Kotihoidon tuen voisi korvata pidentämällä vanhempainrahakautta – näin se vaikuttaisi perheen toimeentuloon

Kotihoidon tuen lakkauttaminen voi vaikuttaa perheisiin yllättävän vähän, jos menetyksiä kompensoidaan esimerkiksi pidentämällä vanhempainvapaakiintiötä puolella vuodella ja maksamalla tältä ajalta minimipäivärahaa. Valtaosa perheistä pitää lyhyitä kotihoidon tukijaksoja, ja he hyötyisivät uudistuksesta. Pitkiä jaksoja pitävät perheet taas voisivat menettää uudistuksessa huomattavasti tuloja.

Lähes 40 vuotta sitten käyttöön otettua kotihoidon tukea on esitetty lakkautettavaksi. Kesäkuussa 2026 julkaistussa Selvityksessä perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi esitimme vaihtoehtoja kotihoidon tuen kehittämiseksi sekä arvioimme vaihtoehtojen vaikutuksia perheisiin ja kustannus- ja työllisyysvaikutuksia.

Yksi ehdotuksistamme oli kotihoidon tuen korvaaminen pidemmällä vanhempainpäivärahakaudella.

Tässä kirjoituksessa arvioimme, kuinka kotihoidon tuen korvaaminen pidemmällä vanhempainvapaakiintiöllä vaikuttaisi keskimääräisen palkansaajaperheen toimeentuloon riippuen siitä, kuinka pitkään perhe valitsisi hoitaa lasta kotona. Laskelmat on tehty SISU-mikrosimulointimallia hyödyntämällä eli etuusmuutosten vaikutus myös verotukseen on huomioitu.

Vanhemmille 3+3 kuukautta lisää vapaata korkeammalla korvauksella

Kotihoidon tukea saa yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 377,68 euroa kuukaudessa. Tästä tulee tilille ennakkopidätyksen (vähintään 25 %) jälkeen noin 283,26 euroa kuukaudessa.

Tämän summan perhe siis menettäisi jokaiselta lapsen kotihoidon kuukaudelta, jos kotihoidon tuki poistuisi. Ehdottamassamme 3+3-mallissa kotihoidon tuki korvattaisiin pidentämällä kummallekin vanhemmalle osoitettua vanhempainvapaakiintiötä kolmella kuukaudella. Tältä ajalta vanhemmille maksettaisiin vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa. Vanhempainpäivärahan määrä on minimitasoisenakin yli kaksi kertaa niin suuri kuin kotihoidon tuki.

Vanhemmat saisivat uutta tukea

• yhteensä 6 kuukautta, joista olisi korvamerkitty kummallekin 3 kuukautta
• päivärahaa minimipäivärahan verran: 31,99 €/päivä eli noin 767,76 €/kk
• 20 % ennakkopidätyksen jälkeen noin 614 €/kk

Esimerkkinä kahden aikuisen palkansaajaperhe

Seuraavissa laskelmissa arvioimme, kuinka paljon esimerkkiperheen saamien tukien määrä muuttuisi eri pituisilla lastenhoitovapailla uudistuksen jälkeen keskimäärin kuukaudessa ja yhteensä koko jakson aikana.

Esimerkkiperhe on kahden aikuisen perhe, joka on käyttänyt kaikki vanhempainrahapäivät ja jonkin määrän kotihoidon tukikuukausia. Korvaamme kotihoidon tuen pidemmällä, ehdotuksen mukaisella vanhempainvapaalla.

Jos perhe käyttää kaikki nykyiset vanhempainpäivärahapäivät (yhteensä 320 arkipäivää) yhtäjaksoisesti, lapsi on jakson päättyessä noin 13 kuukauden eli vuoden ja kuukauden ikäinen. Tarkastelumme alkaa siksi 14 kuukauden kohdalta.

Lyhyitä kotihoidon tuen jaksoja pitävät voittavat, pitkiä jaksoja pitävät häviävät

Ehdotetussa mallissa vanhempainpäiväraha kompensoi minimitasoisenakin osan poistetusta kotihoidon tuesta. Tulokompensointi vähenee sitä enemmän, mitä pidempään lasta halutaan hoitaa kotona.

Jos kotihoitojakso päättyisi lapsen ollessa korkeintaan 1 vuoden ja 9 kuukauden (21 kuukauden) ikäinen ja molemmat vanhemmat käyttäisivät itselleen korvamerkityt kuukaudet, niin 3+3 kuukauden pidennys vanhempainpäivärahaan korvaisi menetetyn kotihoidon tuen täysin.

Käytännössä lapsi aloittaisi tällöin varhaiskasvatuksessa vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäisenä.

Lyhyempään kuin 21 kuukautta lasta kotona hoitavat perheet saisivat ehdotetun uudistuken jälkeen enemmän tukea, kun koko jakson ajalta saatu tuki lasketaan yhteen. He jäisivät ehdotetussa 3+3-mallissa voittajiksi.

Pidempään kuin 21 kuukautta lasta kotona hoitavat perheet saisivat sen sijaan kokonaisuudessaan nykyistä vähemmän tukea. He olisivat ehdotetun uudistuksen häviäjiä.

Kuviossa alla esitetään, kuinka paljon perheet saisivat tai menettäisivät tuloja keskimäärin kuukautta kohden kotihoitokauden pituuden mukaan, kun uudistuksen jälkeistä tilannetta verrataan nykyiseen perhevapaajärjestelmään.

1,5-vuotiaana päiväkotiin: Yhteensä 1 000 euroa enemmän tukia kuin nyt

Kyselytutkimusten mukaan perheet ovat keskimäärin sitä mieltä, että noin 1,5–2-vuotias lapsi on sopivan ikäinen aloittamaan varhaiskasvatuksessa.

