Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja erityisesti alkoholisairastavuudessa ja ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä
Alueiden väliset erot ovat sairastavuudessa suurimpia alkoholisairauksissa ja työkyvyttömyydessä ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä, selviää uusimmista Kansallisen terveysindeksin tuloksista.
Sairastavuus on edelleen yleisintä niin miehillä kuin naisilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Erityisesti alkoholisairaudet, vakavat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat siellä monella hyvinvointialueella muuta maata yleisempiä.
Alkoholisairastavuus on Suomessa yleisintä Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla. Alkoholisairastavuus on yleistä myös Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Miehillä alkoholisairastavuus on näiden lisäksi yleistä myös Keski-Pohjanmaalla ja naisilla Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.
Alkoholisairaudet näyttävät koko maan tasolla vain hieman yleistyneen vuosina 2017–2023, mutta alueelliset erot ovat suuria. Alkoholisairastavuus näyttää yleistyneen eniten Kainuussa ja Kymenlaaksossa, kun taas Pohjois-Savossa ja Länsi-Uudellamaalla se näyttää selkeimmin vähentyneen.
– Tätä kehitystä on tärkeä seurata alkoholilainsäädännön muuttuessa. Alkoholisairauksien yleistyminen viittaa siihen, että alkoholin saatavuuden helpottuminen voi heikentää erityisesti alkoholin riskikäyttäjien tilannetta. Sairastavuudessa tämä näkyy nopeammin kuin alkoholikuolemissa, jotka nekin ovat viimeisimpien, vuoden 2023 tietojen mukaan hieman lisääntyneet, kertoo THL:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen.
Työkyvyttömyys on yleisintä Itä-Suomessa
Miehille työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspäivärahoja maksetaan tavallisimmin Kainuussa. Naisilla työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleisimpiä Pohjois-Savossa ja sairauspäivärahan saaminen Lapissa.
Sekä miehet että naiset saavat ammatillista kuntoutusta tavallisimmin Pohjois-Karjalassa.
Maksettujen työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivärahojen sekä ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisupäätösten kehityksessä on alueellisia eroja.
Esimerkiksi useimmilla Uudenmaan hyvinvointialueilla maksettujen työkyvyttömyysetuuksien määrä on vähentynyt, ja ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana.
– Tällainen hyvä kehitys kertoo siitä, että alueella selvitään yhä lyhyemmillä sairauspoissaolojaksoilla ja ammatilliseen kuntoutukseen päästään aiempaa useammin, kertoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.
Joillakin hyvinvointialueilla tilanne on päinvastainen. Esimerkiksi Kainuussa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa työkyvyttömyysetuudet ovat yleistyneet, mutta samaan aikaan ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset ovat vähentyneet.
– Tämä saattaa viitata hoidon saatavuuden pullonkauloihin, Luoto toteaa.
Kansallinen terveysindeksi alueiden toiminnan suunnittelun ja arvioinnin tukena
Kansallinen terveysindeksi tarjoaa vertailutietoa hyvinvointialueiden ja kuntien käyttöön. Tietokokonaisuus kuvaa hyvinvointialueiden ja kuntien välisiä eroja väestön sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä.
Sairastavuuden indeksilaskennassa on mukana 10 sairausryhmää. Työkyvyttömyysindeksissä on kolme osaa.
– Niillä alueilla, joilla tulokset poikkeavat muusta maasta tai tietyissä indekseissä esiintyy ristikkäistä kehitystä, olisi hyvä selvittää tulosten juurisyyt. Tämä auttaisi tunnistamaan, onko tarpeen suunnitella uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, helpottaa hoitoon pääsyä, parantaa hoidon jatkuvuutta tai kehittää monipuolisempia ennalta ehkäiseviä toimia, kertoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.
Kansallisen terveysindeksin tiedot on koottu THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen, Tilastokeskuksen ja Syöpärekisterin rekisteriaineistoista. Tuoreimmat tiedot ovat vuosilta 2021—2023.
Lisätietoa
- Kansallinen terveysindeksi 2021–2023. Sairastavuus ja työkyvyttömyys edelleen yleisintä Itä- ja Pohjois-Suomessa. (julkari.fi) Tilastoraportti 26/2025, THL.
- Kansallinen terveysindeksi 2021–2023. Tilasto kuvina. (thl.fi)
- Kansallinen terveysindeksi
Päivikki Koponen
johtava asiantuntija, THL
puh. 029 524 8868
paivikki.koponen@thl.fi
Riitta Luoto
ylilääkäri, Kelan tutkimus
puh. 020 634 0529
riitta.luoto@kela.fi
Aikaisemmin aiheesta:
