Uusi opas tukee omakuntoutuksen käytännön toteutusta – tutkimushaastatteluista asiantuntijaraadin kautta oppaaseen

Julkaisimme kuntoutuksen ammattilaisten käyttöön oppaan omakuntoutuksen lähtökohdista ja käytännön toteutuksesta. Oppaassa tiivistyy Omakuntoutus Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa -tutkimushankkeen tärkeimmät havainnot. Kuvaamme tässä kirjoituksessa oppaan keskeisiä sisältöjä sekä julkaisun laatimisen prosessia ja tutkijoiden erilaisia rooleja siinä.

Kelassa toteutettiin vuosina 2023–2024 Omakuntoutus Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa -tutkimushanke. Hankkeen lopputuotos oli opas omakuntoutuksen käytännön toteutukseen, joka on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi. Suomenkielinen opas julkaistiin joulukuussa 2024 järjestetyssä seminaarissa, jonka tallenne on katsottavissa Kelan verkkosivuilla.

Omakuntoutus on uusi käsite, mutta ilmiönä tuttu. Näkemyksemme on, että käsitteen ja oppaan käyttöönotto vahvistavat muutoksessa olevaa ajattelutapaa kuntoutuksesta, jossa keskiössä on yhä vahvemmin asiakkaan yksilölliset tarpeet hänen yksilöllisissä arjen ympäristöissään. Tavoite on yhä vahvemmin, että kuntoutusta saava henkilö ja ammattilaiset jakavat vastuuta ja asiantuntemustaan kuntoutusprosessissa. Omakuntoutuksen ja laajemmin oman hyvinvoinnin hallinnan keinojen tukeminen on kuvattu myös keinoiksi tukea kestävää hyvinvointia.

Omakuntoutuksen neljä ydinajatusta

Oppaassa kuvaamme keinoja omakuntoutuksen suunnitteluun, seurantaan ja dokumentointiin. Tavoite on, että omakuntoutus nivoutuu asiakkaan kuntoutusprosessin eri vaiheisiin.

Tutkimusprosessin aikana tunnistimme neljä ydinajatusta, jotka ovat omakuntoutuksen perusta:

1. Voimavarojen tunnistaminen ja rakentaminen lisäävät asiakkaan aktiivista osallistumista ja toimijuutta.
2. Ratkaisujen etsiminen arjessa ja suuntautuminen tulevaisuuteen johtavat konkreettisiin muutoksiin asiakkaan arjessa.
3. Yhteistoiminnalla voidaan rakentaa yhteistä ymmärrystä asiakkaan ja ammattilaisen välille sekä edistää asiakkaan omien oivallusten syntymistä.
4. Näyttöön perustuva toiminta varmistaa omakuntoutuksen laadun ja vaikutukset.

Tutkimushaastatteluista asiantuntijaraadin kautta oppaaseen

Oppaan kirjoittamisen prosessissa tavoitteemme oli yhdistää tutkimushankkeessa kerättyä kokemustietoa omakuntoutuksen toteuttamisesta ja kuntoutusta koskevaa teoriatietoa niin, että työn tulos tukisi ammattilaisia käytännön työssä. Oppaan laatimisessa hyödynsimme tietoa eri lähteistä:

1. Keskustelimme omakuntoutuksen käsitteestä ja sen tausta-ajatuksista tutkimuksen projektiryhmän ja kuntoutuksen parissa työskentelevien tutkijoiden kanssa Kelassa.
2. Keräsimme kokemustietoa omakuntoutuksen toteutustavoista haastattelemalla kuntoutusta toteuttavia ammattilaisia ja kuntoutuksen parissa työskenteleviä asiantuntijoita.
3. Laajensimme ja syvensimme kerättyä kokemustietoa omakuntoutuksesta esittelemällä havaintoja haastatteluista tutkijayhteisölle, kuntoutuksen ammattilaisille ja muille sidosryhmille.
4. Pyysimme näkökulmia oppaassa käsiteltävistä sisällöistä ja niiden esittämistavoista kuntoutuksen asiantuntijoista koostuvalta asiantuntijaraadilta.
5. Kokosimme ja jäsensimme käytäntöön nivoutuvia ohjeita kuntoutusta koskevan teoriatiedon avulla.

