Toimeentulotuen perusosan alentamiselta välttyi kaksi kolmesta alentamiseen liittyvän päätöksen saaneista

Kela ohjasi maaliskuussa 2026 noin 20 000 toimeentulotuen saajaa ilmoittautumaan työnhakijoiksi tai hakemaan ensisijaisia etuuksia tuen perusosan alentamisen uhalla. Huhtikuussa noin 17 000 sai alentamiseen liittyvän päätöksen. Alentamiselta välttyi yli 11 000 henkilöä, joista 3 000 oli hakeutunut työttömiksi työnhakijoiksi kehotuksen mukaisesti.

Toimeentulotuen on tarkoitus olla viimesijainen tukimuoto. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten tulisi ensisijaisesti hankkia tarvittava toimeentulonsa työllä tai muilla etuuksilla, kuten työttömyysturvalla tai sairauspäivärahalla.

Toimeentulotukeen helmikuussa 2026 tulleiden lakimuutosten myötä erityisesti vailla ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja olevaa joukkoa on pyritty ohjaamaan ensisijaisten etuuksien ja työllisyyspalveluiden piiriin aiempaa suuremman sanktion uhalla. Näitä niin sanottuja tulottomia on ollut kuukausittain noin kolmannes työikäisistä perustoimeentulotuen saajista.

Tulottomiin lukeutuu myös ensimmäistä kertaa työttömäksi ilmoittautuneita, vailla ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa olevia yleensä nuoria henkilöitä. Heillä ei työttömän työnhakijan statuksesta huolimatta ole 21 viikon odotusajan aikana oikeutta työttömyysturvaan. Tulottomien joukossa on myös paljon ukrainalaisia, joilla niin ikään ei ole oikeutta työttömyysturvaan.

Noin puolella toimeentulotukea saavista työikäisistä ensisijainen etuus on ollut työttömyysturva. Saadakseen työttömyysturvaa henkilön pitää olla kirjoilla kokoaikaista työtä hakevana työttömänä työnhakijana työllisyyspalveluissa, jolloin työttömän tilannetta voidaan kartoittaa ja tarjota hänelle mahdollisuuksien mukaan työllistymistä edistäviä palveluita.

Myös esimerkiksi alle 30 tuntia viikossa työtä tekeviä osa-aikatyöntekijöitä, yrittäjiä sekä kaikki opintotukikuukautensa käyttäneitä opiskelijoita ohjataan nyt turvaamaan toimeentulonsa muulla kuin toimeentulotuella.

Hiljattain julkaistussa tiedotteessa kuvasimme, kuinka tällaisia kehotuksia toiminnan korjaamiseksi onkin helmikuusta alkaen tehty runsaasti.

Tässä kirjoituksessa tarkennan kuvaa siitä, millaisissa tilanteissa Kela on ensimmäisinä kuukausina lakimuutoksen jälkeen kehottanut toimeentulotuen saajia työn tai ensisijaisten etuuksien hakemiseen.

Suurin osa kehotuksista liittyy työnhaun voimassaoloon

Maaliskuussa Kela kehotti noin 20 000 toimeentulotuen saajaa työnhakuun tai ensisijaisen etuuden hakemiseen. Reilu neljännes heistä oli alle 25-vuotiaita ja noin kolmasosa 25–34-vuotiaita. Miehiä oli noin kolme viidestä ja yhden hengen kotitalouksia lähes neljä viidestä.

Noin puolta kehotuksen saaneista ohjattiin ilmoittautumaan työttömiksi kokoaikaisen työn hakijoiksi työllisyyspalveluihin heidän yleisen elämäntilanteensa perusteella.

Seuraavaksi yleisin syy kehotukselle oli ensisijaisen etuuden hakeminen – yleisimmin asiakkaita ohjattiin hakemaan työttömyysetuutta, asumisen tukea tai opiskelijoiden tukea tai useampaa näistä. Tähän ryhmään kuuluu kolmannes kehotuksen saaneista.

Selvästi harvemmassa ovat tilanteet, joissa Kela on kehottanut toimeentulotukea saavia opiskelijoita, osa-aikatyötä tekeviä ja yrittäjiä hakeutumaan työttömäksi työnhakijaksi. On hyvä huomata, että yhtä henkilöä on voitu ohjata laittamaan työnhaku voimaan useammalla eri perusteella tai työnhaun lisäksi hakemaan jotain ensisijaista etuutta, jolloin hän kuuluu useampaan kategoriaan.

