Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausmenot ovat vaihdelleet suuresti viime vuosina – näin ne ovat kohdentuneet eri väestöryhmiin

Kela maksaa asiakkaille korvauksia yksityislääkärin, yksityisen hammashoidon sekä yksityisen tutkimuksen ja hoidon palveluiden käytöstä. 2020-luvulla toteutuneista käynneistä maksettujen korvausten määrä on vaihdellut vuosittain 78 ja 200 miljoonan euron välillä. Suurituloisimmalle viidennekselle väestöstä maksetaan yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia vuosittain noin kolminkertainen määrä verrattuna pienituloisimpaan viidennekseen.

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausjärjestelmää on 2020-luvulla muokattu vuosi vuodelta, osin edestakaisin muutoksin. Yksityisenä sairaanhoitona Kela korvaa yksityislääkärikäyntejä, yksityistä hammashoitoa sekä yksityistä tutkimusta ja hoitoa.

Äskettäin julkaistussa tutkimusraportissa tarkastelimme Kelan korvaamia yksityisen sairaanhoidon palveluita käyttäneiden osuuksia, käyntimääriä ja henkeä kohden korvattuja euroja väestöryhmittäin vuosina 2018–2024. Tulosten mukaan yksityisen sairaanhoidon käynnit ja Kela-korvaukset kohdistuivat erityisesti eläkeikäisille, eteläiseen Suomeen ja suurituloisimmalle viidennekselle.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme korvauseurojen kokonaissummaa ja sen jakautumista eri ikäisille, eri suuralueilla asuville ja eri tuloryhmiin vuosien 2018–2025 aikana. Tarkastelu valottaa järjestelmän kokonaiskustannuksia ja näyttää, miten paljon korvauseuroja on eri vuosina kokonaisuudessaan maksettu millekin väestöryhmälle. Tarkastelu auttaa hahmottamaan korvauskustannusten mittakaavaa, kun keskustellaan yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausjärjestelmän kustannuksista ja hyödyistä.

Kelan tilastoinnista poiketen laskelma kohdentuu käyntivuosiin, ei korvausten maksuvuosiin.  Näin voidaan arvioida, miten korvausjärjestelmään vuosittain tehdyt muutokset heijastuvat kunakin vuonna toteutuneista käynneistä maksettuihin korvauksiin.

Korvaussumma on vaihdellut järjestelmän muutosten mukana

Kela maksoi vuosina 2018–2025 korvauksia yksityislääkärin, yksityisen hammashoidon sekä yksityisen tutkimuksen ja hoidon palveluista vuosittain yhteensä 78–200 miljoonaa euroa (summat vuoden 2025 rahassa).

Yksityisen sairaanhoidon korvaukset rahoitetaan osin sairausvakuutusmaksuilla ja osin valtion budjetista. Vuodesta 2025 alkaen valtion osuus kustannuksista on ollut 51,4 prosenttia.

Erityisesti yksityislääkärikäynneistä ja yksityisestä tutkimuksesta ja hoidosta maksettaviin Kela-korvauksiin on tehty 2020-luvulla useampaan kertaan muutoksia, mikä näkyy korvauseurojen kokonaissumman merkittävänä vuosittaisena vaihteluna. Korvausjärjestelmän muutokset on kuvattu tarkemmin esimerkiksi tutkimusraportissamme ja Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.

Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että yksityisen sairaanhoidon vuosittaiset käyntimäärät ovat pysyneet viime vuosina varsin vakaina. Pääosin muutokset Kelan maksamien korvauseurojen kokonaissummassa riippuvat siten kulloinkin voimassa olevista korvaustaksoista.

Vuodesta 2020 vuoteen 2021 korvaussumma kasvoi 44 miljoonalla eurolla, erityisesti yksityisen koronatestaamisen korvausten vuoksi. Vuosien 2022 ja 2023 välillä korvaussumma pieneni alle puoleen, kun sekä lääkärinpalkkioiden että tutkimuksen ja hoidon korvauksia leikattiin merkittävästi.

Vuonna 2023 yksityislääkärinpalkkioista maksettiin korvauksia enää 29 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna summa oli 60 miljoonaa. Yksityisen tutkimuksen ja hoidon korvaukset putosivat 5 miljoonaan euroon vuonna 2023 edellisvuoden 85 miljoonasta eurosta. Useimpien yksityisen tutkimuksen ja hoidon korvausten lakkauttamisen myötä korvattavia olivat enää lähinnä hammaslääkärin määräämät röntgentutkimukset.

