ADHD-lääkityksen aloittaminen pikkupojilla on asettunut korkealle tasolle
Pikkupoikien ADHD-lääkkeiden käyttö ja lääkityksen aloittaminen ovat yleistyneet vajaassa kymmenessä vuodessa voimakkaasti. Tuoreimpien tietojen mukaan lääkityksen aloittaminen on säilynyt yleisenä ja lääkkeiden käyttö on Suomessa yleisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa.
Aiemmat tarkastelumme ovat osoittaneet, että ADHD-lääkityksen aloittaminen on Suomessa yleisintä alakouluikäisillä pojilla. Erityisesti 6–8-vuotiailla pojilla aloittajien osuus kasvoi voimakkaasti vuosina 2017–2023, mutta kasvu taittui vuonna 2024. Alakouluikäisiä 7–12-vuotiaita poikia tarkasteltaessa aloittajien osuus pieneni edelleen vuonna 2025.
Tässä kirjoituksessa tarkennamme kuvaa 6–8-vuotiaisiin poikiin, jotka ovat ottamassa ensiaskeliaan koulumaailmassa. Tarkastelemme rinnakkain, miten ADHD-lääkityksen aloittaminen ja käyttö ovat tässä ikäryhmässä kehittyneet viimeisimpien tietojen perusteella, ja kuinka suuria alueelliset erot olivat.
ADHD-lääkityksen vuosittainen ilmaantuvuus tarkoittaa vuoden aikana lääkityksen aloittaneiden osuutta samanikäisestä väestöstä. Aloittajaksi määrittelimme 6–8-vuotiaan pojan, jolle kirjautui tarkastelujakson aikana ensimmäistä kertaa ADHD-lääkkeen toimitus. Käytön vuosittainen yleisyys puolestaan tarkoittaa kaikkien vuoden aikana ADHD-lääkettä saaneiden osuutta ikäryhmän pojista.
Aloittajien osuus ei jatkanut laskuaan vuonna 2025
ADHD-lääkityksen aloittaneiden osuus 6–8-vuotiaista pojista yli kaksinkertaistui 1,4 prosentista 3,2 prosenttiin vuosina 2017–2023. Osuus pieneni 2,9 prosenttiin vuonna 2024, mutta nousi 3,1 prosenttiin vuonna 2025.
Vuonna 2024 havaittu lasku ei siis jatkunut tässä ikäryhmässä. Havainto tarkentaa aiempaa alakouluikäisiä poikia kokonaisuutena koskenutta tulosta, jonka mukaan aloittajien osuus pieneni vuosina 2024–2025.
Kaikkien ADHD-lääkettä saaneiden osuus 6–8-vuotiaista pojista kasvoi 2,2 prosentista 5,4 prosenttiin vuosina 2017–2023. Kasvu taittui tämän jälkeen. Osuus oli 5,4 prosenttia vuonna 2024 ja 5,3 prosenttia vuonna 2025.
Vuonna 2025 ADHD-lääkettä sai kaikkiaan 4 160 ikäryhmään kuuluvaa poikaa. Heistä 2 352 oli uusia aloittajia ja 1 808 oli aloittanut lääkityksen jo aikaisemmin. Lääkettä saaneiden poikien määrä on pienentynyt vuoden 2023 huipusta, jolloin lääkettä sai 4 602 poikaa. Osuus ikäryhmän pojista on silti pysynyt lähes ennallaan, koska myös ikäluokan koko on pienentynyt.
Hyvinvointialueiden väliset erot ovat suuria
ADHD-lääkityksen aloittaneiden 6–8-vuotiaiden poikien osuus vaihteli hyvinvointialueittain 1,6 ja 5,3 prosentin välillä vuonna 2025. Suurin osuus oli siis yli kolminkertainen pienimpään verrattuna.
Osuus oli suurin Pohjois-Savossa, 5,3 prosenttia, ja Pohjois-Karjalassa, 5,2 prosenttia. Pienin osuus oli puolestaan Helsingissä ja Pohjanmaalla, kummassakin 1,6 prosenttia.
Vaihtelu oli huomattavaa myös yhteistyöalueiden sisällä. Esimerkiksi Etelä-Suomen yhteistyöalueella aloittajien osuus vaihteli Helsingin 1,6 prosentista Kymenlaakson 4,3 prosenttiin.
Alue-erot ovat vielä suurempia, kun tarkastellaan kaikkia vuoden aikana ADHD-lääkettä saaneita eli sekä uusia aloittajia että lääkitystä jatkaneita. Heidän osuutensa vaihteli Helsingin 2,6 prosentista Pohjois-Savon 10,2 prosenttiin ja Pohjois-Karjalan 12,9 prosenttiin.
Suurin lääkettä saaneiden osuus oli lähes viisinkertainen pienimpään osuuteen verrattuna. Myös yhteistyöalueiden sisäiset erot olivat huomattavia.