 

 

Kela pyrkii kehotuksilla välttämään perusosan alentamista

Ohjaamalla tuen saajia kokoaikatyönhakijoiksi ja ensisijaisten etuuksien piiriin Kela on pyrkinyt välttämään tilannetta, jossa toimeentulotuen perusosaa tulisi helmikuussa 2026 voimaan astuneen lain mukaan alentaa 50 %.

Asiakkaalle annetaan kehotuksen yhteydessä kuukauden määräaika toimia kehotuksen mukaisesti. Lisäksi asiakkaalle annetaan mahdollisuus kertoa seikoista, joiden perusteella perusosaa ei pitäisi alentaa, se olisi kohtuutonta tai vaarantaisi välttämättömän toimeentulon.

Kun asiakas seuraavan kerran hakee tukea, Kelassa arvioidaan täyttyvätkö täyden perusosan saamisen edellytykset, vai onko kehotukseen johtanut peruste perusosan alentamiselle edelleen olemassa.

Perusosa jätettiin alentamatta kahdella kolmesta kehotuksen saaneesta

Kun maaliskuussa 2026 noin 20 000 perustoimeentulotuen saajaa sai kehotuksen joko ilmoittautua kokoaikaisen työn hakijaksi työllisyyspalveluihin tai hakea ensisijaista etuutta Kelasta, noin 17 000 henkilöä sai huhtikuussa perusosan alentamiseen liittyvän päätöksen.

Kyse ei kuitenkaan välttämättä ole täysin samasta joukosta, mutta on oletettavaa, että moni huhtikuussa päätöksen saaneista henkilöistä kuuluu maalikuussa kehotuksen saaneeseen joukkoon.

Valtaosalla (67 %) alentamiseen liittyvän päätöksen saaneista perusosaa ei alennettu. Huomattava osa vältti perusosan alentamisen, koska oli toiminut kehotuksen mukaisesti. Noin 3 000 oli laittanut työnhaun voimaan ja noin 3 000 hakenut jotain ensisijaista etuutta. Yleisimpänä yksittäisenä syynä alentamisen välttämiselle oli se, että aiemmin annettu kuukauden määräaika toimia kehotuksen mukaisesti ei ollut vielä kulunut.

Lähes 400 henkilöllä alentamista ei tehty, koska sen katsottiin vaarantavan välttämättömän toimeentulon tai olevan muuten kohtuutonta. Noin 600 henkilön perusosaa ei alennettu muista syistä, joita ovat esimerkiksi tietojen odottaminen muilta viranomaisilta tai se, että kehotukseen johtanut laiminlyönti on korjattu muilla tavoin.

Osalla henkilöistä perusosaa voitiin jättää alentamatta useammasta kuin yhdestä eri syystä.

 

 

Työnhaun laiminlyönti yleisin syy perusosan alentamiselle

Perusosaa alennettiin 50 % huhtikuussa 5 500 toimeentulotuen saajalla. Syy oli useimmiten se, että asiakas ei kehotuksesta huolimatta ollut ilmoittautunut työttömäksi kokoaikaisen työn hakijaksi työllisyyspalveluihin.

Lähes 900 heistä oli opiskelijoita, 500 yrittäjiä tai osa-aikatyötä tekeviä ja reilu 100 muista syistä työnhakijoiksi ohjattuja. Valtaosalla työnhakua laiminlyöneistä (noin 3 200 henkilöä) ei ollut eriteltyä syytä eli heidän voi ajatella olevan muista syistä palveluiden ja työttömyysturvan ulkopuolella olevia työttömiä.

Lisäksi perusosaa alennettiin 50 % reilulta 900 henkilöltä sen vuoksi, että he eivät olleet kehotuksesta huolimatta hakeneet ensisijaista etuutta. Yhden henkilön perusosaa on voitu alentaa useammalla perusteella.

