Isät kokevat vanhempainvapaan puheeksi ottamisen työpaikalla helpoksi ja puolet isistä kokee työpaikan kannustavan vapaan pitämiseen
Suuri osa vanhempainvapaata pitäneistä isistä kokee vapaan puheeksi ottamisen työpaikalla olleen helppoa. Esihenkilön kannustus vapaan pitämiseen on yleisempää ylemmillä toimihenkilöillä ja niiden isien keskuudessa, jotka ovat pitäneet tai suunnittelevat pitävänsä pidempiä vanhempainvapaita. Isät kokevat työtovereiden kannustusta ammattiasemasta riippumatta.
Vuonna 2022 voimaan tulleella perhevapaauudistuksella tavoiteltiin ennen kaikkea sukupuolten tasa-arvon lisäämistä sekä työelämässä että vanhemmuudessa. Isien vanhempainvapaiden käyttö onkin kaksinkertaistunut uudistuksen jälkeen ja nyt isät käyttävät lähes neljänneksen vanhempainpäivärahapäivistä.
Lainsäädännön rinnalla myös työpaikoilla ja työyhteisöillä on tärkeä rooli siinä, miten vanhemmat pystyvät yhteensovittamaan työn ja perhe-elämän. Varsinkin isillä työpaikan perheystävällinen kulttuuri, työtovereiden esimerkki tai esihenkilön suhtautuminen voivat vaikuttaa siihen, minkälaisen ratkaisun isä kokee itselleen mahdollisena. Viidesosa isistä perustelikin korvamerkittyjen vapaiden käyttämättä jättämistä työhön liittyvillä syillä ennen perhevapaauudistusta.
Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, minkälaisia kokemuksia pienten lasten isillä on työpaikkojen suhtautumisesta perhevapaan käyttämiseen perhevapaauudistuksen jälkeen. Tarkastelemme myös sitä, eroavatko kokemukset isän vanhempainvapaan pituuden mukaan, ja miten ammattiasema näkyy suhtautumisessa vanhempainvapaisiin.
Tulokset perustuvat Kelan ja THL:n Perhevapaakysely 2025 -tutkimukseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 556 isää, joilla oli 1–2-vuotias lapsi.
Tuloksia tulkittaessa on hyvä huomioida, että aineisto sisältää vain ne isät, jotka olivat käyttäneet vähintään yhden päivän vanhempainvapaata.
Valtaosalle isistä perhevapaat on helppo ottaa puheeksi työpaikalla
Lähes yhdeksän kymmenestä (85 %) isästä oli sitä mieltä, että perhevapaa oli helppo ottaa puheeksi työpaikalla. Moni isä myös kertoi, että työpaikalla suhtauduttiin vapaan käyttöön kannustavasti: esihenkilön kannustuksesta kertoi lähes puolet isistä (45 %), työtovereiden kannustuksesta puolestaan kaksi viidestä (41 %).
Joillakin isillä oli kuitenkin myös kokemuksia kielteisestä suhtautumisesta perhevapaaseen.
Pieni osa isistä raportoi, että työtoverit (5 %) tai esihenkilö (4 %) kommentoivat perhevapaalle jäämistä kielteiseen sävyyn. Harvat isät raportoivat työtehtävien tai aseman heikentämisestä (3 %). Vain muutama isä (1 %) kertoi tulleensa irtisanotuksi perhevapaan takia, eikä kukaan isistä raportoinut, että määräaikaista työsuhdetta ei jatkettu.
Mitä pidempi perhevapaa, sitä vaikeampi isän on ottaa se puheeksi työpaikalla
Kun äitien perhevapaalle jääminen tarkoittaa yleensä vähintään lähes vuoden yhtämittaista poissaoloa työstä, isien vanhempainvapaan kesto voi vaihdella joistakin viikoista useisiin kuukausiin. Työpaikalla ei siksi välttämättä osata ennakoida, minkä pituista vapaata isä suunnittelee.
Isien vanhempainvapaan kesto onkin yhteydessä siihen, kuinka helpoksi isät kokivat vapaan puheeksi ottamisen työpaikalla ja kokivatko he, että työpaikalla kannustettiin vapaan pitämiseen.
Mitä pidempi vanhempainvapaa oli kyseessä, sitä harvempi isä koki sen puheeksi ottamisen helpoksi.
