Yli 50 000 toimeentulotuen saajaa kehotettu ilmoittautumaan kokoaikatyön hakijaksi tai hakemaan ensisijaisia etuuksia

Kela kehotti yli 50 000 toimeentulotuen saajaa ilmoittautumaan työnhakijaksi tai hakemaan ensisijaisia etuuksia ensimmäisen reilun puolen vuoden aikana toimeentulotuen uudistuksen jälkeen. Kehotusta ensisijaisten etuuksien hakemiseksi noudatettiin yleisemmin kuin kehotusta ilmoittautua työnhakijaksi. Velvollisuuksien toistuva laiminlyöminen oli keskimääräistä yleisempää muun muassa miehillä sekä pienemmillä paikkakunnilla asuvilla.

Perustoimeentulotuen velvoittavuutta lisättiin helmikuussa 2026 voimaan astuneella lakimuutoksella. Jos tuen saaja ei kehotuksesta huolimatta ilmoittaudu työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi työllisyyspalveluihin tai hae ensisijaista etuutta, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa häneltä 50 %.

Tässä kirjoituksessa kuvaan minkälaiset tuensaajat ovat kehotuksia helmi–elokuun aikana saaneet, kuinka moni on maalis–syyskuun aikana toiminut kehotuksen mukaisesti, ja keneltä tukea taas on alennettu, joissain tapauksissa jopa useampana kuukautena.

Kesäkuussa julkaistussa ensimmäisessä tarkastelussa erittelin tarkemmin niitä syitä, joita kehotusten ja alentamiseen liittyvien päätösten taustalla on. Tässä kirjoituksessa kuvaan sen sijaan tarkemmin, millaisille tuensaajille kehotuksia ja niitä seuraavia päätöksiä on annettu nyt, kun uudistus on ollut voimassa reilut puoli vuotta.

Joka seitsemättä työikäistä toimeentulotuen saajaa on ohjattu työllisyyspalveluihin

Kehotuksen ilmoittautua työllisyyspalveluihin kokoaikatyön hakijaksi tai hakea ensisijaista etuutta sai helmi-elokuussa yhteensä 50 300 perustoimeentulotuen saajaa. Samaan aikaan perustoimeentulotukea sai yhteensä reilut 245 000 täysi-ikäistä henkilöä.

Valtaosaa (35 400) Kela kehotti ilmoittautumaan työllisyyspalveluihin. Siihen liittyi useimmiten myös kehotus hakea työttömyystukea. Pelkästään jotain ensisijaista etuutta hakemaan kehotettiin 20 600 henkilöä. Yksi ihminen on voinut saada kehotuksen molemmilla perusteilla.

Työllisyyspalveluihin ohjattiin siis yhteensä 14 prosenttia ja ensisijaista etuutta hakemaan yhteensä 8 prosenttia kaikista täysi-ikäisistä perustoimeentulotuen saajista.

Työllisyyspalveluihin ohjatuissa korostuvat etenkin nuoret ja vanhempiensa luona asuvat

Työllisyyspalveluihin kokoaikatyön hakijaksi ohjattujen joukossa korostuvat muun muassa nuoret. Esimerkiksi 18–24-vuotiaista työllisyyspalveluiden piiriin Kela ohjasi lähes joka neljättä tuensaajaa ja 25–34-vuotiaistakin lähes joka kuudetta.

Myös miesten, vanhemman luona asuvien ja niin sanottujen muiden yhden hengen kotitalouksien (esimerkiksi kämppisten kanssa asuvien) joukossa työllisyyspalveluihin ohjattujen osuudet korostuvat selvästi.

Samat ryhmät korostuvat jossain määrin myös siinä joukossa, joita Kela ohjasi hakemaan jotain ensisijaista etuutta.

Pieni, mutta kiinnostava ero ryhmien välillä syntyy kuitenkin, kun katsotaan kansalaisuutta ja äidinkieltä: Suomen kansalaisia ja kotimaankielisiä ohjattiin aavistuksen keskimääräistä yleisemmin työllisyyspalveluihin, kun taas muiden maiden kansalaisia ja vieraskielisiä ohjattiin hieman keskimääräistä yleisemmin ensisijaisten etuuksien piiriin.