Perusosan alentaminen työttömyysturvan karenssien vuoksi vielä harvinaista

Tämä tarkastelu perustuu niihin tapauksiin, joissa tuensaajia on velvoitettu toimeentulotuen perusosan 50 % alentamisen uhalla toimimaan ohjatusti eli joko ilmoittautumaan kokoaikaista työtä hakevaksi työnhakijaksi tai hakemaan jotain ensisijaista etuutta.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan myös alentaa ensin 20 % ja sitten 40 % silloin, jos asiakas on saanut esimerkiksi työvoimapoliittisen maksuesteen eli karenssin tai työssäolovelvoitteen, eikä työttömyysturvaa voida sen vuoksi maksaa.

Näitä tapauksia on toistaiseksi ollut vain vähän: huhtikuussa perusosaa alennettiin tällä perusteella 20 tai 40 % vain 174 henkilöltä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että lain voimaantulosta on kulunut vasta vähän aikaa.

Samanaikaisesti 140 henkilöllä perusosaa jätettiin alentamatta 20 tai 40 % esimerkiksi joko siitä syystä, että oikeus työttömyysetuuteen oli palannut tai koska se olisi katsottu kohtuuttomaksi.

Tulottomien määrä on vähentynyt

Toimeentulotuen saajien ohjautumisesta ensisijaisten etuuksien piiriin näkyy alustavia viitteitä myös muissa tilastoissa.

Työikäisten (18–64-vuotiaiden) vailla ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja olleiden, eli tulottomien, perustoimeentulotuen saajien osuus työikäisistä tuen saajista on pitkään ollut pääasiallisesti yli 30 % kuukausitasolla tarkasteltuna. Maaliskuussa tulottomien osuus kuitenkin laski ja oli vain 27 %.

Muutos näkyy myös tuen saajien määrässä: vuonna 2025 ja tammi-helmikuussa 2026 tulottomia perustoimeentulotuen saajia oli kesäkuukausia lukuun ottamatta kuukausitasolla noin 47 000–52 000. Maalis-huhtikuussa 2026 heitä on ollut alle 44 000.

Samanaikaisesti Kelan maksamaa työttömyysturvaa saaneiden määrä on kasvanut maaliskuussa 2026 yli 10 000 henkilöllä alkuvuoteen verrattuna. Osa tästä selittynee sillä, että toimeentulotuen saajia on ohjattu paljon juuri työttömyysturvan piiriin. Muita selityksiä lienevät työttömyysturvaan tehdyt muutokset sekä edelleen heikko työllisyystilanne.

Aiempaa tarkempi tieto perusosan alentamisen prosessista on tarpeen

Toimeentulotuen uudistuksen yhteydessä Kelan etuuskäsittelyjärjestelmää ja sitä myöten myös tilastointia perusosan alentamiseen liittyvistä ohjauksista ja niiden seurauksista kehitettiin, jotta alentamisen prosessista saadaan tarkempaa tietoa.

Aiemmin ei ole ollut saatavilla tietoa siitä, kuinka montaa henkilöä on ohjeistettu ilmoittautumaan kokoaikaisen työn hakijaksi työllisyyspalveluihin, saati siitä, kuinka moni on toiminut kehotuksen mukaisesti ja näin välttänyt perusosan alentamisen. Myöskään siitä, kuinka monen kohdalla perusosaa on päätetty jättää alentamatta sen kohtuuttomuuden vuoksi, ei ole aiemmin ollut saatavilla kattavaa tilastotietoa.

Tässä esitetyt tiedot kuvaavat vasta aivan ensimmäisiä uudistuksen jälkeisiä kuukausia. Tarkemmat tarkastelut ovat mahdollisia vasta myöhemmin.

Uudelle tiedolle on kysyntää sekä lakiuudistuksen arvioinnissa että ylipäänsä tuen saajien palveluiden kehittämisessä. Viimesijaisen turvan aiempaa tiukemman sanktioinnin tarkoituksenmukaisuuden arviointi on aiheellista, sillä se lisää useiden viranomaisten työkuorman lisäksi myös usein jo valmiiksi hankalassa asemassa olevien tuensaajien haavoittuvuutta.

Toivottavasti uudistus kuitenkin myös auttaa edes osaa tuensaajista pääsemään heille sopivien palveluiden piiriin.

Kirjoittaja

Tuija Korpela
tutkija, Kela
tuija.korpela@kela.fi