Helpoimmaksi puheeksi ottamisen kokivat ne isät, jotka olivat käyttäneet vain äidin kanssa yhtä aikaa pidettävää vanhempainvapaata, eli olleet vapaalla enintään kolme viikkoa. Heistä 89 % koki puheeksi ottamisen helpoksi.
Selvästi muita harvemmin puheeksi ottamisen olivat kokeneet helpoksi ne isät, jotka olivat käyttäneet vapaita vähintään 6,5 kuukautta. Kuitenkin myös heistä 76 % koki puheeksi ottamisen helpoksi.
Pidempään vanhempainvapaata käyttäneitä isiä on kannustettu työpaikalla vapaan käyttöön
Kun tarkastellaan isän vanhempainvapaan pituutta ja työpaikalta saatua kannustamista vapaiden pitämiseen, erot ovat päinvastaisia puheeksi ottamiseen nähden. Mitä pidempi vanhempainvapaa, sitä yleisemmin isä kertoi kannustuksesta.
Ne isät, jotka pitivät vapaata vain muutamia viikkoja yhtä aikaa lapsen äidin kanssa, raportoivat muita harvemmin esihenkilöltä (29 %) tai työtovereilta (23 %) saadusta kannustuksesta. Sen sijaan lähes puolet niistä isistä, jotka käyttivät vapaata vähintään 4 kuukautta tai tätä pidempään, kertoivat esihenkilön kannustaneen vapaan käyttöön (48–49 %).
Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, ovatko isät jättäneet käyttämättä pidemmän vapaan sen vuoksi, ettei siihen ole työpaikalla kannustettu, vai onko kyse esimerkiksi työpaikkojen erilaisista kulttuureista tai suhtautumisesta työn ja perheen yhteensovitukseen. Joillakin työpaikoilla perhevapaisiin suhtaudutaan ylipäätään myönteisesti ja isät käyttävät vapaita runsaasti, toisilla taas suhtautuminen on kielteisempää ja vapaita käytetään ylipäätään vähemmän.
Ylemmät toimihenkilöt kokevat muita useammin esihenkilön kannustusta
Entä minkälaisia eroja on työpaikan suhtautumisessa keskimääräistä pidempään vanhempainvapaaseen isän ammattiaseman mukaan?
Tarkastelemme vähintään neljän kuukauden vapaita pitäneiden isien kokemuksia, koska perhevapaauudistuksen jälkeen isät ovat ylipäätään vanhempainvapaalla pidempään kuin ennen uudistusta, mutta myös sen vuoksi, että vapaata vähintään neljä kuukautta (ei-luovutettavissa oleva vapaajakso) käyttävien isien osuus kasvoi uudistuksen jälkeen selvästi.
Johtavassa asemassa tai erityisasiantuntijana työskentelevät isät kokivat muita yleisemmin esihenkilön kannustaneen käyttämään vapaata. Näistä ylemmistä toimihenkilöistä yli puolet (56 %) kertoi esihenkilön kannustuksesta. Muissa ammattiryhmissä kannustusta oli koettu harvemmin: palvelu- tai myyntityössä olevista isistä osuus oli 46 %, asiantuntija- tai toimistotyössä olevista 44 % ja työntekijäammateissa olevista 43 %.
Työtovereilta kannustusta oli saatu hieman harvemmin kuin esihenkilöltä, johtajat ja erityisasiantuntijat kuitenkin hieman yleisemmin kuin isät muissa ammattiryhmissä.
Johtajat ja erityisasiantuntijat kokivat vapaan puheeksi ottamisen muita yleisemmin helpoksi (88 %), ja palvelu- ja myyntityössä toimivat isät taas muita harvemmin (76 %).
Miesten perhevapaasyrjintä ei näytä lisääntyneen
Julkisessa keskustelussa on ennakoitu, että isien kokema perhevapaasyrjintä lisääntyisi pidempien perhevapaiden myötä. Siinä missä äitien kokema raskaus- ja perhevapaasyrjintä on ollut pitkään näkyvästi esillä, myös isiin kohdistuvista syrjintäepäilyistä on raportoitu aiempaa enemmän.
Miesten perhevapaasyrjinnän mahdollisesta yleistymisestä on kuitenkin toistaiseksi ollut vähän, jos ollenkaan, tutkimustietoa. Tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa perhevapaauudistuksen jälkeen vanhempainvapaita käyttäneiden isien kokemuksia tarkasteltiin laajan väestötasoisen aineiston avulla.