Tämä voi kertoa yhtäältä siitä, että jälkimmäinen ryhmä on osin jo valmiiksi työllisyyspalveluiden piirissä osana kotoutumispolkua, ja toisaalta siitä, että heillä ei välttämättä ole yhtä hyvää käsitystä siitä, mihin etuuksiin voisivat olla oikeutettuja.

Alla olevassa kuviossa esitetään kaikkien helmi–elokuussa perustoimeentulotukea saaneiden täysi-ikäisten jakautuminen taustatekijöittäin ja kokoaikaiseksi työttömäksi työnhakijaksi työllisyyspalveluihin ja ensisijaista etuutta hakemaan ohjattujen osuudet tästä joukosta.

Perusosaa alennettu 50 % vähintään yhtenä kuukautena yli 16 000 tuensaajalta

Kehotuksen myötä työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi ohjautui maalis–syyskuussa noin 12 500 tuensaajaa. Ensisijaista etuutta haki niin ikään noin 12 500 tuensaajaa. Pieni osa tuensaajista kuuluu molempiin ryhmiin. Molemmissa tapauksissa tuensaaja välttää perusosan alentamisen, jos ei uusi laiminlyöntiään.

Yli 16 000 henkilöltä alennettiin maalis–syyskuussa perusosaa 50 % vähintään kerran. Heistä 61 prosentilla alennettiin perusosaa useampana kuin yhtenä kuukautena. Vähintään viitenä kuukautena perusosaa alennettiin yli 2 900 henkilöltä. Tämä vastaa lähes joka viidettä (18 %) alennettua perusosaa saaneista.

Toistuvasti alennettua perusosaa saaneiden joukossa korostuvat 25–64-vuotiaat, miehet, yksin ja vanhemman luona asuvat, Suomen kansalaiset, kotimaankieliset sekä maaseudulla ja taajaan asutuissa kunnissa asuvat.

Alentamisen voidaan arvioida myös vaarantavan ihmisarvoisen elämän edellyttämän välttämättömän toimeentulon tai olevan muuten kohtuutonta. Sillä perusteella perusosan puolittamiselta välttyi vähintään kerran lähes 3 100 tuensaajaa. Kohtuullisuusharkinnan merkitys korostuu erityisesti, jos perusosaa on jo alennettu useampana kuukautena.

Työnhakijaksi ohjatuilla perusosan alentaminen yleisempää kuin laiminlyönnin korjaaminen

Työnhaun laiminlyönnin perusteella kehotuksen saaneista henkilöistä hieman reilu kolmasosa (35 %) vältti alentamisen vähintään yhtenä kuukautena korjaamalla laiminlyöntinsä. Lähes kahdelta viidestä (39 %) alennettiin perusosaa vähintään yhtenä kuukautena.

Samalla henkilöllä on voitu yhtenä kuukautena alentaa perusosaa, ja toisena kuukautena hän on voinut välttää alentamisen.

Työnhaun aktivoimisessa korostuvat 18–24-vuotiaat ja 55–64-vuotiaat, naiset, puolison kanssa asuvat, yhden aikuisen lapsiperheelliset, muiden maiden kuin Suomen kansalaiset, vieraskieliset sekä taajaan asutuissa kunnissa asuvat.

Alennettua perusosaa työnhaun laiminlyönnin perusteella saaneiden joukossa korostuvat 25–44-vuotiaat, miehet, yksin tai vanhempansa luona asuvat, Suomen kansalaiset, kotimaankieliset sekä maaseutumaisissa kunnissa asuvat.

Alla olevassa kuviossa on kuvattu kokoaikatyönhaun laiminlyönnin perusteella helmi–elokuussa kehotuksen saaneiden lukumäärät. Lisäksi siinä on kuvattu, kuinka suuri osuus heistä korjasi maalis–syyskuun aikana laiminlyöntinsä ja on sen vuoksi välttynyt perusosan alentamiselta vähintään yhtenä kuukautena, sekä se, kuinka suurelta osuudelta heistä perusosaa alennettiin vähintään yhtenä kuukautena maalis-syyskuun välillä. Osa tuensaajista kuuluu molempiin ryhmiin.

Ensisijaista etuutta hakenut kolme viidestä siihen kehotetuista

Kolme viidestä (61 %) ensisijaista etuutta hakemaan kehotetuista vältti maalis–syyskuun aikana perusosan alentamisen hakemalla ensisijaista etuutta. Lähes joka viidennellä (18 %) alennettiin perusosaa.

