Joka neljäs Kela-taksimatka yli 50 kilometrin mittainen – datasovellus mahdollistaa kuntakohtaisen tarkastelun
Kelan korvaamien matkojen määrä asukasta kohden laskettuna on pysynyt melko vakaana viimeisten kymmenen vuoden aikana. Eniten korvauksia saavat ikääntyneet, ja koska ikäryhmän koko on kasvanut, matkakorvauksia käytetään enemmän. Kasvu jatkunee myös tulevina vuosina.
Vuonna 2025 Kela maksoi matkakorvauksia 600 000 henkilölle 4,6 miljoonasta matkasta. Valtaosa matkoista tehtiin taksilla tai ambulanssilla.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan Kelan matkakorvausten saajia, matkoja ja korvauksia etenkin hyvinvointialueittaisesta näkökulmasta. Hyvinvointialue- ja kuntatason tilastotietoja Kela-taksilla tehtyjen matkojen pituudesta ja korvauksista voi nyt tarkastella Kelan datasovelluksesta.
Korvauksia matkoista hoitoon tai kuntoutukseen
Kela maksaa sairausvakuutuslain perusteella korvauksia matkoista julkiseen ja julkisesti rahoitettuun sairaanhoitoon, kuten sairaaloihin, terveyskeskuksiin, mutta myös Kelan korvaamaan tai järjestämään sairaanhoitoon yksityiseen hoitopaikkaan, opiskelijaterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon. Myös Kelan järjestämä kuntoutus kuuluu matkakorvausten piiriin.
Matkakustannuksilla on 25 euron omavastuu ja 300 euron kalenterivuosikohtainen maksukatto.
Matkakorvauksia saavat erityisesti ikääntyneet
Valtaosa Kela-korvatuista matkoista tehdään taksilla tai ambulanssilla. Viimeisten 10 vuoden aikana Kela-korvattujen ambulanssi- ja taksimatkojen määrä on noussut 3,3 miljoonasta 3,7 miljoonaan, asukasta kohti laskettuna 0,60 matkasta 0,67 matkaan.
Matkakorvausten saamisessa on suuret erot eri ikäryhmien välillä ja käyttö lisääntyy voimakkaasti iän myötä. Ikäryhmien sisällä korvattujen matkojen määrä asukasta kohti on kuitenkin pysynyt melko ennallaan.
Vähäisintä käyttö on lapsilla, ja heillä on tapahtunut matkamäärässä pientä laskua, johtuen todennäköisesti Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen siirtymisestä kuntoutuspaikasta arkiympäristöön. Myös työikäisillä käyttö on vähäistä eikä siinä ole juuri tapahtunut muutoksia. Eläkeikäisillä käyttö on suurinta, ja se on parin viime vuoden aikana hieman noussut.
Yleisestä kehityssuunnasta erottuvat kaikissa ikäryhmissä vuodet 2020 ja 2023. Vuoden 2020 pudotus ajoittuu koronapandemian ensimmäiseen vuoteen, jolloin hoito- ja kuntoutuskäyntejä jouduttiin perumaan. Vuoden 2023 pieni lasku selittynee alkuvuoden henkilökuljetusten arvonlisäverottomuudella, jolloin hinnan laskun myötä osa lyhyempiä taksimatkoja jäi omavastuun alle ja korvausten ulkopuolelle. Vastaavasti taksakorotukset, joita tarkasteltujaksolla on ollut useita, ovat tuoneet aiempaa lyhyempiä matkoja korvausten piiriin.
Vaikka asukasta kohti tarkasteltuna ei ole merkittäviä muutoksia, on eniten matkoja tekevien eli ikääntyneiden ryhmään kuuluvien määrän kasvu on tarkoittanut korvattujen matkojen yhteismäärän kasvua.
Vuodesta 2016 vuoteen 2025 esimerkiksi 70 vuotta täyttäneiden määrä on noussut 30 %:lla nykyiseen noin miljoonaan, ja kun 70 vuotta täyttäneet tekivät vuonna 2016 1,5 miljoonaa Kela-korvattua taksi- tai ambulanssimatkaa, määrä oli vuonna 2025 jo 35 % suurempi, 2 miljoonaa. Muiden ikäryhmien koko ja matkamäärä pysyivät ennallaan.
