Tietopaketti: Kansallinen terveysindeksi

Julkaistu 30.5.2023Päivitetty 12.8.2025

Kansallinen terveysindeksi on tilastopalvelu, joka tarjoaa tietoa väestön terveyden ja työkyvyn tilasta esimerkiksi väestörakenteeltaan erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Kansallinen terveysindeksi yhdistää tietoja aiemmista THL:n sairastavuusindeksistä ja Kelan Terveyspuntarista sekä muista kansallisista rekistereistä. Kansallinen terveysindeksi julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2023, jonka jälkeen tiedot päivittyvät säännöllisesti.

Pääset tästä Kansalliseen terveysindeksiin.

Kansallinen terveysindeksi aikuisväestön hoidon tarpeen arvioinnin ja ennakoinnin perustaksi

Kansallinen terveysindeksi kehitettiin terveysongelmien ennaltaehkäisyn sekä aikuisväestön hoidon tarpeen arvioinnin ja ennakoinnin perustaksi. Tavoitteena on:

kehittää aiemman THL:n sairastavuusindeksin ja Kelan Terveyspuntarin pohjalta Kansallinen terveysindeksi
täydentää ja tarkistaa indeksin sisältöjä (sairausryhmittäiset osaindeksit ja niiden painokertoimet sekä työkykyyn liittyvä tieto)
arvioida indeksin avulla väestön terveydentilaa väestörakenteeltaan erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla
tuottaa tietoa väestöryhmittäisistä, mm. sosioekonomisista, eroista
tutkia indeksin avulla väestön terveyden ajallisia muutoksia ja ennakoida tulevaisuuden trendejä
tutkia alueellisia eroja väestörakenne, työllisyystilanne ja sairauksien ennaltaehkäisyn potentiaali huomioiden ja
varmistaa indeksitietojen säännöllinen päivitys ja avoin saatavuus.

Kansallinen terveysindeksi perustuu THL:n sairastavuusindeksiin ja Kelan Terveyspuntariin. Uusi Kansallinen terveysindeksi koostuu sairausryhmittäisistä osaindekseistä, sairastavuuden yleisindeksistä ja työkyvyttömyysindeksistä.

Mistä Kansallinen terveysindeksi koostuu?

Terveysindeksin laskennassa käytetään tietoja eri lähteistä:

THL: hoitoilmoitustiedot, vastaanottokäynnit ja sairaalahoitojaksot
Syöpärekisteri: todetut syövät
Tilastokeskus: kuolemansyyt ja väestötiedot
Eläketurvakeskus: myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet
Kela: lääkekorvaukset ja muut terveysperustaiset etuudet

Terveysindeksi muodostuu osaindekseistä, joissa ovat mukana yleisimmät ja kuormittavimmat sairausryhmät ja terveysongelmat. Tavoitteena on, ettei indeksi kuvaisi vain mahdollisia eroja diagnosointi- ja hoitokäytännöissä tai potilastietojärjestelmiin tehtävissä kirjauksissa.

Tarkastelussa ovat seuraavat sairausryhmät:

syövät
sydän- ja verisuonisairaudet
diabetes
dementia
tuki- ja liikuntaelinsairaudet
vakavat mielenterveysongelmat
tapaturmat
krooniset keuhkosairaudet
päihdehäiriöt.

Terveysongelmista aiheutuvaa taakkaa määritettäessä kunkin terveysongelman yleisyyttä painotetaan niistä aiheutuvien

kustannusten
elämänlaatuvaikutusten
kuolleisuuden ja
työkyvyttömyyden kannalta.

Lisäksi kehitetään ja arvioidaan uutta osaindeksiä, joka kuvaisi työkyvyttömyyttä laajemmin.

Miten indeksitietoa tulkitaan?

Kansallisen terveysindeksin tavoitteena on tunnistaa, millainen taakka yleisimmistä ja kuormittavimmista terveysongelmista muodostuu eri alueilla sekä millaisia muutoksia siinä voidaan havaita.

Terveysindeksi kuvaa hyvinvointialueiden ja kuntien väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on.

Terveysindeksistä tuotetaan sekä ikävakioitu että -vakioimaton versio. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi kuvaa taas alueen todellista sairaustaakkaa.