ADHD-lääkkeiden käyttö on Suomessa yleisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa
Suomi erottuu alakouluikäisten poikien ADHD-lääkityksen yleisyydessä erityisesti vertailussa Ruotsiin ja Norjaan. Vaikka maiden luvut eivät ole täysin suoraan vertailukelpoisia, tarkastelut perustuvat kaikissa maissa apteekeista toimitettuihin ADHD-lääkkeisiin ja vuoden aikana lääkettä saaneiden henkilöiden osuuteen väestöstä. Siten tulokset antavat käyttökelpoisen kuvan siitä, miten Suomen kehitys suhteutuu muihin Pohjoismaihin.
Ruotsin Socialstyrelsenin avoimen datan perusteella ADHD-lääkkeitä käytti noin 2,7 prosenttia 5–9-vuotiaista pojista vuonna 2025. Alueittain osuus vaihteli 1,2 prosentista 5,0 prosenttiin. Suomessa ADHD-lääkettä sai samalla ikärajauksella 5,7 prosenttia pojista, ja hyvinvointialueittainen osuus vaihteli 3,0 prosentista 12,5 prosenttiin.
Myös vertailussa Norjaan kasvu on ollut Suomessa voimakasta. Norjan tilastot koskevat 6–12-vuotiaita poikia, joten luvut eivät vastaa tämän kirjoituksen pääasiallista ikärajausta. Norjassa ADHD-lääkkeiden käyttö kasvoi 2,6 prosentista 3,8 prosenttiin vuosina 2017–2025. Suomessa vastaavan ikäryhmän osuus kasvoi 3,9 prosentista 9,8 prosenttiin.
Korkea taso ja suuret alue-erot edellyttävät lisätutkimusta
ADHD-lääkityksen aloitukset ovat 6–8-vuotiailla pojilla säilyneet yleisinä, ja ADHD-lääkkeiden käyttö on Suomessa yleisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa, vaikka nopein kasvuvaihe näyttää taittuneen. Uusimmat tiedot eivät myöskään viittaa siihen, että ADHD-lääkityksen aloittaminen pojilla olisi vähenemässä. Samalla hyvinvointialueiden väliset erot ovat edelleen erittäin suuria.
Rekisteritietojen perusteella ei voida päätellä, missä määrin kehitys ja alue-erot liittyvät lasten tuen tarpeeseen, tutkimuksiin ja hoitoon pääsyyn, diagnosointi- ja hoitokäytäntöihin, lääkkeettömien tukimuotojen saatavuuteen, palvelurakenteeseen tai väestörakenteen eroihin.
Näitä tekijöitä ei tule pitää havaittujen erojen valmiina selityksinä, vaan kysymyksinä, joihin vastaaminen vaatii uutta tutkimusta.
Jatkotutkimus Suomessa on tärkeää, koska ADHD-lääkitys koskee jo huomattavaa osaa alakouluikäisistä pojista. Pohjoismainen vertailu korostaa tarvetta tarkastella ADHD-lääkkeiden käyttöä eri maissa mahdollisimman yhtenäisillä ikärajauksilla ja mittareilla. Vertailukelpoinen tutkimustieto auttaisi arvioimaan, kuinka hyvin Suomessa havaittu kehitys vastaa laajempaa kansainvälistä muutosta ja miltä osin se poikkeaa muiden maiden kehityksestä.
Suomea koskevien alue-erojen ymmärtäminen edellyttää puolestaan rekisteritietojen rinnalle tietoa palveluista, hoitopoluista, ammattilaisten saatavuudesta ja lääkkeettömistä tukimuodoista.
Kirjoittajat
Miika Vuori
tutkimuspäällikkö, dosentti, Kela
miika.vuori@kela.fi
Kati Sarnola
kehityspäällikkö, dosentti, Kela
kati.sarnola@kela.fi
Juho Leppänen
tutkija, Kela
Juho.leppanen@kela.fi
Jonna Kuntsi
professori, King’s College London
jonna.kuntsi@kcl.ac.uk
Näin tarkastelu tehtiin
Analysoimme 6–8-vuotiaiden poikien ADHD-lääkityksen aloituksia ja käyttöä vuosina 2017–2025 Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääketoimitusten rekisteritietojen perusteella. Määrittelimme lääkityksen aloittajaksi pojan, jolle kirjautui rekisteriin ensimmäinen ADHD-lääkkeen toimitus, ja jolla ei ollut aiempia ADHD-lääketoimituksia Kelan rekisteritiedoissa.
Tarkastelimme kalenterivuosittain sekä ADHD-lääkityksen aloittaneiden että kaikkien vuoden aikana ADHD-lääkettä saaneiden poikien väestöosuuksia. Ikä ja asuinalue määräytyivät kalenterivuoden lopun tilanteen perusteella.
Suhteutimme uusien aloittajien määrän samanikäiseen poikaväestöön, josta vähennettiin jo aiempina vuosina ADHD-lääkettä saaneet. Kaikkien vuoden aikana ADHD-lääkettä saaneiden määrä suhteutettiin koko samanikäiseen poikaväestöön. Raportoimme osuudet 100 samanikäistä poikaa kohden.
Tarkastelimme kehitystä koko maassa vuosina 2017–2025. Vuoden 2025 tiedoista vertailimme lisäksi yhteistyöalueita ja hyvinvointialueita. Ahvenanmaa ei ollut mukana alueellisissa tarkasteluissa.
