Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Vanhempien arvomaailma heijastuu varhaiskasvatuksen aloitusikään

Anu Kinnunen, Miia Saarikallio-Torp, Anneli Miettinen, Johanna Närvi, Johanna Lammi-Taskula
Julkaistu 11.9.2023Päivitetty 23.2.2024

Lapsen sopivaa ikää käytetään usein perusteena varhaiskasvatuksen aloittamiselle. Näkemys sopivasta iästä kuitenkin vaihtelee vanhempien koulutuksen ja muiden perheeseen liittyvien tekijöiden mukaan. Ajankohdan valintaan voivat vaikuttaa niin vanhempien asenteet kuin tarjolla olevat varhaiskasvatuksen toteutuksen vaihtoehdot ja vanhempien näkemykset varhaiskasvatuksen laadusta.

Suomalaisessa perhepolitiikassa on tavoiteltu hoivan jakautumista aiempaa tasaisemmin vanhempien kesken ja valinnan vapautta kotihoidon ja varhaiskasvatuksen välillä. Vuoden 2022 perhevapaauudistuksessa lisättiin isän kiintiötä perhevapaissa, mutta kotihoidon tukeen ei uudistuksen yhteydessä koskettu.  

Kotihoidon tuki on ollut perheiden keskuudessa hyvin suosittu, mutta samalla sitä on arvosteltu naisten työllisyyden ja lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen näkökulmista. Pitkien kotihoidon tuen jaksojen katsotaan heikentävän naisten työmarkkina-asemaa ja vaikeuttavan työhön paluuta. Valinta kotihoidon tuen käytön ja kodin ulkopuolisessa varhaiskasvatuksessa aloittamisen välillä riippuu monista eri tekijöistä, kuten vanhempien työmarkkinatilanteesta ja koulutuksesta.

Touko-kesäkuussa 2022 kysyimme Perhevapaakyselyssä pienten (10–33 kuukautta) lasten vanhemmilta heidän näkemyksiään lapsen sopivasta iästä aloittaa varhaiskasvatuksessa. Neljä kymmenestä kyselyyn vastanneesta äidistä hoiti parhaillaan lasta kotona, ja kysymys varhaiskasvatuksen aloittamisesta oli varmasti ajankohtainen monissa perheissä.  Kysely kohdennettiin vanhemmille, jotka olivat käyttäneet perhevapaita vanhan, ennen elokuuta 2022 voimassa olleen, perhevapaajärjestelmän mukaisesti.

Useimpien vanhempien mielestä 1,5–2 vuotta on sopiva ikä aloittaa varhaiskasvatuksessa

Useimmat kyselyyn vastanneet vanhemmat kokivat, että sopiva ikä laittaa lapsi varhaiskasvatukseen on 1,5–2 vuotta. Äideistä 40 prosenttia ja isistä 36 prosenttia oli tätä mieltä. Tätä nuorempaa, 1–1,5 vuoden ikää piti sopivana 29 prosenttia äideistä ja 36 prosenttia isistä.

Vanhempien näkemykset lapsen sopivasta varhaiskasvatuksen aloitusiästä ovat viime vuosina muuttuneet. Etenkin äidit ovat valmiita laittamaan lapsen kodin ulkopuoliseen hoitoon nuorempana kuin aiemmin. Myös vuonna 2019 toteutetussa kyselyssä 1,5–2 vuotta oli suosituin aloitusikä, mutta silloin vain 21 prosenttia äideistä ja 31 prosenttia isistä piti 1–1,5-vuotiasta lasta sopivan ikäisenä varhaiskasvatukseen.

Graafi: 1–2-vuotiaiden lasten vanhempien näkemys lapsen sopivasta iästä aloittaa kodin ulkopuolisessa varhaiskasvatuksessa. Kuvasta näkee, että useimpien vanhempien mielestä 1,5–2-vuotias lapsi on sopivan ikäinen aloittamaan varhaiskasvatuksessa.
 

Muutos mielipiteissä on siis tapahtunut niin, että yhä useampi vanhempi pitää pienempää lasta valmiina aloittamaan varhaiskasvatuksessa. Vuoden 2019 kysely kohdistettiin tosin hieman nuorempien lasten (3–20 kk) vanhemmille kuin keväällä 2022 toteutettu kysely (10–33 kk).

Vain harva vanhempi on kuitenkaan valmis siihen, että lapsi aloittaisi varhaiskasvatuksessa alle vuoden ikäisenä. Myöskään ajatus, että lapsen pitäisi olla vähintään 3-vuotias aloittaessaan varhaiskasvatuksessa, ei ole kovin yleinen.

