Kuntoutuspsykoterapian tyypillinen käyntihinta on noin 95 euroa – palveluntuottajien hinnat ovat yllättävän yhtenäisiä
Kuntoutuspsykoterapiakäynti maksaa hieman enemmän Etelä-Suomessa kuin muualla maassa. Käynnin mediaanihinta on 95 euroa, ja käyntejä kertyy yhdelle asiakkaalle tyypillisesti noin 80–110. Asiakasta kohti kustannuksia kertyy siten noin 7 600–10 500, josta Kela korvaa reilu puolet.
Kelan kuntoutuspsykoterapia on keskeinen osa mielenterveyden hoitoa Suomessa. Vaikka terapiaan pääsy, palvelujen saatavuus ja psykoterapeuttien riittävyys herättävät paljon keskustelua, kuntoutuspsykoterapiapalvelujen hinnoittelusta on ollut käytettävissä melko vähän ajankohtaista tietoa. Tämän vuoksi toteutimme kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajille avoimen verkkokyselyn loppuvuodesta 2025. Kyselyyn vastasi 909 palveluntuottajaa eri puolilta Suomea.
On tärkeää huomata, että kyse ei ollut otospohjaisesta tutkimuksesta vaan avoimesta kyselystä, johon vastaaminen oli vapaaehtoista. Tulokset kuvaavat kyselyyn vastanneita palveluntuottajia, eikä niitä voida sellaisenaan yleistää kaikkiin Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajiin. Vastaajamäärä on silti suuri ja tarjoaa kiinnostavan näkökulman suomalaisen kuntoutuspsykoterapiakentän rakenteeseen, palveluntuottajiin ja hinnoittelukäytäntöihin.
Vastaajat edustivat monipuolisesti yksilöpsykoterapiakenttää
Vastaajat edustivat laajasti erilaisia psykoterapiasuuntauksia. Yleisin terapiasuuntaus oli kognitiivinen psykoterapia, jota edusti lähes kolmannes vastaajista (30 %).
Psykodynaamisen tai psykoanalyyttisen psykoterapian osuus oli 20 %, ratkaisukeskeisen psykoterapian 17 % ja integratiivisen psykoterapian 14 %. Kognitiivisen käyttäytymisterapian osuus oli 6 %.
Vastaajajakauma heijastelee suomalaisen kuntoutuspsykoterapiakentän yksilöpsykoterapiasuuntauksien monimuotoisuutta. Vaikka suuntauksia on useita, suurin osa palveluntuottajista sijoittuu muutaman suuren psykoterapeuttisen viitekehyksen piiriin.
Alueellisesti vastaajat painottuivat Etelä- ja Länsi-Suomeen. Yli kaksi viidestä vastaajasta (42 %) toimi Etelä-Suomen yhteistyöalueella ja 28 % Länsi-Suomen yhteistyöalueella. Itä-, Pohjois- ja Sisä-Suomen yhteistyöalueiden osuudet vaihtelivat noin yhdeksän ja yhdentoista prosentin välillä.
Lähes puolet vastaajista (46 %) ilmoitti, että heillä oli samanaikaisesti 11–20 Kelan kuntoutuspsykoterapia-asiakasta. Noin neljänneksellä asiakkaita oli yli 20 asiakasta kerrallaan, kun taas noin kolmanneksella asiakasmäärä jäi korkeintaan kymmeneen.
Kelan kuntoutuspsykoterapia näyttää siis muodostavan monille vastaajille merkittävän osan heidän ammatillisesta toiminnastaan.
Tyypillinen käyntihinta on noin 95 euroa
Kyselyn ehkä kiinnostavin havainto liittyi kuntoutuspsykoterapiakäyntien hintoihin. Tarkastelimme 45–60 minuutin vastaanottokäyntien kokonaishintoja. Ilmoitetut hinnat sisälsivät Kelan maksaman korvauksen.
Kuntoutuspsykoterapia toteutuu pääasiassa yksilöpsykoterapiana, ja Kela korvaa siitä 57,60 euroa käyntikerralta. Loppuosa käyntihinnasta jää asiakkaan maksettavaksi omavastuuosuutena.
Vastausten perusteella käyntihintojen mediaani oli 95 euroa ja keskiarvo 97 euroa. Hintataso oli varsin yhtenäinen: puolet ilmoitetuista hinnoista sijoittui 90 ja 100 euron välille. Jopa seitsemän kymmenestä vastaajasta (70 %) ilmoitti käyntihinnakseen jotain 90 ja 109 euron välillä.
Alle 90 euron käyntihintoja ilmoitti 17 % vastaajista, kun taas vähintään 110 euron hintoja ilmoitti 14 %. Vaikka aineistossa oli myös yksittäisiä selvästi keskimääräistä korkeampia hintoja, ne olivat poikkeuksia.