Perhevapaakyselyyn 2025 vastanneiden 1–2-vuotiaiden lasten isien vastausten perusteella ei näytä siltä, että kielteiset kokemukset perhevapaan käytöstä tai sen puheeksi ottamisesta olisivat yleistyneet työpaikoilla. Kysely kohdistui kuitenkin vain niihin isiin, jotka olivat käyttäneet vähintään yhden päivän vanhempainvapaita.
Työelämän käytännöt kytkeytyvät isien vanhempainvapaavalintoihin
Hyvin suuri osa isistä ammattiasemasta riippumatta koki ilahduttavasti, että vanhempainvapaan puheeksi ottaminen on helppoa työpaikalla. Ne isät, jotka olivat käyttäneet vanhempainvapaata vähintään heille kiintiöidyn määrän tai jopa enemmän (6,5 kuukautta tai pidempään) olivat kuitenkin kokeneet vapaan puheeksi ottamisen muita harvemmin helpoksi.
Vaikka lainsäädännössä vapaat jaetaan nyt lähtökohtaisesti puoliksi vanhempien kesken, voi olla että työpaikoilla ei vielä ole totuttu isien pidempiin vapaisiin. Esimerkiksi sijaisjärjestelyt eivät välttämättä aina vastaa isien pidempien perhevapaiden yleistymiseen. Toisaalta isät, jotka käyttivät vanhempainvapaata pidempään, kokivat työpaikalla useammin kannustusta vanhempainvapaan pitämiseen.
Voikin pohtia, onko työpaikan ja erityisesti esihenkilön antama kannustus edellytys sille, että isät rohkaistuvat käyttämään pidempiä vapaita. Toisaalta kyse voi myös olla siitä, että pidempiä vapaita käyttävät isät työskentelevät muita useammin työpaikoilla tai organisaatioissa, joissa työn ja perheen yhteensovittamiseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti ja perhevapaakäytännöt ovat jo pitkälle mietittyjä.
Perhevapaauudistus voi vähitellen lisätä työpaikkojen myönteistä suhtautumista myös isien pidempiin vanhempainvapaisiin. Isälle korvamerkityn (ei-luovutettavissa olevan) jakson lähes kaksinkertaistuminen uudistuksessa luo ’uutta normaalia’ isien vapaisiin ja vahvistaa isien asemaa, kun perhevapaasta sovitaan työpaikoilla.
Kokemus työtovereiden kannustamisesta vapaiden pitämiseen ei myöskään eronnut merkittävästi ammattiaseman mukaan. Palvelu- ja myyntityössä sekä työtekijäammateissa olevat isät kokivat saman verran työtovereiden kannustamista. Samassa ammattiasemassa olevien esimerkin on aiemmassa tutkimuksessa havaittu rohkaisevan isiä perhevapaiden käyttöön, mikä luultavasti konkretisoi isälle vapaan pitämisen olevan mahdollista.
Isät kokivat, että vanhempainvapaa oli helppo ottaa puheeksi työpaikalla ammattiasemasta riippumatta. Tulos on rohkaiseva, sillä työpaikoilla on iso rooli perhevapaauudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Työpaikkojen perhevapaakäytännöt määrittävät pitkälle niitä reunaehtoja, joiden puitteissa isät vapaitaan käyttävät. Etenkin työtovereiden ja esihenkilön tuki rohkaisee isiä käyttämään heille osoitettuja vapaita. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin hyvä huomata, että tulokset eivät kerro työpaikkojen suhtautumisesta niiden isien kohdalla, jotka eivät käyttäneet vanhempainvapaata lainkaan.
Siinä missä muutosta perhevapaiden käyttöön pyritään luomaan lainsäädännöllä, myös työnantajien, esihenkilöiden ja työyhteisöjen suhtautuminen on ratkaisevaa. Työpaikoilla voikin olla hyvinkin merkittävä rooli siinä, miten isien vanhempainvapaat jatkossa edelleen yleistyvät ja pitenevät.
Kirjoittajat
Anna Grahn
tutkija, Kela
anna.grahn@kela.fi
Johanna Lammi-Taskula
johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
johanna.lammi-taskula@thl.fi
Anneli Miettinen
tutkimuspäällikkö, Kela
anneli.miettinen@kela.fi
Johanna Närvi
tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
johanna.narvi@thl.fi
Miia Saarikallio
erikoistutkija, Kela
miia.saarikallio@kela.fi
Vanhempainvapaat lyhyesti
Nykyisessä vanhempainvapaajärjestelmässä kummallekin vanhemmalle on tarjolla 160 vanhempainvapaapäivää (noin 6,4 kuukautta). Näistä voi luovuttaa enintään 63 päivää (noin 2,5 kuukautta) toiselle vanhemmalle tai vanhemman puolisolle.