Yhdistimme tutkimus- ja teoriatietoa ja rakensimme oppaan sisältöjä tiiviissä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi asiantuntijaraadin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päätimme lisätä oppaaseen näkökulmia asiakkaan arkeen osallistuvien henkilöiden merkityksestä omakuntoutuksen toteutumisessa sekä näkökulmia omakuntoutuksesta lasten ja perheiden kuntoutuksessa.

Opas sitoo tutkimuksen tuloksia käytäntöön ja se lisää tiedon hyödynnettävyyttä. Se sisältää esimerkkejä ja helposti hyödynnettävissä olevia tiivistelmiä ja tietolaatikoita.

 

Tutkijoiden moninaiset roolit oppaan kirjoittamisen prosessissa

Oppaan kirjoittamisen prosessissa toimimme tutkijoina moninaisissa rooleissa.

Yhtäältä roolimme olivat tutkijoiden perinteisiä rooleja, jotka liittyvät tutkimuksen suunnitteluun, aineiston keräämiseen ja analysointiin sekä tuloksista viestimiseen.Asiantuntijahaastatteluissa tasapainottelimme tutkijan ulkopuolisen, ei-tietäjän sekä kuntoutuksen käsitteitä ja prosesseja tuntevan asiantuntijaroolin välillä. Näin kerrytimme ymmärrystä ammattilaisten käytännön työn tekemisen tavoista.

Toisaalta toimimme tutkimusprosessin aikana rooleissa, jotka liittyivät tavoitteeseen esittää tutkimuksen tuloksia oppaan muodossa ja vuorovaikutteisiin tiedon muodostamiseen tapoihin. Esimerkiksi asiantuntijaraatikeskustelujen aktiivisina fasilitaattoreina herättelimme keskustelua oppaan mahdollisista sisällöistä ja niiden esitystavoista. Suunnittelimme oppaan taittoa yhdessä julkaisun taittajan ja julkaisusarjan päätoimittajan kanssa, jotta käytetyt asettelut ja visuaaliset elementit tukisivat oppaan käyttöä asiakastyössä.

Myös opasta esitellessämme meitä ohjasi ajatus oppaan hyödyntämisestä käytännön työssä. Oppaan julkistamisseminaarissa toimimme yhtäältä tutkimuksen tulosten viestijöinä ja toisaalta kouluttajina esitellessämme oppaan ydinajatuksia ja sisältöjä.

Eri rooleissa hyödynsimme tietoisesti tutkijoina ja kuntoutuksen ammattilaisina kertynyttä yhdyspintaosaamistamme. Yhdyspintaosaaminen, eli ymmärrys tiedon käyttäjien tarpeista sekä mahdollisuuksista ja tavoista ottaa tietoa käyttöön, tukee tutkitun tiedon saattamista käytäntöön ja sillä voidaan ylittää tiedon tuottajien ja käyttäjien välisiä kuiluja (ks. esim. knowledge brokering).

Omakuntoutuksen käyttöönottoa tukee keskustelut käsitteestä ja oppaasta

On esitetty, että ”tutkittu tieto herää henkiin ja löytää vaikuttavuutensa vuorovaikutuksessa”. Toiveemme onkin, että opasta hyödynnetään monipuolisesti.

Kuntoutuksen ammattilaiset voivat käyttää opasta yhteistyössä asiakkaiden ja asiakkaiden arkeen osallistuvien henkilöiden kanssa. Opasta voidaan hyödyntää myös terveydenhuollossa, kun ammattilaiset kertovat asiakkaille kuntoutuksesta ja ohjaavat heitä kuntoutukseen. Lisäksi opas soveltuu koulutusmateriaaliksi kuntoutusalan, sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutuksissa.