Alueellisesti korvaukset painottuvat harva-asutusalueille
Matkakorvauksia maksettiin jokaiseen Suomen kuntaan vuonna 2025. Korvaukset painottuvat asukasta kohti laskettuna harvaan asutuille seuduille, joilla on iäkäs väestö ja pitkä matka etenkin sairaalaan.
Toisaalta kaupunkimaisilla alueilla asuu suuri osa myös iäkkäästä väestöstä, ja niillä asuville maksettiin yhteensä 44 % korvauksista vuonna 2025. Apuvälineitä kuten pyörätuolia tai rollaattoria tarvitsevat tai toisaalta esimerkiksi leikkauksesta tai syöpähoidoista kotiutuvat voivat tarvita taksikyytiä myös hyvien liikenneyhteyksien alueilla.
Korvauksissa on eroja hyvinvointialueiden välillä, mutta myös hyvinvointialueiden sisällä etenkin keskuskaupungin ja muiden kuntien välillä. Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueella matkakorvauksia sai 40 % Enontekiöllä asuvista, mutta vain 9 % Rovaniemellä asuvista vuonna 2025. Matkakorvauksia onkin hyvä tarkastella myös kunnittain, sillä hyvinvointialueittaisessa tarkastelussa tuloksissa painottuu pienten kuntien kustannuksella yleensä väestömäärältään niitä huomattavasti suurempi alueen keskuskaupunki.
Datasovelluksesta kuntatietoa Kela-matkoista
Matkakorvausten alueellista kohdentumista pystyy tarkastelemaan Kelan avoimessa matkakorvausten datasovelluksessa, jossa kuvataan korvausten kehitystä ja Kela-taksilla tehtyjen matkojen pituuksia vuosina 2019–2025 koko maassa, hyvinvointialueittain ja kunnittain.
Lisäksi sovelluksesta näkee, kuinka suuri osa Kela-taksimatkoista ylitti kuntarajan tai hyvinvointialueen rajan. Hyvinvointialueen raja ylittyy etenkin silloin, kun yliopistosairaala ei sijaitse omalla alueella.
Kuviosta alla näkee kokonaiskuvan yhdensuuntaisten Kela-taksimatkojen määristä ja pituuksista hyvinvointialueittain vuonna 2025, tarkemmalla pituusjaottelulla ja kunnittain vastaavat tiedot löytyvät sovelluksesta. Mukana pituustiedoissa ovat kaikki Kela-taksimatkat, myös lyhyet, alle omavastuun jääneet matkat.
Matkamäärä vaihtelee huomattavasti eri alueiden välillä: Pirkanmaalla Kela-taksimatkoja tehtiin lähes 10 kertaa enemmän kuin Keski-Pohjanmaalla. Myös matkojen pituus vaihtelee: lähes kaikilla alueilla eniten tehtiin alle 20 kilometrin matkoja, mutta Helsinkiä, Vantaata ja Keravaa lukuun ottamatta myös yli 50 kilometrin matkat ovat varsin yleisiä, ja etenkin Pohjois-Suomessa myös yli 100 kilometrin matkoja on paljon. Erot matkojen pituuksissa ovat kuntatasolla huomattavasti suurempia: Esimerkiksi Utsjoella Kela-taksimatkan keskipituus on 322 kilometriä, Turussa 9 kilometriä.
Kela-taksilla tehtyjen matkojen keskipituus on kasvanut hieman valtaosalla hyvinvointialueista, kun verrataan vuosia 2019 ja 2025. Yleiskuvasta erottuvat yhtäältä Lappi, jossa matkojen keskipituus on kasvanut huomattavasti, toisaalta Vantaa-Kerava ja Päijät-Häme, joissa matkojen keskipituudet ovat lyhentyneet. Helsingissä muutosta ei näy.
Korvauksen kasvu suhteellisesti suurinta Kustavissa
Kunnittain tarkasteltuna yhdestä Kela-taksimatkasta keskimäärin maksettu korvaus nousi vuodesta 2024 vuoteen 2025 suhteellisesti kaikista eniten Kustavissa: 66 eurosta 85 euroon matkaa kohti eli 29 %.
Kustavilaisille taksimatkoista yhteensä maksetut matkakorvaukset nousivat 102 000 eurosta 137 000 euroon. Samalla Kela-taksimatkojen määrä nousi 1 500:sta 1 600:aan. Matkakorvauksia sai 139 henkilöä.
