakiperusteen mukaista kuntoutusta vuoden aikana.

Miksi kuntoutuspsykoterapian saajamäärä on kasvanut?

Kuntoutuspsykoterapiasta poistui vuonna 2011 harkinnanvaraisuus, mikä on mahdollistanut saajamäärän voimakkaan kasvun.

Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on yli viisinkertaistunut ja kustannukset inflaatio huomioiden yli viisinkertaistuneet vuoden 2011 jälkeen.

Ennen vuotta 2011 Kela korvasi psykoterapiaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena, jolloin palvelun saajien määrää rajoitti palvelun järjestämiseen vuodessa sidottu rahamäärä. Vuonna 2011 kuntoutuspsykoterapia muuttui lakisääteiseksi.

Viime vuosina kuntoutuspsykoterapian saajamäärän kasvu on kuitenkin hidastunut, eikä vuoden 2021 kuntoutuspsykoterapian kustannuksia ole seuraavina vuosina ylitetty.

Ammatillisen kuntoutuksen, vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen kehitys

Ammatillisen kuntoutuksen saajien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2010. Edellisenä neljänä vuonna kehitys on kuitenkin muuttanut suuntaansa ja ammatillisen kuntoutuksen saajamäärä on laskenut.

Ammatillisen kuntoutuksen saajamäärän laskua voivat selittää erityisesti nuorten ohjautuminen nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ja erityisesti Nuotti-valmennukseen. Tarkempia tietoja ammatillisen kuntoutuksen kehityksestä löydät ammatillisen kuntoutuksen tietopaketista.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2010. Saajien määrä ja kustannukset ovat jatkaneet kasvuaan myös viimeisinä vuosina, erityisesti puheterapiassa ja toimintaterapiassa.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajien määrä ja kustannukset laskivat vuodesta 2010 vuoteen 2020.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen lasku voi johtua esimerkiksi siitä, että Kela korvasi psykoterapiaa ennen vuotta 2011 harkinnanvaraisena kuntoutuksena, tai siitä, että harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahoitusta leikattiin 2010-luvun puolivälissä.

Vuoden 2020 jälkeen saajien määrä lähti kuitenkin taas huomattavaan nousuun, kunnes se on taas hieman laskenut vuodesta 2024 alkaen. Vuonna 2020 koronapandemia laski erityisesti harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajien määrää. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että harkinnanvaraista kuntoutusta toteutetaan pääasiassa kuntoutuslaitoksissa eikä sitä aina voida toteuttaa etäkuntoutuksena.

Mitä kuntoutusta lapset yleensä saavat Kelalta?

Lasten yleisin Kelan kuntoutusmuoto on puheterapia.

Alle 16-vuotiaat saivat vuonna 2025 yleisimmin vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jota sai 88 % ikäryhmään kuuluvista kuntoutuksen saajista.

Lasten yleisin kuntoutuspalvelu oli puheterapia (64 % saajista).

Mitä kuntoutusta nuoret ja työikäiset yleensä saavat Kelalta?

Työikäisten yleisin Kelan kuntoutusmuoto on kuntoutuspsykoterapia.

16‒29-vuotiaat saivat yleisimmin kuntoutuspsykoterapiaa (53 % ikäryhmän kuntoutuksen saajista vuonna 2025) ja ammatillista kuntoutusta (26 %). Yleisimmät ammatillisen kuntoutuksen muodot olivat ammattikoulutus (42 % ikäryhmän ammatillisen kuntoutuksen saajista) ja korkeakouluopiskelu (22 %).

30‒64-vuotiaat saivat yleisimmin kuntoutuspsykoterapiaa (52 % ikäryhmän kuntoutuksen saajista vuonna 2025) ja harkinnanvaraista kuntoutusta (19 %). Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluista yleisin kuntoutusmuoto oli kuntoutuskurssit, joille osallistui 65 % ikäryhmän harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajista. Yleisimmät kurssit olivat tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville henkilöille suunnatut tules-kurssit (53 % ikäryhmän harkinnanvaraisille kuntoutuskursseille osallistuneista).

Työikäisistä kuntoutuksen saajista 15 % sai ammatillista kuntoutusta ja 18 % vaativaa lääkinnällistä. Yleisin ammatillisen kuntoutuksen palvelu oli Kiila-kuntoutus, jota sai 30 % ikäryhmään kuuluvista ammatillisen kuntoutuksen saajista. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yleisin palvelu oli fysioterapia, jota sai 74 % ikäryhmän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajista.

Mitä kuntoutusta eläkeikäiset yleensä saavat Kelalta?

Eläkeikäisten yleisin Kelan kuntoutusmuoto on erilaiset kurssit, yleisimpänä niistä omaishoitajan kuntoutuskurssi.

