Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

Kansalliseksi tavoitteeksi on yhä vahvemmin otettava, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä laajasti ymmärtäen sosiaaliturvan ilmiöt valjastetaan koko rikkaudessaan tekoälyavusteisen hoidon, tutkimuksen ja tilastoinnin hyödynnettäviksi, kirjoittavat sotearkkitehti Marko Jalonen, johtava asiaantuntija Mari Peltola-Nykyri ja tietopalvelujohtaja Arto Vuori.

Kelan tutkimusyksikkö kartoittaa loppuvuodesta Kelan etuuksien saajien arkea ja hyvinvointia. Erityisenä kohderyhmänä ovat perustoimeentulotukea saavat asiakkaat. Kysely toteutetaan sekä sähköisenä että valituilla palvelupisteillä.

Lokakuussa kokeilua hyödynnettiin eniten Keski-Suomen hyvinvointialueella. Yleisin syy hakeutua vastaanotolle olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Terveysasemaverkostoon on suunniteltu supistuksia, minkä moni on arvellut näkyvän myös Kelan matkakorvausten nousuna. Kaikki suunnitelmat eivät ole vielä toteutuneet, ja toistaiseksi tilastoissa ei näy merkittäviä muutoksia. Tilastot eivät kuitenkaan kerro yksittäisten ihmisten tilanteista. 

Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha on kuntoutujien näkökulmasta tärkeä tukimuoto, jolla on usein jopa käänteentekevä merkitys kuntoutujien elämässä. Kuntoutusraha takaa toipumisen ajalle ”taloudellisen rauhan”, motivoi ylläpitämään työkykyä ja kannustaa kohti uusia urasuunnitelmia ja työllistymistä. Toimeentulon turva voi olla ratkaiseva tekijä työelämään palaamisessa ja osattomuuden ehkäisemisessä.

Asiakkaan omatoiminen työskentely ammattilaisen tapaamisten välillä voi lisätä harjoitusmääriä ja toistoja, jolloin asiakkaan kuntoutuminen edistyy nopeammin. On kuitenkin monia seikkoja, jotka vaikuttavat siihen, millainen on riittävä määrä omakuntoutusta kunkin asiakkaan prosessissa. Voiko joskus vähemmän olla enemmän?