Toivomme myös, että joulukuun seminaarissa herännyt keskustelu oppaan hyödyntämisestä käytännön työssä jatkuu edelleen. Tutkimushankkeen projektiryhmään kuuluneet Kelan kuntoutuksen suunnittelijat Minna Muñoz ja Ville Räty esittelivät, millaisia omakuntoutusta tukevia elementtejä sisältyy tällä hetkellä Kelan kuntoutuspalveluihin. Seminaarin osallistujat verkossa ja paikan päällä kommentoivat oppaan sisältöjä ja antoivat vinkkejä muista omakuntoutusta tukevista julkaisuista.

Yhteistoiminnallisella suhteella on tärkeä rooli omakuntoutuksen onnistumisessa, seminaarin osallistujat kommentoivat. Omakuntoutuksen ketterät väliarvioinnit saivat myös tukea osallistujilta.

”Seurannan korostaminen ja ketterät väliarvioinnit ovat myös tärkeässä roolissa, jotta vuoropuhelu jatkuu asiakkaan kanssa ja suuntaa saadaan korjattua oikeampaan suuntaan, kohti asiakkaan tavoitteita”, yksi osallistuja kommentoi.

Hyvänä pidettiin myös oppaan teoriavinkkejä, kuten sosiaalipsykologian teorioita, ja että julkaisuun on koottu materiaaleja ja lähteitä, joista esitellyistä aiheista voi etsiä lisätietoa.

Omakuntoutuksen ja oppaan käyttöä arkityössä tukee mahdollisuudet keskusteluun omakuntoutuksesta ja sen käsitteestä sekä oppaan sisällöistä myös jatkossa.

Kirjoittajat

Anna-Marie Paavonen
tutkija, Kela
anna-marie.paavonen@kela.fi

Maarit Karhula
erikoistutkija, Kela
maarit.karhula@kela.fi

Hennariikka Heinijoki
tutkija, Kela
hennariikka.heinijoki@kela.fi

Lue lisää

Alastalo, M., Åkerman, M., & Vaittinen, T. (2017). Asiantuntijahaastattelu. Julkaisussa: Hyvärinen M., Nikander P., Ruusuvuori J., (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja (s. 214–232). Vastapaino.

Bogner, A., Littig, B., & Menz, W. (2018). Generating qualitative data with experts and elites. Julkaisussa: Flick U., (toim.) The SAGE handbook of qualitative data collection (s. 652–667). Sage. DOI: 10.4135/9781526416070.

Laajalahti, A., & Laaksonen, V. (2023). Tutkittu tieto käytäntöön. Miten lisätä tutkitun tiedon hyödyntämistä yhteiskunnassa? Prologi, 19(1), 82–92. DOI: 10.33352/prlg.125033.

Paavonen, A.-M., & Karhula, M. (2024). Omakuntoutuksen käsite korostaa asiakkaan aktiivista roolia. Kelan Tutkimusblogi, 27.5.2024.

Paavonen, A.-M., Karhula, M., & Heinijoki, H. (2025). Handbok för det praktiska genomförandet av egenrehabilitering. Kela, Rehabilitering i dag, 7. URN:ISBN: 978-952-284-210-7.

Paavonen, A.-M., Karhula, M., & Heinijoki, H. (2024). Opas omakuntoutuksen käytännön toteutukseen. Kela, Kuntoutus nyt, 5. URN:ISBN:978-952-284-206-0.

Palstam, A., Sehdev, S., Barna, S., Andersson, M., & Liebenberg, N. (2022). Sustainability in physiotherapy and rehabilitation. Orthopaedics and Trauma, 36(5), 279–283. DOI: 10.1016/j.mporth.2022.07.005.