Alueellisten sairastavuuserojen ja työkyvyttömyyden takana on väestön ikärakenteen lisäksi monia tekijöitä. Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta, uni ja ravintotottumukset vaikuttavat, mutta elintapoihin vaikuttavat monet seikat. Työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja työkykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä.

Lisää tietoa Kansallisesta terveysindeksistä

Tutkimusblogin kirjoitukset

Sote-uudistuksen tiedolla johtamisessa piilee sudenkuoppia, jotka on tärkeää tunnistaa - Tutkimusblogi (kela.fi)

Tiedotteet

Uusi Kansallinen terveysindeksi tulee tarjoamaan tietoa väestön terveyden ja työkyvyn tilasta | Yhteistyökumppanit | Kela

Lue lisää

Yhteistyökumppanit

Rahoittajat

Kela
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Yhteystiedot

Erikoistutkija Kati Sarnola

Terveyspuntarissa sairastavuus vuoteen 2018

Kelan Terveyspuntaria päivitettiin viimeksi vuonna 2018. Sen tilalle kehitetään parhaillaan Kansallista terveysindeksiä.

Terveyspuntarin indeksien ja karttasovellusten* avulla voit vertailla väestön alueellisia sairastavuuseroja yhtenä vuotena vuoteen 2018 asti.

Tietoja ei pidä sen sijaan käyttää valittujen alueiden arvojen vertailuun eri vuosina. Terveyspuntarin kansantaudit -sovelluksen tiedot päivittyvät edellisen vuoden osalta helmikuussa ja sairastavuusindeksit toukokuussa.

Miten kansantauti-indeksi lasketaan

Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksilukuja, jotka kertovat, kuinka yleisiä niin sanottujen kansantautien erityiskorvausoikeudet ovat suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Laskennassa käytetään vuoden lopun väestötietoja sekä tietoa erityiskorvausoikeuksien voimassaolosta vuoden lopussa. Kuntien välisistä eroista voidaan poistaa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvat erot vakioimalla indeksiluvut iän ja sukupuolen mukaan.

Miten sairastavuusindeksi lasketaan

Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien välisistä eroista voidaan poistaa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvat erot vakioimalla indeksiluvut iän ja sukupuolen mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan:

kuolleisuus
työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä
erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä.

Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo.

Esimerkki sairastavuusindeksin laskutavasta.

Miten indeksilukuja käytetään

Terveyspuntarin indeksejä ei pidä tarkastella tavanomaisina aikasarjoina, koska vakiointi on tehty kunkin vuoden väestöllä, ei vakioväestöllä. Jos Terveyspuntarissa jossakin tietyssä kunnassa astman kansantauti-indeksi vuonna 2010 on 120 ja vuonna 2013 vain 115, voidaan sanoa, että kunta on lähestynyt koko maan keskiarvoa. Ei kuitenkaan voida sanoa, että astman erityiskorvausoikeuksien vallitsevuus kunnassa olisi vähentynyt, koska laskennassa otetaan aina huomioon koko maan luvut.

Terveyspuntarissa aiempien vuosien indeksien arvot eivät muutu päivitysten myötä (muuten kuin kuntaliitosten takia), ja koko maan indeksiluku on kaikkina vuosina 100.

*Karttasovellus toimii, jos käyttäjän selaimessa on Javascript- ja SVG-tuki. Operan versiosta 9 ja Mozilla Firefoxin versiosta 2 lähtien näissä selaimissa on ollut natiivi SVG-tuki. Myös Google Chrome -selaimessa karttasovellus toimii ongelmitta. Internet Explorer -selain vaatii erillisen lisälaajennuksen (esim. Adobe SVG Viewer -lisäosan).

Esimerkkikuntana Iisalmi

Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilasto- ja rekisterimuuttujaan

kuolleiden osuus väestöstä
työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus 16–64-vuotiaista
erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä.

Vuoden aikana koko maan väestöstä kuolee noin yksi prosentti. Pienissä kunnissa määrä voi vaihdella vuosittain paljonkin, vaikka kuolleisuus pitkällä aikavälillä pysyttelisi vakaana. Tämän vuoksi indeksin laskeminen perustuu kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoon, tässä tapauksessa vuosiin 2009–2011.

