Perusvoiteista maksettavat sairausvakuutuskorvaukset ja lääkekatto – mitä rekisterit kertovat?

Julkaistu 8.9.2026Päivitetty 8.9.2026

Julkisuudessa on esitetty perusvoiteiden korvattavuuden poistamista. Perusvoiteista maksetaan korvauksia yli 300 000 suomalaiselle, mutta saajaa kohden vain noin 30 euroa vuodessa. Simulaation perusteella korvattavuuden poistaminen voisi säästää sairausvakuutusmenoja 12 miljoonaa euroa vuodessa, mutta toisaalta se voisi asettaa ihosairauksista kärsiviä henkilöitä ja perheitä erityisen hankalaan tilanteeseen.

Julkisuudessa on keväällä 2026 käyty kiivastakin keskustelua perusvoiteiden Kela-korvattavuudesta. Erityisesti esillä on ollut kysymys siitä, ostetaanko perusvoiteita lääkkeiden vuosiomavastuun eli ns. lääkekaton ylityksen jälkeen tarpeettoman paljon, jopa varastoitavaksi tai jälleenmyyntiin. Aiheesta ovat kirjoittaneet muun muassa Yle, Iltalehti, Lääkärilehti ja Helsingin Sanomat.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme Kelan rekisteritietoihin perustuen, miten perusvoiteista maksetaan korvauksia ja miten lääkekatto vaikuttaa perusvoiteiden ostamiseen. Esitämme myös simulointitulokset perusvoiteiden korvattavuuden poistamisen säästövaikutuksista korvausmenoihin.

Perusvoiteet ovat laajasti käytetty hoito

Perusvoiteet ovat keskeinen osa monien pitkäaikaisten ihosairauksien, kuten atooppisen ekseeman, hoitoa. Apteekista reseptillä toimitetusta perusvoiteesta voi saada sairausvakuutuksen lääkekorvauksia, jos voide on määrätty pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon.

Kela maksoi perusvoiteista korvauksia yhteensä noin 10 miljoonaa euroa noin 330 000 henkilölle vuonna 2025. Korvausmenojen kasvu on ollut maltillista 2020-luvulla; vuosina 2020–2025 kasvua on ollut noin 900 000 euroa.

Yksittäistä käyttäjää kohden perusvoiteista on maksettu korvauksia keskimäärin noin 27–30 euroa vuodessa 2020-luvulla.

Kuvio: Perusvoiteista maksettujen sairausvakuutuskorvausten kehitys 2020–2025. Kuvasta näkee, että perusvoiteista maksetut korvaukset ovat hieman kasvaneet ja olivat noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Vain osa käyttäjistä ylittää lääkekaton

Vain osa perusvoiteista korvauksia saaneista ylittää vuotuisen lääkekaton.

Lääkekatolla tarkoitetaan vuosittaista omavastuun enimmäismäärää, jonka täyttymisen jälkeen asiakas maksaa reseptillä toimitetusta korvatusta valmisteesta itse enää kiinteän 2,5 euron suuruisen valmistekohtaisen omavastuun. Vuonna 2026 lääkekatto on 636,12 euroa. Ennen vuosiomavastuun täyttymistä asiakas maksaa 60 % korvatun perusvoiteen hinnasta ja peruskorvaus kattaa 40 %. Voimassa olevan Kelan ohjeistuksen mukaan asiakas voi ostaa perusvoidetta kerrallaan korvattuna enintään 4 500 g.

Lääkekaton ylitti vuonna 2025 noin 13 % perusvoiteita korvattuna käyttävistä, mikä tarkoittaa noin 43 000 henkilöä. Osa näistä käyttäjistä osti lääkekaton ylittymisen jälkeen perusvoiteita suurempia määriä kuin ennen katon ylittymistä ja osa käyttäjistä osti perusvoidetta ensimmäisen kerran vasta katon ylittymisen jälkeen.

Lääkekaton ylittäneillä henkilöillä perusvoiteista maksettiin korvauksia ennen katon täyttymistä noin 630 000 euroa ja sen ylittymisen jälkeen lisäkorvauksina noin 2,3 miljoonaa euroa. Myös yksittäisen perusvoideoston keskimääräinen kustannus kasvoi katon ylittämisen jälkeen noin 32 eurosta 45 euroon.

Perusvoiteiden toimitukset myös painottuvat loppuvuoteen. Kun korvattuja perusvoidetoimituksia oli alkuvuodesta noin 62 000‒65 000 kuukaudessa, oli niitä joulukuussa lähes 105 000.

Rekisteritieto ei kerro käytön kasvun syitä

Ostojen kasvu on loogista: kun omavastuu pienenee, kannustimet hankkia lääkkeitä muuttuvat.

Rekisteritieto ei kuitenkaan kerro, onko kyse tarpeettomasta käytöstä vai esimerkiksi hoidon ajoittamisesta, suurempien pakkausten ostamisesta tai varautumisesta tulevaan. Esimerkiksi osa perusvoiteiden käytön kasvusta loppuvuonna voi selittyä talvikauden suuremmasta voidetarpeesta esimerkiksi atooppisten oireiden kausivaihtelun vuoksi.