65 vuotta täyttäneet saivat yleisimmin harkinnanvaraista kuntoutusta (90 % ikäryhmän kuntoutuksen saajista vuonna 2025). Kaikista harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajista vajaa neljännes (22 %) oli yli 65-vuotiaita.

Yleisin eläkeikäisten kuntoutusmuoto oli kuntoutuskurssit, joille osallistui 65 % ikäryhmän harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajista. Kaikista harkinnanvaraisille kuntoutuskursseille osallistuneista aikuista läheistä hoitavien omaishoitajien kuntoutuskursseille osallistui 27 % ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuskursseille osallistui 21 %.

Eläkeikäisten Kelan kuntoutuksen saajien määrä kasvoi 2010-luvulla kaikissa kuntoutusmuodoissa. Ikääntyneiden kuntoutujien määrän kasvua voi selittää se, että ikäluokan koko on kasvanut. Vuonna 2024 eläkeikäisten kuntoutuksen saajien määrä kuitenkin laski, mitä voi selittää ikääntyneille suunnattujen IKKU-kuntoutuskurssien loppuminen vuoden 2024 alusta. Eläkeikäisten yleisin kuntoutuksen järjestäjätaho on julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto.

Saavatko naiset vai miehet useammin kuntoutusta?

Kelan kuntoutukseen osallistuvat useammin naiset kuin miehet, mutta eri kuntoutusmuotojen välillä on eroja.

Kaikista Kelan kuntoutukseen osallistuneista naisia oli 62 % ja miehiä 38 % vuonna 2025.

Naiset osallistuvat miehiä useammin ammatilliseen kuntoutukseen, kuntoutuspsykoterapiaan ja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Miehet osallistuivat useammin vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.

Ikäryhmien välillä sukupuolijakaumassa on eroja.

Esimerkiksi alle vaativaan lääkinnällisen kuntoutukseen osallistuneista lapsista 68 % oli poikia vuonna 2025. Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneista 16‒29-vuotiaista 83 % ja 30‒64-vuotiaista 76 % oli naisia. Toisaalta esimerkiksi harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestettäville sydänkuntoutuskursseille osallistui useammin miehet kuin naiset.

Minkä perusteella Kelan kuntoutusta saadaan?

Yleisin peruste Kelan kuntoutuksen saamiselle oli vuonna 2025 jokin mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö.

Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön perusteella kuntoutusta sai 124 000 henkilöä, mikä on 75 % kaikista Kelan kuntoutuksen saajista.

Yleisimmin mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön perusteella kuntoutusta saatiin mielialahäiriöiden (30 % kyseisen sairauspääryhmän perusteella kuntoutusta saaneista), ahdistuneisuushäiriöiden (32 %) ja neurokehityksellisten oireyhtymien (19 %) vuoksi.

Kuntoutusta sai tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi 9 %, hermoston sairauksien vuoksi 6 % ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi 3 % kuntoutuksen saajista vuonna 2025. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi kuntoutusta saavien määrä on vähentynyt lähes 30 % vuodesta 2010.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö oli yleisin peruste Kelan kuntoutukseen osallistumiseen alle 16-vuotiailla (92 % ikäryhmän kuntoutuksen saajista), 16‒29-vuotiailla (91 %) sekä 30‒64-vuotiailla (67 %).

Työikäisistä (30‒64-vuotiaat) 15 % sai kuntoutusta tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi.

65 vuotta täyttäneillä yleisin peruste kuntoutukseen osallistumiseen oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet (25 % ikäryhmän kuntoutuksen saajista). Kuitenkin eläkeikäisillä miehillä kuntoutukselle yleisin syy oli verenkiertoelinten sairaudet.

Kelan kuntoutukseen ohjautuminen ja sen vaiheet vaihtelevat alueellisesti

Kelan kuntoutukseen osallistumisessa on alueellisia eroja. Vuonna 2018 ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutuspsykoterapiaan osallistuminen oli yleisintä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja harvinaisinta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuminen oli yleisintä Lapin sairaanhoitopiirissä ja harvinaisinta Vaasan sairaanhoitopiirissä.

 
 

Ammattilaisten mukaan Kelan kuntoutukseen ohjautumista vaikeuttaa resurssien niukkuus ja palveluiden saatavuus. Kuntoutukseen ohjautumisen vaiheista heikoimmin toimii ammattilaisten mukaan kuntoutuksen hakeminen. Vahvimmin toimii kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelman laatiminen, jossa oli kuitenkin eniten vaihtelua alueiden välillä.

Alueellista vaihtelua Kelan kuntoutukseen ohjautumisessa voivat selittää:

• ammattilaisilla oleva tieto palveluista ja kuntoutusjärjestelmästä
• toimintamallit ja -kulttuurit kuntoutukseen ohjaamisessa
• palveluiden organisointi alueilla
• käytettävissä olevat resurssit.