Perusosan alentamiselta välttyivät ensisijaista etuutta kehotuksen mukaisesti hakemalla muita yleisemmin 35–44- ja yli 64-vuotiaat, puolison kanssa asuvat, lapsiperheet ja muut kuin Suomen kansalaiset.

Perusosaa alennettiin ensisijaisen etuuden hakematta jättämisen perusteella vähintään kertaalleen selvästi keskimääräistä yleisemmin miehiltä ja vanhemman luona asuvilta.

Alla olevassa kuviossa esitetään edellistä kuviota vastaavia tietoja niistä, joita ohjattiin hakemaan jotain ensisijaista etuutta helmi–elokuussa, ja jotka sen jälkeen saivat perusosan alentamiseen liittyvän päätöksen maalis–syyskuussa. Tässä ryhmässä huomattavasti suurempi joukko on toiminut kehotuksen mukaisesti kuin saanut alennettua perusosaa laiminlyönnin jatkamisen vuoksi.

Keskeisimmät havainnot tiivistetysti

Näistä edelleen hyvin alkuvaiheen tilastoihin perustuvista tiedoista voidaan alustavasti tehdä seuraavia koottuja havaintoja siitä, mitä tiedetään toimeentulotuen lakiuudistuksen myötä kiristyneiden velvoitteiden kohdentumisesta ja toimivuudesta eri tuensaajaryhmissä:

1. Työnhaun laiminlyönti on yleisempää kuin ensisijaisen etuuden hakemisen laiminlyönti.
2. Kehotusta työnhakijaksi ilmoittautumiseen noudatetaan harvemmin kuin kehotusta hakemaan ensisijaista etuutta.
3. Työnhakijaksi ilmoittautumisessa näyttää olevan vajetta erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä.
4. Nuorista aikuisista 18–24-vuotiaat noudattavat kehotusta ilmoittautua työnhakijaksi keskimääräistä yleisemmin ja 25–34-vuotiailta alennetaan perusosaa laiminlyönnin vuoksi keskimääräistä yleisemmin.
5. Miehet saavat kehotuksia ja alennettua perusosaa yleisemmin kuin naiset sekä työnhaun että ensisijaisten etuuksien haun laiminlyömisen perusteilla.
6. Työnhaun laiminlyönnin perusteella kehotuksen saaneet alle 25-vuotiaat ja 55 vuotta täyttäneet, naiset, lapsiperheelliset ja puolison kanssa asuvat, muut kuin Suomen kansalaiset sekä vieraskieliset korjaavat laiminlyöntinsä yleisemmin kuin saavat alennettua perusosaa.
7. Vanhempansa luona asuvilla on keskimääräistä harvemmin vaadittu työnhaku voimassa tai ensisijaiset etuudet haettuna, ja heiltä alennetaan keskimääräistä yleisemmin perusosaa näillä perusteilla.

Lakiuudistuksen tavoite ohjata tuensaajia ensisijaisten etuuksien piiriin näyttää alustavan tarkastelun perusteella toteutuvan paremmin kuin tavoite tuensaajien ilmoittautumisesta kokoaikatyön hakijoiksi. Ainakin hetkellisesti työllisyyspalveluihin ohjautuneita on kuitenkin tuhansia, ja heistä huomattava osa on nuoria.

Kun tarkastellaan sitä joukkoa, johon kehotukset eivät ensimmäisen reilun puolen vuoden aikana tehonneet, ja joiden perusosaa päädyttiin alentamaan lähes kaikkina tarkastelukuukausina, korostuvat joukossa 25 vuotta täyttäneet, miehet, Suomen kansalaiset, kotimaankieliset sekä taajaan asutuissa kunnissa ja maaseudulla asuvat tuensaajat.

Sitä, mitä muita tekijöitä tai olosuhteita heidän tilanteeseensa liittyy, ei tässä tarkastelussa ole pystytty huomioimaan. Todennäköisesti taustalla on kuitenkin kasautunutta huono-osaisuutta, joka ei välttämättä helpota toimeentuloa leikkaamalla.

Kirjoittaja

Tuija Korpela
tutkija, Kela
tuija.korpela@kela.fi