Vuonna 2024 yksityisen sairaanhoidon korvausten yhteissumma puolestaan lähes kaksinkertaistui edeltävään vuoteen verrattuna – etupäässä siksi, että yksityislääkärin vastaanottokäynnin korvausta korotettiin 8 eurosta 30 euroon. Myös yksityisen hammashoidon korvauksia korotettiin vuonna 2024.

Vuonna 2025 eräitä yksityislääkärinpalkkioiden korvauksia korotettiin. Kun fysioterapia tuli uudelleen korvattavaksi, tutkimuksen ja hoidon Kela-korvausten summa kasvoi vuodesta 2024. Myös vuoden 2025 lopussa alkanut 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu lisäsi niin yksityislääkärikäynneistä kuin yksityisestä tutkimuksesta ja hoidosta maksettuja korvauksia.

Vuoden 2025 yksityislääkärikäynneistä Kela maksoi korvauksia yhteensä 99 miljoonaa euroa. Yksityisestä tutkimuksesta ja hoidosta maksettujen korvausten summa oli 11 miljoonaa euroa, lähes kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna.

Kolmannes korvauseuroista eläkeikäisille ja Helsinki-Uudenmaan suuralueelle

Vuosien 2024 ja 2025 yksityisen sairaanhoidon käynneistä maksetuista Kela-korvauksista noin kolmannes (56 miljoonaa euroa vuonna 2025) maksettiin 65 vuotta täyttäneille. Heidän osuutensa väestöstä oli reilu viidennes. Vuoden 2025 käyntien korvauksista vajaa puolet maksettiin 25–64-vuotiaille ja noin kuudesosa alle 25-vuotiaille.

Vuoden 2021 käynneistä maksettiin 44 miljoonaa euroa enemmän korvauksia kuin edellisvuonna. Kasvusta 22 miljoonaa euroa kohdistui 25–44-vuotiaille ja 11 miljoonaa euroa 45–64-vuotiaille.

Korvausten kasvu siis kohdistui tällöin valtaosin työikäisille. Heille korvattiin vuosina 2021 ja 2022 paljon yksityissektorin koronatestausta, todennäköisesti sairauspoissaolojen tarpeen todentamisen vuoksi. Koronatesteistä maksettava korvaus oli vuoden 2021 alusta vuoden 2023 puoliväliin myös suhteellisen suuri, 100 euroa testiä kohden, mikä myötävaikutti korvaussumman kasvuun.

Edellä kuvatut järjestelmän muutokset vuosina 2023 ja 2024 puolestaan ensin pienensivät ja sitten kasvattivat korvaussummia kaikissa ikäryhmissä. Eläkeikäisille maksettujen korvausten osuus ja määrä on viime vuosina korostunut ikääntyneen väestön määrän kasvun myötä, mutta osin myös esimerkiksi vuonna 2025 alkaneen 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun vuoksi.

Suuralueittain tarkasteltuna yli puolet korvauseuroista on maksettu Helsinki-Uudenmaan ja Etelä-Suomen suuralueille – toisin sanoen alueille, joilla on muita alueita enemmän suuria kaupunkeja ja joilla yksityispalveluiden tarjontaa on enemmän.

Vuonna 2025 yli kolmannes korvauksista (59 miljoonaa) maksettiin Helsinki-Uudenmaan suuralueelle, jossa asuu noin 30 % Suomen väestöstä. Manner-Suomen alueista vähiten korvauksia on kaikkina tarkastelujakson vuosina maksettu Pohjois- ja Itä-Suomeen. Ahvenanmaalla asuville maksettiin korvauksia vuosittain noin miljoona euroa.

Korvausten jakautuminen tuloviidenneksiin epätasaista

Tuloryhmiä koskevat tarkastelut teimme vain 25 vuotta täyttäneelle väestölle. Tälle ikäryhmälle maksettiin vuosina 2018–2025 yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia yhteensä 68–170 miljoonaa euroa vuosittain.

