Lähes viidennes väestöstä osallistuu kuntoutukseen
Suomen kuntoutusjärjestelmää ollaan uudistamassa, mutta tieto kuntoutuksen saamisesta eri väestöryhmissä on puutteellista. Valaistusta asiaan tuo tuore Oulun asukkaita koskeva tutkimus, jonka mukaan noin viidennes väestöstä osallistui kuntoutukseen vuoden aikana. Tutkimuksen käytössä oli poikkeuksellisen laaja rekisteriaineisto, ja siinä selvitettiin myös eri kuntoutusjärjestelmien päällekkäisyyttä.
Suomen kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja osin sekava. Vastuu kuntoutuksen järjestämisestä on usealla taholla, joiden tehtävät ovat osittain päällekkäisiä. Myös kuntoutusta koskeva tietopohja on varsin ohut. Käytettävissä ei ole ollut tuoretta yleistettävää tietoa edes siitä, kuinka suurta osaa väestöstä kuntoutusjärjestelmä kaikkiaan koskee.
Kuntoutus-lehdessä vastikään julkaistu tutkimuksemme paikkaa tätä puutetta. Selvitimme kuntoutukseen osallistumisen yleisyyttä ja päällekkäisyyttä kuntoutuksen eri osajärjestelmissä. Käytimme tutkimuksessa Oulun asukkaita koskevaa laajaa rekisteriaineistoa, jonka avulla tarkastelimme kuntoutukseen osallistumista vuonna 2018. Kuntoutuksen eri osajärjestelmistä pystyimme tutkimuksessamme huomioimaan julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kuntoutuksen, Kelan kuntoutuksen, työeläkekuntoutuksen sekä työterveyshuollon fysioterapian ja yksityisen fysioterapian.
Julkisen sektorin järjestämän kuntoutuksen saaminen yleisintä
Kuntoutukseen osallistui 18 prosenttia Oulun koko väestöstä vuonna 2018 (kuvio 1). Yleisintä oli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoutus, harvinaisinta työeläkekuntoutus. Naiset osallistuivat kuntoutukseen miehiä yleisemmin kaikissa osajärjestelmissä.
Kuvio 1. Kuntoutukseen osallistuneiden osuus (%) väestöstä kuntoutuksen osajärjestelmän ja sukupuolen mukaan, Oulussa vuonna 2018 asuneet.
Sukupuoli- ja ikäryhmien välillä selviä eroja kuntoutukseen osallistumisessa
Yleisimmin kuntoutukseen osallistuivat 45–64-vuotiaat naiset. Miehistä kuntoutuksessa kävivät yleisimmin 65 vuotta täyttäneet. Harvinaisinta kuntoutukseen osallistuminen oli naisista 0–15-vuotiailla, miehistä 16–24-vuotiailla. Kuntoutukseen osallistuminen oli kaikissa ikäryhmissä naisilla yleisempää kuin miehillä, nuorinta 0–15-vuotiaiden ikäryhmää lukuun ottamatta.
Kuvio 2. Kuntoutukseen osallistuneiden osuus (%) väestöstä ikäryhmän ja sukupuolen mukaan, Oulussa vuonna 2018 asuneet. Kaikki tarkastellut kuntoutuksen osajärjestelmät yhteensä.
Alle 16-vuotiaat ja 16–24-vuotiaat osallistuivat yleisimmin julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämään kuntoutukseen. He osallistuivat myös Kelan kuntoutukseen varsin usein.
Työikäiset 25–64-vuotiaat saivat yleisimmin työterveyshuollon fysioterapiaa, ja he saivat usein myös julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja Kelan kuntoutusta sekä yksityistä fysioterapiaa.
Yli 65-vuotiailla yleisin kuntoutuksen järjestäjätaho oli julkinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä. Myös yksityinen fysioterapia oli suhteellisen yleistä.
Kuvio 3. Eri osajärjestelmien kuntoutukseen osallistuneiden osuus (%) sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, Oulussa vuonna 2018 asuneet.
Pieni osa käytti monen osajärjestelmän kuntoutusta
Vain pieni osa kuntoutuksen saajista osallistui useamman osajärjestelmän kuntoutukseen (kuvio 4). Naiset osallistuivat vähintään kahden eri osajärjestelmän kuntoutukseen yleisemmin kuin miehet.
Kuvio 4. Useamman osajärjestelmän kuntoutukseen osallistuneiden osuudet (%) kaikista kuntoutukseen osallistuneista sukupuolen ja iän mukaan, Oulussa vuonna 2018 asuneet.
Kuntoutustieto hankalasti saatavilla rekistereistä
Tutkimuksemme tuotti kuntoutukseen osallistumisen yleisyydestä tietoa, jota ei ole aiemmin ollut saatavilla. On yllättävää, että jopa varsin yksinkertaista kuvailevaa tietoa kuntoutukseen osallistumisen yleisyydestä on erittäin vähän. Tämä johtuu järjestelmän monimutkaisuudesta ja sen myötä myös tietopohjan hajanaisuudesta. Rekisteritietoja kuntoutuksesta on hankala koota kattavasti, sillä toimijoita ja rekisterinpitäjiä on lukuisia.
Harvassa kuntoutukseen osallistumista tarkastelevassa tutkimuksessa on ollut rekisteritietoja näin laajalti kuin käytössämme olleessa Oulun asukkaita koskevassa aineistossa. Arvioimme, että aineistomme kattaa suurimman osan kuntoutuspalveluista Oulussa vuonna 2018.
Aineistossa oli kuitenkin rajoitteita eikä kaikkea mahdollista kuntoutusta saatu huomioitua tässäkään tutkimuksessa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kuntoutustiedot olivat puutteellisia, minkä lisäksi työ- ja elinkeinohallinnon sekä järjestöjen kuntoutuksen tiedot puuttuivat kokonaan.
Yhtenäiset tietojärjestelmät kuntoutuksesta palvelisivat paitsi tutkijoita, myös kuntoutujia.
Tutkimus on osa Oulu-hanketta, jossa tavoitteena on tuottaa tutkittua yksilötason tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön ja sosiaaliturvaetuuksien saamisen kokonaisuudesta Oulun asukkailla.
Hanna Rinne
Tutkija, Kelan tutkimusyksikkö
@Hanna_Rinne
Jenni Blomgren
Tutkimuspäällikkö, Kelan tutkimusyksikkö
@JenniBlomgren
Lue lisää
Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2020) Kuntoutukseen osallistuminen ja eri osajärjestelmien ristikkäiskäyttö – rekisteritarkastelu Oulun väestössä vuonna 2018. Kuntoutus 4/2020. https://kuntoutussaatio.fi/julkaisut/kuntoutus-lehti/arkisto/kuntoutus-4-2020/