97 päivää (noin neljä kuukautta) on sellaisia, joita ei voi luovuttaa pois, vaan perhe menettää ne, jollei niitä käytä.
Yhtä aikaa pidettävä vanhempainvapaa viittaa tässä kirjoituksessa vanhempainvapaapäivien osuuteen, jota vanhemmat voivat käyttää yhtä aikaa (enintään 18 arkipäivää, eli noin 3 viikkoa).
Eri aikaan pidettävä vanhempainvapaa viittaa siihen isien käyttämään vanhempainvapaajaksoon, jonka isä käytti eri aikaan kuin äiti, ja jossa oletuksena on, että isällä on silloin päävastuu lapsen hoidosta.
Näin tutkimus tehtiin
Kelan tutkimus toteutti yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa vuoden 2025 lopulla Perhevapaakyselyn, joka kohdennettiin 1–2-vuotiaiden lasten vanhemmille. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 793 äitiä ja 1 556 isää. Kyselyn vastausaste oli äideillä 36 % ja isillä 22 %.
Isien eri aikaan pidettävän vanhempainvapaan kesto on kirjoitusta varten luokiteltu neljään eri luokkaan:
- Vain yhtä aikaa lapsen äidin kanssa vapaalla ovat niitä isiä, jotka eivät ole lainkaan pitäneet vanhempainvapaata eri aikaan.
- Enintään 4 kuukautta vanhempainvapaata pitäneet isät ovat käyttäneet korkeintaan sen vapaiden kiintiön, jota ei voi luovuttaa toiselle vanhemmalle (enintään 97 päivää).
- 4–noin 6 kuukautta vanhempainvapaata pitäneet isät ovat käyttäneet koko sen vapaiden kiintiön, jota ei voi luovuttaa toiselle vanhemmalle, sekä lisäksi niitä päiviä, joita olisi voinut luovuttaa lapsen äidille.
- 6,5 kuukautta tai enemmän vapaita pitäneet isät ovat pitäneet koko 160 päivän mittaisen vapaakiintiönsä sekä näiden lisäksi myös äitien heille luovuttamia päiviä.
Lähteet ja lisätietoa
Attila, H., Baumgartner, T., von Bell, A., Koivuranta, S., & Pietiläinen, M. (2024). Raskaussyrjintä Suomessa: Vuoden 2024 väestötutkimuksen tuloksia. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:20. Sosiaali- ja terveysministeriö. URN:ISBN:978-952-00-8426-4
Chapman, S. N., Kotimäki, S., Helske, S., & Hägglund, A. E. (2026). Support or suppress: Father’s parental leave uptake in the private-sector workplace context in Finland. Journal of Social Policy, 1–17. DOI:10.1017/S0047279426101287
Helske, S., Helske, J., Chapman, S. N., Kotimäki, S., Salin, M., & Tikka, S. (2025). Heterogeneous workplace peer effects in fathers’ parental leave uptake in Finland. INVEST Working Papers 96/2024. DOI:10.31235/osf.io/p3chf
Helske, S., & Häggludn, A., E., (2024). Isät vapaalla – Miten työympäristö näkyy isien perhevapaiden käytössä ja myöhemmässä palkkakehityksessä? Invest blog 10.11.2024.
Kinnunen, A., Lammi-Taskula, J., Miettinen, A., Närvi, J., & Saarikallio-Torp, M. (toim.). (2024). Perhevapaat ja työn ja perheen yhteensovittaminen muuttuvassa työelämässä. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 165. Kela. URN:ISBN:978-952-284-192-6
Miettinen, A., & Saarikallio-Torp, M. (2025). Perhevapaauudistus lisäsi isien itsenäistä vanhempainvapaiden käyttöä. Kelan tutkimusblogi 10.12.2025.
Närvi, J., Lammi-Taskula, J., Haukka, E., & Teräsaho, M. (2026). Työelämä kohtaa perhevapaauudistuksen. Henkilöstöjohdon ja esihenkilöiden näkemyksiä työn ja perheen yhteensovittamisesta. Työpaperi 23/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. URN:ISBN:978-952-408-727-8
Tasa-arvovaltuutettu (2025): Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomus 2024. Tasa-arvojulkaisuja 2025:1. Helsinki: Tasa-arvovaltuutettu.