Jos lapsi aloittaisi 1,5-vuotiaana varhaiskasvatuksessa, perhe saisi uudistuksen jälkeen kotihoitojakson ajalta 1 000 euroa enemmän tukea kuin nykymallissa, olettaen että molemmat vanhemmat käyttäisivät kaikki vanhempainvapaansa sekä 3 kuukautta uutta kiintiötä. Tämä tarkoittaisi keskimäärin 200 euroa lisää käytettävissä olevaa rahaa kuukaudessa.

Jos lapsi aloittaisi 2-vuotiaana varhaiskasvatuksessa, perhe saisi yhteensä vajaat 800 euroa vähemmän tukea kuin nykymallissa. Vaikka vanhempainpäivärahakauden pidennys korvaisi osan kotihoidon tuen poistamisesta, loppuajalta tukea ei enää maksettaisi. Saman elintason ylläpitoon kuin nykyjärjestelmässä tarvittaisiin joka kuukautena nykymuotoisten vanhempainrahapäivien jälkeen keskimäärin 70 euroa perheen säästöjä.

Nykyistä kotihoidon tukea voi saada, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Jos perhe hoitaisi lasta kotona 3-vuotiaaksi asti, perhe saisi uudistuksen jälkeen yhteensä reilut 5 000 euroa vähemmän tukea kuin nykymallissa. Nykyjärjestelmää vastaavaan elintasoon tarvittaisiin keskimäärin 230 euroa kuukaudessa säästöjä.

Perhevapaiden jakaminen vanhempien kesken kannattaa

Jos vain yksi vanhemmista käyttäisi uuden kolmen kuukauden vanhempainvapaakiintiön, kotihoidon tuen sijaan maksettava minimipäiväraha kompensoisi tulomenetystä lyhemmältä kotihoidon ajalta. Nettovaikutus olisi lähes nolla siinä vaiheessa, kun lapsen kotihoito ulottuisi noin 1,5-vuotiaaksi. Jos kotihoitojakso jatkuisi lapsen toiseen tai kolmanteen ikävuoteen saakka, perhe menettäisi yhteensä noin 2 000–6 500 euroa.

Isät ovat toistaiseksi jääneet harvoin kotihoidon tuelle, mutta korkeampi korvaustaso voisi houkutella useampia isiä jäämään kotiin. Nykyäänkin perhevapaiden jakaminen vanhempien kesken kannattaa. Nykyisessä järjestelmässä perheet voivat arvioida vapaiden jakamisen taloudellisia kustannuksia laskurilla.

Kotihoidon tuen käyttö on vähentynyt perhevapaauudistuksen jälkeen

Perhevapaauudistuksen jälkeen ja perhekokojen pienentyessä kotihoidon tuen käyttö on vähentynyt. Kotihoidon tuen jaksojen pituus on lyhentynyt ja tukea saavien määrä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa.

Kotihoidon tukea sai 110 000 henkilöä vuonna 2015, mutta vuonna 2025 enää 60 000 henkilöä. Vain pieni osuus vanhemmista käyttää tukea lapsen kolmivuotispäivään saakka.

Esimerkiksi alle 7 kuukauden tukijaksoja on 43 prosentilla tukea käyttäneistä ja alle 12 kuukauden jaksoja 73 prosentilla tukea käyttäneistä. 7 kuukauden jakso vastaa sitä, että lapsi on vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen kotihoidon päättyessä, 12 kuukauden jakso taas sitä, että lapsi on reilun kahden vuoden ikäinen.

Perheet voivat toki myös tehdä muita valintoja kuin kokoaikainen kotihoito tai kokoaikainen varhaiskasvatus. Kotihoidon tuen rinnalla alle 3-vuotiaiden lasten perheille on myös tarjolla joustava hoitoraha, jonka turvin vanhemmat voivat lyhentää työaikaansa ja lapsi osallistua varhaiskasvatukseen osa-aikaisesti. Joustavan hoitorahan käyttö on kuitenkin ollut verraten vähäistä.

Ehdotus tukisi samanaikaisesti sukupuolten tasa-arvoa ja hoivaihanteiden toteutumista

Selvityksessä arvioimme mahdollisuuksia kotihoidon tuen poistamiselle.

Kotihoidon tuen poistaminen ilman, että mitään tulisi tilalle, herättäisi todennäköisesti suurta vastustusta: valtaosa pienten lasten vanhemmista vastustaa tuen poistamista tai edes merkittävää rajaamista ja osa poliittisista puolueista on pitänyt tuen säilyttämistä nykymuotoisena tärkeänä.

Vanhempainpäivärahajakso ei myöskään ulotu yhtä pitkälle kuin mitä pienten lasten vanhemmat pitävät ihanteellisena. Kotihoidon tuen avulla vanhemmat ovat voineet jatkaa lapsen kotihoitoa siihen saakka, kunnes lapsen on katsottu olevan sopivan ikäinen aloittamaan varhaiskasvatuksessa.

Esitimmekin selvityksessä vaihtoehtoja, joissa kotihoidon tuki korvattaisiin tarjoamalla vanhemmille jonkin verran nykyistä korkeampaa etuutta mutta lyhyemmältä ajalta. Tuki olisi lisäksi jaettu tasan vanhempien kesken. Tämä voisi edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä lasten hoivassa että työmarkkinoilla.

Samalla esitetty 3+3-malli mahdollistaisi lapsen kotihoidon suunnilleen vanhempien keskimääräisten hoivaihanteiden mukaiseen ikään asti.

Kirjoittajat

Tapio Räsänen
erikoistutkija, Kela
tapio.rasanen@kela.fi

Anneli Miettinen
tutkimuspäällikkö, Kela
anneli.miettinen@kela.fi