Kokonaisuudessaan tulokset viittaavat siihen, että kuntoutuspsykoterapiakäynneille on muodostunut melko vakiintunut hintataso. Tulokset eivät kerro syitä hintojen yhtenäisyydelle, mutta havainto voi liittyä esimerkiksi Kelan korvausjärjestelmään, palveluntuottajien hinnoittelukäytäntöihin tai muihin markkinaa muokkaaviin tekijöihin.
Etelä-Suomessa kuntoutuspsykoterapia on hieman kalliimpaa
Kun hintoja tarkasteltiin yhteistyöalueittain, hinnat olivat pääosin hyvin samankaltaisia eri puolilla maata. Korkeimmat hinnat ilmoitettiin Etelä-Suomen yhteistyöalueella, jossa käynnin keskihinta ja mediaanihinta olivat kumpikin 100 euroa.
Muiden yhteistyöalueiden keskihinnat jäivät alhaisemmiksi. Alhaisin keskihinta havaittiin Itä-Suomen yhteistyöalueella (92 euroa), kun taas Länsi-, Pohjois- ja Sisä-Suomen yhteistyöalueilla keskihinnat sijoittuivat noin 95–97 euron tasolle. Näillä alueilla mediaanihinta oli pääsääntöisesti 95 euroa.
Kyselyyn vastanneet palveluntuottajat veloittivat toisin sanoen Etelä-Suomessa tyypillisesti noin viisi euroa enemmän käynniltä kuin muualla Suomessa. Ero näyttäytyy yksittäisen käynnin tasolla varsin pieneltä, mutta pitkäkestoisessa kuntoutuspsykoterapiassa muutaman euron ero käyntihinnassa voi kuitenkin näkyä asiakkaan omavastuussa ja terapian kokonaiskustannuksissa.
Toimistomaksut vaikeuttavat hintavertailua
Hintoja tulkittaessa on huomioitava, että vastaanottokäynnin kyselyssä ilmoitettu hinta ei välttämättä kuvaa kaikkia asiakkaalle muodostuvia kustannuksia. Etenkin suuremmissa terveysyrityksissä peritään varsinaisen käyntihinnan lisäksi erillisiä asiakas-, palvelu- ja Kanta-maksuja. Nämä lisämaksut voivat kyselyvastausten perusteella kasvattaa asiakkaan maksamaa hintaa noin 10–15 eurolla käyntiä kohden.
Tämän vuoksi saman vastaanottohinnan ilmoittaneiden palveluntuottajien välillä voi olla selkeitä eroja siinä, kuinka paljon asiakas yhdestä psykoterapiakäynnistä lopulta maksaa. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole kokonaiskuvaa siitä, kuinka suuri osa Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajista toimii suuremmissa terveysyrityksissä.
Kuntoutuspsykoterapian kustannuksia ei voi ymmärtää ilman tietoa käyntimääristä
Kyselyn tulokset viittaavat alustavasti siihen, että psykoterapian hinnoitteluun ovat yhteydessä terapeuttien yksilöllisten ratkaisujen lisäksi myös alueelliset tekijät, kuten kysynnän ja tarjonnan suhde, kustannustaso ja palvelurakenne. Vaikka aineisto perustuu avoimeen vapaaehtoiseen kyselyyn eikä mahdollista johtopäätöksiä koko palveluntuottajakunnasta, se tarjoaa ajankohtaisen näkymän kuntoutuspsykoterapian hinnoitteluun Suomessa.
Kyselyn perusteella hinnat ovat pääosin melko yhtenäisiä eri puolilla maata, paitsi hieman korkeammat Etelä-Suomessa. Tämä herättää jatkokysymyksen siitä, missä määrin palvelujen saatavuus, kysyntä ja kustannusrakenne muokkaavat psykoterapian hintatasoa eri puolilla Suomea.
Käyntihinnan merkitystä arvioitaessa on syytä huomioida myös kuntoutuspsykoterapian kokonaiskesto. Tuoreessa rekisteritutkimuksessa havaitsimme, että kuntoutuspsykoterapian käyntimäärät vaihtelevat huomattavasti eri ikäisillä sekä miehillä ja naisilla. Käyntikertojen mediaanit sijoittuvat noin 80–110 käynnin tasolle.
Kun käyntihinta on tämän kyselyn perusteella tyypillisesti noin 95 euroa, muodostuu valtaosin yksilöpsykoterapiana toteutuvan kuntoutuspsykoterapian kokonaiskustannukseksi mediaanien perusteella noin 7 600–10 500 euroa terapiaan osallistuvaa asiakasta kohden. Kela korvaa tästä noin 4 600–6 300 euroa. Kuntoutuspsykoterapiaa voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi.
Käyntimäärien vaihtelu on kuitenkin huomattavaa. Noin neljännes asiakkaista käyttää kuntoutuspsykoterapiaa 40–60 käyntiä, kun taas toisella neljänneksellä käyntejä kertyy yli 120. Tämän vuoksi myös yksittäisten terapiaprosessien kokonaiskustannukset vaihtelevat huomattavasti.