Suurituloisimmalle viidennekselle on tarkastelujakson eri vuosina maksettu lähes kolmasosa kaikista korvauksista, pienituloisimmille kymmenesosa. Vuonna 2025 suurituloisimmalle viidennekselle maksettiin korvauksia 39 miljoonaa euroa, kun pienituloisimmalle viidennekselle maksettiin 13 miljoonaa euroa.

Suurituloisimmille maksettiin joka vuosi noin kolme kertaa niin paljon korvauksia kuin pienituloisimmille.

Koronapandemian aikana, vuosina 2021–2022, tuloryhmien väliset suhteelliset erot kasvoivat vielä hieman tätä suuremmiksi. Tämä johtui etupäässä siitä, että koronatestien korvaukset painottuivat etenkin työssäkäyvälle ja siten keskimäärin suurituloisemmalle väestölle.

Asiakkaiden maksamat omavastuuosuudet yli 700 miljoonaa vuonna 2025 

Korvauksen maksuvuoden mukaan(Avautuu uuteen välilehteen) tarkasteltuna vuonna 2025 korvattujen yksityisen sairaanhoidon käyntien kustannukset olivat yhteensä 900 miljoonaa euroa, joista Kela korvasi 172 miljoonaa euroa (19 prosenttia kustannuksista). Asiakkaiden omavastuuosuudeksi eli itse maksettavaksi summaksi jäi siten yhteensä 728 miljoonaa euroa.  

Lisäksi asiakkaiden maksettavaksi tulevat muun muassa terveyspalveluyritysten perimät toimistomaksut, joista ei kerry tietoa Kelan rekistereihin.  

Vuonna 2025 korvatusta yksityissektorin lääkärikäynnistä asiakkaan maksettavaksi jäi keskimäärin noin 100 euroa, hammashoidon käynnistä noin 150 euroa ja tutkimuksen ja hoidon käynnistä noin 60 euroa, sekä lisäksi toimistomaksut. 

Korvausjärjestelmän kustannusten ja hyötyjen suhteen arviointi tärkeää

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausjärjestelmä on herättänyt viime vuosikymmenten aikana paljon keskustelua, ja järjestelmään on tehty viime vuosina kiihtyvällä tahdilla muutoksia.

Petteri Orpon hallituksen tuoreimmat uudistukset, kuten esimerkiksi vuonna 2025 korotetut korvaukset psykiatrian ja gynekologian vastaanottokäynneistä, fysioterapian korvattavuuden palauttaminen sekä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu, pyrkivät kohdentamaan korvauksia tehokkaammin palveluihin, joita julkinen terveydenhuolto tarjoaa heikommin.

Järjestelmä on ollut muutoksessa tarkastelujaksomme jälkeenkin. Esimerkiksi vuoden 2026 alusta lääkärinpalkkioiden korvaustaksa laskettiin takaisin 8 euroon, lukuun ottamatta psykiatri- ja gynekologikäyntejä.

Tässä kirjoituksessa tarkastelimme, miten yksityisestä sairaanhoidosta maksetut korvaukset ovat viime vuosina kohdentuneet eri väestöryhmille. Tehokkaan julkisen rahan käytön kannalta on tärkeää arvioida, miten yksityisen sairaanhoidon tukemiseen käytetyt eurot kohdentuvat hoidontarpeeseen nähden ja millaisia terveyshyötyjä ne tuottavat – niin väestöryhmittäin kuin kokonaisuutenakin.

Kirjoittajat

Paavo Kosunen
tutkimusassistentti, Kela

Jenni Blomgren
tutkimusprofessori, Kela
jenni.blomgren@kela.fi

Heta Moustgaard
erikoistutkija, Kela
heta.moustgaard@kela.fi

Lisätietoa

Jenni Blomgren, Paavo Kosunen ja Heta Moustgaard (2026): Kelan korvaaman yksityisen sairaanhoidon käyttö ja korvaukset vuosina 2018–2024. Rekisteritarkastelu eri väestöryhmissä ja alueittain. Raportteja 17, Kela, Helsinki. URN:ISBN:978-952-284-247-3.

Blomgren Jenni, Kosunen Paavo & Moustgaard Heta (2026): Kelan korvaamia yksityisiä terveyspalveluita käyttää reilu kolmannes väestöstä – väestöryhmittäiset erot pysyneet melko muuttumattomina. Kelan tutkimusblogi 3.9.2026.