Kelan kuntoutukseen ohjautumisen alueellista yhdenvertaisuutta voidaan tukea. Tutkimus tarjoaa useita tukemisen keinoja.

Kuntoutuksen järjestämiseen rekisteröitymismenettelyllä liittyy sekä etuja että haasteita

Kela hankkii kuntoutuspalveluita pääasiassa kilpailutuksen kautta. Kilpailutuksen ohella Kela on kehittänyt kuntoutuspalvelujen järjestämistä rekisteröitymismenettelyllä, jossa Kela määrittelee palvelun toteuttamista koskevat ehdot ja kiinteän hinnan. Rekisteröitymismenettelyssä kaikki vähimmäisvaatimukset täyttävät palveluntuottajat voivat rekisteröityä Kelan kuntoutuksen palveluntuottajiksi.

Kahden kuntoutuspalvelun hankintoja koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että palvelun hankkiminen kiinteällä hinnalla tuli kalliimmaksi kuin kilpailutus, mutta hyväksyttyjä palveluntuottajia saatiin enemmän. Kilpailuttamalla voitaisiin saavuttaa suuria säästöjä, mutta toisaalta rekisteröitymismenettely saattaa pidentää asiakassuhteita ja parantaa hoidon jatkuvuutta.

Uusi palvelu tulisi ensin kilpailuttaa vähintään kerran ennen kiinteän hinnan käyttöönottoa, jotta saataisiin selville hinnan muodostuminen ja siihen liittyvät haasteet. Tutkimuksessa havaittiin, että palveluntuottajat olivat sitä mieltä, että uusi menettely on sujuvampi tapa toimia palveluntuottajana kuin tarjouskilpailu.

Kiinteä hinnoittelu saattaa heijastua palvelun laatuun. Asiakkaan valinnanvapaus voi kannustaa palveluntuottajia panostamaan palvelunsa laatuun, mutta toisaalta kiinteähintainen sopimus voi kannustaa tuottajia säästämään tinkimällä laadusta. Keskeinen haaste on kiinteän hinnan asettaminen sopivalle tasolle.

Tällä hetkellä rekisteröitymismenettelyllä järjestetään mm. aikuisen sydänkuntoutuskurssia, nuorten Oma väylä -kuntoutusta, harkinnanvaraista yksilökuntoutusta sekä LAKU-perhekuntoutusta.

Saamenkielisten kuntoutuksessa on puutteita kulttuuristen ja kielellisten tarpeiden huomioimisessa

Kelassa toteutettiin nykytilan kartoitus saamenkielisille asiakkaille suunnatuista Kelan kuntoutuspalveluista. Kuten aiemmissa tutkimuksissa, saamenkielisten asiakkaiden kulttuuristen ja kielellisten tarpeiden huomioimisessa havaittiin useita puutteita.

Tutkimuksen mukaan kuntoutus ei kytkeydy tarpeeksi hyvin saamenkielisten asiakkaiden arkeen, ohjautumisen esteenä on pitkät välimatkat ja Kelan kuntoutusta koskevassa viestinnässä on puutteita. Yhteisöllisyyden kokemukset kuntoutuskurssilla näyttäytyivät saamenkielisille asiakkaille erittäin merkityksellisinä, ja yhteisöllisyyttä toivottiin lisää. Asiakkaat näyttävät kuitenkin hyötyneen Kelan kuntoutuksesta ja kuntoutukseen osallistuminen oli asiakkaille positiivinen kokemus.

Selvityksen tulosten pohjalta käynnistettiin kehittämishanke vuonna 2024 ja arviointitutkimus vuonna 2025. Kehittämishankkeen tarkoituksena on kehittää ja kokeilla uutta työikäisille saamenkielisille suunnattua kuntoutuspalvelua, edistää yhteistyötä saamelaistoimijoiden kanssa sekä kehittää kuntoutuspalveluihin ohjautumista ja selkeyttää työnjakoa terveydenhuollon kanssa. Tutkimuksessa arvioidaan kehittämishankkeen tavoitteiden toteutumista.

Etäkuntoutus

Etäkuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutuspalvelua, joka toteutetaan osittain tai kokonaan etäyhteyden välityksellä. Kuntoutustilanteessa asiakas ja ammattilainen ovat fyysisesti eri paikoissa. Etäkuntoutus voi olla reaaliaikaista (esim. kuvapuhelu tai ääniyhteys) tai ajasta riippumatonta verkkokuntoutusta. Etäkuntoutuksessa voidaan hyödyntää erilaisia teknologisia ratkaisuja (esimerkiksi kuvapuhelut, pikaviestintä, sensoriteknologiat, verkkoalustat, mobiilisovellukset, virtuaalitodellisuus, robotiikka, peliteknologiat ja tekoälysovellukset). Etäkuntoutus perustuu asiakkaan omiin tavoitteisiin. Etäkuntoutus mahdollistaa teknologian avulla asiakkaan osallistumisen ammattilaisen kanssa yhteistyössä sovittuihin kuntoutustoimenpiteisiin.