Havainto lääkekaton ylityksen jälkeen kasvaneista ostoista ei ole poikkeuksellinen, vaan linjassa aiemman tutkimusnäytön kanssa: lääkkeiden ostot yleistyvät ja niiden kustannukset kasvavat tyypillisesti vuosiomavastuun täytyttyä, kun potilaan omavastuu pienenee.

Julkisen keskustelun perusteella perusvoiteiden ostamiseen voi kuitenkin liittyä niiden hankinta mahdollisesti eteenpäin myytäväksi.

Valtaosa ostaa edelleen vain vähän perusvoiteita

Asiakkaat ostivat perusvoiteita apteekeista 95 000 kertaa sellaisessa tilanteessa, jossa heillä oli jo aiemmin vuonna 2025 täyttynyt lääkekatto. Lähes puolessa näistä toimituksista mukana oli vain yksi pakkaus, ja noin 85 %:ssa toimituksista enintään kolme pakkausta.

Suurten perusvoidemäärien kertaostot ovat harvinaisia: noin 6 % toimituksista sisälsi vähintään kuusi pakkausta.

Ennen lääkekaton ylitystä samojen henkilöiden perusvoidetoimituksia tehtiin lähes 54 000. Näistä peräti 95 % sisälsi enintään kolme pakkausta ja lähes 70 % vain yhden pakkauksen. Noin 1,5 % toimituksista sisälsi vähintään kuusi pakkausta.

Tulosten mukaan kerralla ostettujen pakkausten määrä kasvaa lääkekaton ylityksen jälkeen. Tästä huolimatta ostomäärät pysyvät pääosin maltillisina myös katon ylityksen jälkeen.

Kuvio: Yhdellä ostokerralla toimitettujen perusvoidepakkausten lukumäärä ennen lääkekaton ylitystä ja sen jälkeen, osuus lääkekaton ylittäneiden henkilöiden perusvoideostoista vuonna 2025. Kuvasta näkee, että valtaosa korvatuista perusvoideostoista sisältää vain maltillisen määrän pakkauksia.

Mitä perusvoiteiden korvattavuuden poistaminen tarkoittaisi?

Julkisessa keskustelussa on esitetty arvioita, joiden mukaan perusvoiteiden korvattavuuden poistaminen toisi merkittävät, jopa 25–40 miljoonan euron säästöt. Säästöjä on arveltu saavutettavan suorien perusvoiteiden korvausmenojen lisäksi lääkekaton kerryttämisen ja mahdollisen apteekkien ulkopuolisen myynnin synnyttämän hintakilpailun kautta.

Toteutimme vuoden 2025 rekisteritietoihin perustuvan simuloinnin, jossa laskimme perusvoiteiden korvattavuuden vaikutusta lääkekorvausmenoihin. Hintakilpailun mahdollisia vaikutuksia ei tässä tarkastelussa ole arvioitu.

Simuloinnin perusteella lääkekorvausmenoista säästyisi yhteensä noin 11,9 miljoonaa euroa, jos perusvoiteiden korvattavuus poistettaisiin. Tästä noin 10 miljoonaa euroa syntyisi perusvoiteista maksettavista korvauksista, kun lasketaan yhteen peruskorvaukset ja lääkekaton ylityksen jälkeiset lisäkorvaukset. Vajaat 2 miljoonaa euroa säästöä syntyisi muista lääkkeistä maksettavista korvauksista, kun perusvoiteista ei enää kertyisi lääkekattoa kerryttäviä kustannuksia.

Kaikki kustannukset siirtyisivät potilaiden maksettavaksi. Simuloinnin perusteella arvioimme, että kustannuksia siirtyisi erityisesti alle 18-vuotiaisille ja heidän huoltajilleen.

Osa vaikeaa ihosairautta sairastavista voisi joutua erityisen hankalaan tilanteeseen

Kelan rekisteritietojen mukaan perusvoiteita ostaa korvattuna suurehko joukko suomalaisia, joista suurin osa ostaa voiteita maltillisesti, myös lääkekaton ylittämisen jälkeen.

Perusvoiteiden korvattavuuden poistaminen vähentäisi toki korvausmenoja, mutta samalla siirtäisi kustannuksia suoraan potilaiden maksettavaksi. On huomionarvoista, että korvattavuuden poistaminen voisi asettaa erityisen haastavaan tilanteeseen esimerkiksi sellaiset vaikeaa ihosairautta sairastavat henkilöt, jotka tarvitsevat sairautensa hoidossa suurta voidemäärää, tai perheet, joissa on useita, paljon perusvoidetta ihosairauden hoitoon tarvitsevia lapsia.

Eräs ratkaisu perusvoiteiden korvauskustannusten parempaan kohdentamiseen olisi se, että perusvoiteita määrättäessä korvattavuuteen oikeuttavaa ”pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon” -merkintää käytettäisiin jatkossa harkitsevaisemmin. Mahdollisesti nykyisiä rajoja kerralla korvattavana ostettavalle määrälle tulee myös pohtia.