Kansallinen terveysindeksi

Päivitetty 29.10.2024

Kansallinen terveysindeksi tarjoaa tietoa väestön sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä esimerkiksi hyvinvointialueille. Indeksitiedot tuottavat yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus.

Terveysindeksin tiedot perustuvat vuosien 2020–2022 rekisteritietoihin. Indeksit ja niiden eri osa-alueet kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla suhteessa koko maan väestöön.

Siirry Työkyvyttömyysindeksi-datasovellukseen (tilastot.kela.fi)

Kansallinen terveysindeksi muilla sivustoilla:

Sairastavuusindeksi ja sairausryhmittäiset osaindeksit Sotkanetissä (sotkanet.fi)

Kansallinen terveysindeksi 2020–2022 : Tilastoraportti 23/2024 (julkari.fi)

Kansallisen terveysindeksin tulokset lyhyesti diasarjana: Kansallinen terveysindeksi : Hyvinvointialueiden tiedot vuosilta 2020–2022 (pdf, thl.fi)

Tietoa väestön sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä

Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus kattaa useita indikaattoreita väestön sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä. Se sisältää sekä sairastavuusindeksin ja sairausryhmittäiset osaindeksit että työkyvyttömyysindeksin ja sen osaindeksit.

Sairastavuusindeksi sisältää 10 sairausryhmää. Sen osaindeksit kuvaavat syöpien, sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden häiriöiden, tapaturmien, muistisairauksien, keuhkosairauksien, diabeteksen ja alkoholisairauksien yleisyyttä. Sairastavuusindeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on kyseisen sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja elämänlaadun sekä sote-palvelukäytön kustannusten kannalta.

Työkyvyttömyysindeksissä on kolme osiota:

työkyvyttömyyseläke
sairauspäiväraha
ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset.

Työkyvyttömyysindeksissä voi tarkastella väestön työkyvyttömyyttä kaikissa osioissa yhdessä. Osioita voi lisäksi tarkastella erikseen osaindekseinä.

Työkyvyttömyysindeksin tiedot päivittyvät vuosittain huhtikuun 1. päivänä. Keväällä 2024 päivittyvät tilastointivuosien 2020–2022 tiedot.

Miten tietoa käytetään ja tulkitaan?

Terveysindeksiluvut kuvaavat hyvinvointialueiden ja kuntien väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on.

Indekseistä tuotetaan sekä ikävakioitu että -vakioimaton versio. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi kuvaa taas alueen todellista sairaustaakkaa.

Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alueellisiin eroihin vaikuttavat väestön ikärakenteen lisäksi monet tekijät. Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta, uni ja ravintotottumukset vaikuttavat, mutta elintapoihin vaikuttavat monet seikat. Työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja työkykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä.

Indeksilukuja vertailtaessa on huomattava, että myös hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä suurempana sairastavuutena, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. Vastaavasti työkyvyttömyyteen vaikuttaa myös terveyspalvelujen saatavuus, joka riippuu muun muassa työterveyshuollon palvelujen kattavuudesta ja laajuudesta. Sairastavuusindeksissä alueiden välisiin eroihin voivat vaikuttaa myös erot siinä, miten kattavasti tiedot hyvinvointialueilta saadaan ja miten ne siirtyvät THL:n hoitoilmoitusrekisteriin.

Suosittelemme käyttämään työkyvyttömyysindeksin datavisualisointia vain tietokoneen näytöllä. Datavisualisointi ei toimi mobiililaitteissa ja se toimii toistaiseksi puutteellisesti ruudunlukijasovelluksilla.

Työkyvyttömyysindeksin käyttöohje