Kela on tutkinut etäkuntoutuksen käyttöönottoa ja toimivuutta eri tutkimushankkeissa sekä selvittänyt sen käyttöä psykoterapiassa. Tulosten perusteella etäkuntoutuksen käyttö tukee kuntoutuspalveluiden saatavuutta eri alueilla, antaa asiakkaalle mahdollisuuden osallistua kuntoutukseen keskeltä omaa arkipäivää sekä tuo ammattilaiselle joustavuutta työn toteuttamistapoihin. Etäkuntoutus soveltuu erilaisille asiakasryhmille yksilöterapiaan sekä ryhmämuotoiseen kuntoutukseen ja se mahdollistaa yksilöllisen tuen tarjoamisen. Ryhmätoiminta ja vertaistuki ovat olleet haastavampia toteuttaa etäyhteyksien kautta kuin lähikuntoutuksena. Etäkuntoutuksen toimivuudessa keskeistä ovat sekä ammattilaisten että asiakkaiden taidot, tekniset valmiudet, osallistumisen tukeminen sekä myönteinen asenne. Ammattilaisilta vaaditaan myös verkkovuorovaikutustaitoja ja -ohjaustaitoja. Etäkuntoutus mahdollistaa läheisten osallistumista ja sujuvoittaa verkostoyhteistyötä.

Omakuntoutuksen käsitteellä kuvataan asiakkaan roolia kuntoutusprosessissa

Omakuntoutuksen käsite on uusi tapa hahmottaa asiakkaan rooli kuntoutusprosessissa. Sillä korostetaan asiakkaan aktiivista roolia omassa kuntoutuksessaan.

Omakuntoutus on tutkimuksen mukaan kuntoutuksen ammattilaisille ilmiönä tuttu, mutta käsitteenä uusi. Sen määritelmän mukaista toimintaa sisältyy kaikkiin Kelan kuntoutuspalveluihin.

Tutkimushankkeessa kirjoitettiin opas omakuntoutuksen käytännön toteutukseen. Oppaassa kuvataan keinoja omakuntoutuksen suunnitteluun, seurantaan ja dokumentointiin.

Omakuntoutuksen perustana on neljä ydinajatusta:

1. Voimavarojen tunnistaminen ja rakentaminen lisäävät asiakkaan aktiivista osallistumista ja toimijuutta.
2. Ratkaisujen etsiminen arjessa ja suuntautuminen tulevaisuuteen johtavat konkreettisiin muutoksiin asiakkaan arjessa.
3. Yhteistoiminnalla voidaan rakentaa yhteistä ymmärrystä asiakkaan ja ammattilaisen välille sekä edistää asiakkaan omien oivallusten syntymistä.
4. Näyttöön perustuva toiminta varmistaa omakuntoutuksen laadun ja vaikutukset.

Kelan järjestämän kuntoutuksen toteutumista ja toimivuutta tutkitaan implementaatiotutkimuksilla

Kelalle kuntoutuksen järjestäjänä on tärkeää tietää, millaisia vaikutuksia erilaisilla kuntoutuksen järjestämisen muutoksilla on eri toimijoille, erityisesti millaisia seuraamuksia muutoksilla on asiakkaille ja heidän kuntoutumiseensa. Kelassa on jo kymmenen vuoden ajan tutkittu Kelan kuntoutuspalveluiden toteutumista ja toimivuutta sekä miten eri toimijat kokevat kuntoutuksen hyödyt ja vaikutukset. Tutkimukset ovat luonteeltaan moninäkökulmaisia ja monimenetelmällisiä implementaatiotutkimuksia.

Tutkimukset tuottavat tietoa, jolla vahvistetaan Kelan kuntoutuspalveluiden laatua ja näyttöön perustuvuutta. Tätä tavoitetta on lähestytty:

1. vahvistamalla implementaatiotutkimuksen viitekehysten käyttöä kuntoutuksen tutkimuksessa
2. hyödyntämällä ydinelementtiajattelua kuntoutuspalveluiden keskeisten tekijöiden kuvaamisessa.

Tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmin suomalaisen kuntoutuksen ja kuntoutuksen tutkimuksen piirissä, jossa implementaatiotutkimus ja sen teoriat, menetelmät ja käsitteet ovat vasta vakiintumassa käyttöön.