Kuntoutuspsykoterapian merkitystä korostaa myös palvelun laaja käyttö. Tuore rekisteritarkastelumme osoittaa, että noin 16 % vuonna 1997 syntyneistä naisista ja vajaat 4 % miehistä oli saanut kuntoutuspsykoterapiaa ennen 30 vuoden ikää. Kuntoutuspsykoterapia ei siten ole enää vain pienen joukon käyttämä kuntoutusmuoto, vaan koskettaa merkittävää osaa nuorista aikuisista.
Kirjoittajat
Miika Vuori
tutkimuspäällikkö, Kela
miika.vuori@kela.fi
Salli Alanko
Projektipäällikkö
salli.alanko@kela.fi
Sidonnaisuudet: Miika Vuori on laillistettu psykoterapeutti ja toimii sivutoimisesti Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajana. Salli Alanko on laillistettu psykoterapeutti.
Näin tutkimus tehtiin
Kirjoitus perustuu Kelan loppuvuodesta 2025 toteuttamaan avoimeen kyselyyn, joka suunnattiin kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajille. Kyselyyn vastasi yhteensä 909 palveluntuottajaa eri puolilta Suomea.
Psykoterapeuttien määrää Suomessa seurataan THL:n sote-henkilöstötilastossa. Tiedot pohjautuvat Lupa- ja valvontaviraston (ent. Valvira) ammattioikeusrekisterin tietoihin. Suomessa oli vuonna 2024 noin 8 000 alle 75-vuotiasta laillistettua psykoterapeuttia, mutta käytettävissä ei ole tietoa siitä, kuinka moni heistä toimii aktiivisesti Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajana. Tämän vuoksi kyselyn kattavuutta suhteessa kaikkiin Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajiin ei voida arvioida tarkasti.
Koska kyselyyn osallistuminen oli vapaaehtoista eikä perustunut satunnaisotantaan, tulokset kuvaavat kyselyyn vastanneita palveluntuottajia eikä niitä voida sellaisenaan yleistää kaikkiin Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajiin. Aineisto tarjoaa kuitenkin poikkeuksellisen laajan ja ajankohtaisen näkymän kuntoutuspsykoterapian hintatasoon Suomessa.
Psykoterapiasuuntausta koskevissa analyyseissä kukin vastaaja luokiteltiin yhteen pääsuuntaukseen. Jos vastaaja oli ilmoittanut useita terapiasuuntauksia, käytettiin ensimmäisenä ilmoitettua suuntausta. Samankaltaisia vastauksia yhdistettiin yhteisiin luokkiin. Esimerkiksi kognitiivisen käyttäytymisterapian eri kirjoitusasut luokiteltiin samaan ryhmään.
Samanaikaista asiakasmäärää ja viikoittaisten kuntoutuspsykoterapiakäyntien määrää tarkasteltiin kolmessa luokassa: enintään 10, 11–20 ja vähintään 21 asiakasta tai käyntiä.
Kuntoutuspsykoterapiakäynnin hintaa tarkasteltiin palveluntuottajien ilmoittaman 45–60 minuutin vastaanottokäynnin vertailuhinnan perusteella. Hinnasta raportoitiin keskiarvo, mediaani ja kvartiilit. Lisäksi hinnat luokiteltiin neljään hintaluokkaan: alle 90 euroa, 90–99 euroa, 100–109 euroa ja vähintään 110 euroa.
Yhteistyöalueita koskevassa tarkastelussa vastaaja saattoi kuulua usealle sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueelle. Alueittaisten hintavertailujen tulosten vakautta arvioitiin herkkyysanalyysillä, jossa verrattiin vaihtoehtoisia tapoja luokitella usealla alueella toimivat palveluntuottajat. Tulokset olivat käytännössä samanlaiset riippumatta käytetystä luokittelutavasta.
Psykoterapiasuuntausten osalta tehtiin vastaava herkkyysanalyysi vertaamalla ensimmäiseen ilmoitettuun terapiasuuntaukseen perustuvaa luokittelua analyysiin, jossa kaikki ilmoitetut terapiasuuntaukset huomioitiin. Herkkyysanalyysissä erityisesti kognitiivisen psykoterapian, kriisi- ja traumaterapian sekä integratiivisen psykoterapian osuudet kasvoivat. Havainto viittaa siihen, että monet palveluntuottajat yhdistävät työssään useita psykoterapiaviitekehyksiä ja ilmoittavat esimerkiksi kognitiivisen psykoterapian rinnalla integratiivisen tai traumaan painottuvan suuntautumisvaihtoehdon. Muutokset eivät kuitenkaan muuttaneet psykoterapiasuuntausten keskinäistä järjestystä tai päätuloksia.