Muut kaksi muuttujaa perustuvat rekisterikantoihin, jotka muuttuvat vuosittain suhteellisen vähän. Tapauksia löytyy riittävästi pienistäkin kunnista, joten niistä voidaan käyttää tuoreinta saatavissa olevaa tilastovuotta. Indeksien tuorein laskentavuosi oli 2011.

Kuolleisuus

Kuolleisuusluku saadaan laskemalla kuolleiden osuus prosentteina alueen väestömäärästä.

Iisalmen väestöstä kuoli vuosina 2009–2011 keskimäärin 235,67 asukasta vuodessa. Iisalmen vuosittaisten keskiväkilukujen keskiarvo vastaavana aikana oli 22 176 henkilöä. Kuolleisuus oli siten 100 x 235,67 : 22 176 eli 1,0627 %.

Koko maan väestöstä kuoli vuosina 2009–2011 keskimäärin 48 251 henkilöä vuodessa. Suhteutettuna saman ajankohdan väestöpohjaan saadaan koko maan kuolleisuudeksi 0,93930 %.

Iisalmen kuolleisuusindeksi oli siten 100 x 1,0627 : 0,93930 = 113,1.

Työkyvyttömyys

Vuonna 2011 Iisalmen väestöstä oli työkyvyttömyyseläkkeellä 1 406 henkilöä (joko työeläkejärjestelmän tai Kelan myöntämällä). Suhteutettuna työikäisten määrään (14 042) oli työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyys 10,013 %.

Koko maan väestöstä oli kyseisenä vuonna työkyvyttömyyseläkkeellä vastaavasti 253 483 henkilöä, mikä suhteessa työikäiseen väestöön (3 470 893 henkilöä) oli 7,3031 %.

Työkyvyttömyysindeksi Iisalmessa oli siten 100 x 10,013 : 7,3031 = 137,1.

Lääkekorvausoikeudet

Vuoden 2011 lopussa jokin lääke- tai ruokavaliokorvausoikeus oli voimassa 7 041 iisalmelaisella. Suhteutettuna kunnan asukaslukuun kyseisenä vuonna (22 160 henkilöä) näihin korvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä oli 31,773 %.

Koko maassa vastaavat luvut olivat 100 x 1 313 954 : 5 401 338, eli 24,326 %:lla väestöstä oli vuoden lopussa voimassa jokin lääke- tai ruokavaliokorvausoikeus.

Pitkäaikaissairastavuutta kuvaava, korvausoikeutettujen osuuteen perustuva indeksi oli Iisalmessa siis 100 x 31,773 : 24,326 = 130,6.

Sairastavuusindeksi

Yleisindeksi lasketaan kolmen osaindeksin painottamattomana keskiarvona, joten Iisalmen vakioimaton sairastavuusindeksi vuonna 2011 oli (113,1 + 137,1 + 130,6) : 3 eli 126,9.

Ikä- ja sukupuolivakioidut indeksit

Ikä- ja sukupuolivakioinnilla voidaan ottaa huomioon väestön ikärakenne, joka vaihtelee alueittain suuresti. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi esimerkiksi Iisalmen sairastavuusindeksi, jos kunnan ikärakenne olisi samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. Ikä- ja sukupuolivakioitu sairastavuusindeksi on lähtökohta jatkotutkimukselle: sen avulla saadaan tietää, miten paljon sairastavuudesta on selitettävä muilla syillä kuin ikä- ja sukupuolirakenteen vaihtelulla.

Terveyspuntarissa sairastavuusindeksi on vakioitu suoralla menetelmällä. Maan 0–84-vuotias väestö on jaettu viisivuotisikäryhmiin sukupuolittain. Vanhimpaan luokkaan kuuluvat 85-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Ikä- ja sukupuolivakioidun indeksin laskemisessa alueittaisia kuolleiden, työkyvyttömien ja lääkekorvausoikeutettujen määriä painotetaan koko maan ikärakenteen mukaisesti. Vakioväestönä on koko maan väestö, työkyvyttömyysindeksissä 16–64-vuotiaat.

Esimerkissä lasketut indeksit Terveyspuntarissa (Iisalmi 2011(Avautuu uuteen välilehteen))