Kela-taksimatkan keskipituus nousi Kustavissa 43,6 kilometristä 52,2 kilometriin vuodesta 2024 vuoteen 2025. Pituusluokista havaitaan, että yli 40 ja varsinkin yli 50 kilometriä pitkien taksimatkojen määrä nousi edellisvuodesta, mutta alle 20 kilometriä pitkien määrä väheni.
Tilastoista ei selviä matkan kohde, mutta paikkakuntaa voi haarukoida esimerkiksi Kelan käyttämän reittioppaan perusteella: Kustavista on noin 40–50 kilometriä Uuteenkaupunkiin ja noin 70 kilometriä Turkuun, jossa sijaitsee alueen yliopistollinen keskussairaala.
Matkakorvausmenojen kasvu tulee jatkumaan väestön ikääntymisen myötä
Matkakorvaukset kohdentuvat ikääntyneille, suuriin ikäluokkiin. Puolet vuonna 2025 korvatuista taksimatkoista oli 70 vuotta täyttäneiden tekemiä. Asukasmäärään suhteutettuna matkakorvausten saaminen taksi- ja ambulanssimatkoissa ei kuitenkaan ole merkittävästi muuttunut 10 viime vuoden aikana, mutta kun eniten korvauksia saavien vanhimpien ikäluokkien koko on kasvanut, luonnollinen seuraus on, että yhteenlaskettu matkamäärä on noussut.
THL:n ennusteen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa vuoteen 2045 asti ja kasvu johtuu pääasiassa väestön vanhenemisesta. Ennustetun väestörakenteen kehityksen perusteella myös matkakorvausmenojen nousu jatkuu edelleen. Suurimmat muutokset tapahtuisivat suurten kaupunkien alueella: Uudenmaan kaikilla viidellä hyvinvointialueilla, eniten Keski-Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Taustalla on sekä väestömäärän muutos että etenkin ikääntyneiden määrän muutos, jotka molemmat vaihtelevat suuresti alueittain.
Tässä kirjoituksessa ei tarkoituksella käsitelty lainkaan rahaa, kuten korvausmenoja. Mediassa matkakorvauksia on käsitelty lähes pelkästään korvausmenojen nousun näkökulmasta, ja nousun on epäilty olevan suoraa seurausta hyvinvointialueiden tekemistä palveluverkon supistuksista. Isompi rooli on kuitenkin taksakorotuksilla ja arvonlisäveromuutoksilla.
Matkakorvauksia on syytä tarkastella aiempaa enemmän myös kuntatasolla. Esimerkiksi terveysasemapalvelujen supistukset kohdentuvat etenkin pienille paikkakunnille, mutta tilastossa näiden alueiden matkamäärät ovat niin pieniä, että yhteenlaskettunakaan ne eivät juuri vaikuta hyvinvointialuekohtaisiin saati valtakunnallisiin lukuihin.
Kela-taksimatkat ovat hieman pidentyneet koko 2020-luvun ajan: keskipituus on noussut 35 kilometristä vuonna 2019 lähes 38 kilometriin vuonna 2025 ja mediaanipituus vastaavasti 18 kilometristä 21 kilometriin. Etenkin yli 50 km pitkien matkojen määrä on noussut koko 2020-luvun ajan. Vuonna 2025 niitä tehtiin yli miljoona, vajaat 30 % Kela-taksimatkoista. Reilu puolet Kela-taksimatkoista tehtiin toiseen kuntaan ja runsas kymmenesosa toiselle hyvinvointialueelle.
Sairausvakuutuksen matkakorvausten tarkoitus on taata kaikkialla Suomessa asuville yhdenvertainen pääsy tarvitsemiinsa sairaanhoidon palveluihin silloin kun tarvetta ilmenee. Etuus on valtakunnallisesti yhtäläinen: omavastuu on kaikilla alueilla samansuuruinen ja vuosikaton kertymistä seurataan automaattisesti. Vuosikaton saavuttaneiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja oli vuonna 2025 jo 85 000, noin seitsemäsosa kaikista matkakorvauksia saaneista. Puolet heistä oli 65 vuotta täyttäneitä.
Kirjoittaja
Päivi Tillman
erikoistutkija, Kela
paivi.tillman@kela.fi
Lisätietoa
Tillman, P. (2026). Sairausvakuutuksen matkakorvaukset hyvinvointialueittain (Raportteja 16). Kela. URN:ISBN:978-952-284-246-6