Lapsi saattoi ennen perhevapaauudistusta osallistua varhaiskasvatukseen myös vanhempien vapaajaksojen välissä, mikäli isä siirsi omaa kiintiövapaataan myöhemmäksi. Kyselyn tulosten mukaan niissä perheissä, joissa isä oli käyttänyt isyysvapaata vanhempainvapaan jälkeen, lähes viidesosassa (17 %) lapsi oli osallistunut varhaiskasvatukseen äidin ja isän vapaiden välissä.

Korkeakoulutetut vanhemmat ovat valmiita laittamaan nuoremman lapsen varhaiskasvatukseen

Tarkastelimme myös, onko vanhempien koulutustausta yhteydessä siihen, minkä ikäistä lasta he pitävät valmiina aloittamaan varhaiskasvatuksessa. Isät ovat valmiita laittamaan lapsen varhaiskasvatukseen aikaisemmin kuin äidit koulutustasosta riippumatta.

Korkeasti koulutettujen vanhempien käsitys sopivasta aloitusiästä on matalampi kuin muilla vanhemmilla. Alle kaksivuotiasta piti valmiina varhaiskasvatukseen kaikista äideistä 72 prosenttia ja korkeakoulutetuista äideistä 81 prosenttia. Vastaavasti kaikista isistä 78 prosenttia ja korkeakoulutetuista isistä 84 prosenttia piti alle kahta vuotta sopivana ikänä.  

Graafi: 1–2-vuotiaiden lasten vanhempien näkemys lapsen sopivasta iästä aloittaa kodin ulkopuolisessa varhaiskasvatuksessa vanhempien koulutuksen mukaan. Kuvasta näkee, että koulutetut vanhemmat laittaisivat lapsen nuorempana varhaiskasvatukseen.
 

Matalasti koulutetut äidit pitivät sopivaa varhaiskasvatuksen aloitusikää korkeampana kuin muut äidit. Vain 63 prosenttia matalasti koulutetuista äideistä oli sitä mieltä, että alle kaksivuotias on sopivan ikäinen aloittamaan varhaiskasvatuksessa. Myös aiemmissa tutkimuksissa vanhempien koulutustaustan mukaiset erot lapsen sopivaa varhaiskasvatuksen aloitusikää koskevissa näkemyksissä ovat olleet samansuuntaisia.

Mielipiteet varhaiskasvatuksesta ovat varsin myönteisiä

Varhaiskasvatusta voidaan ajatella sekä lapsen subjektiivisena oikeutena että vanhempien työssäkäynnin mahdollistumisen kannalta. Vanhempien valintaan siitä, osallistuuko lapsi varhaiskasvatukseen vai jääkö vanhempi hoitamaan lasta kotiin vaikuttaa myös vanhempien suhtautuminen varhaiskasvatukseen ylipäätään.

Kartoitimme vanhempien varhaiskasvatukseen liittyviä asenteita kahden väittämän avulla:

  1. ”Lapsen on hyvä osallistua kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen (esim. päiväkodissa, perhepäivähoidossa) jo alle kolmevuotiaana.”
  2. ”Alle kolmevuotiaan lapsen kehitykselle on haitallista, jos hän on kodin ulkopuolella varhaiskasvatuksessa (esim. päiväkodissa, perhepäivähoidossa).”

­Kyselyyn vastanneet vanhemmat suhtautuivat varsin myönteisesti varhaiskasvatukseen. Etenkin isät pitivät alle 3-vuotiaan osallistumista varhaiskasvatukseen hyvänä. Isistä 73 prosenttia ja äideistä 57 prosenttia oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että lapsen on hyvä osallistua varhaiskasvatukseen jo alle kolmevuotiaana. Kuitenkin yli viidennes (21 %) äideistä ja useampi kuin joka kymmenes (13 %) isistä oli osittain tai täysin eri mieltä väittämän kanssa.

Graafi: Eri tavoilla väittämään ”Lapsen on hyvä osallistua kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen esimerkiksi päiväkodissa tai perhepäivähoidossa jo alle kolmevuotiaana” vastanneiden osuus kyselyyn vastanneista 1–2-vuotiaiden lasten vanhemmista. Kuvasta näkee, että isät suhtautuvat myönteisemmin pienten lasten varhaiskasvatukseen osallistumiseen kuin äidit.
 

Vain harva piti alle 3-vuotiaan lapsen osallistumista varhaiskasvatukseen suorastaan haitallisena pienen lapsen kehitykselle. Täysin samaa mieltä siitä, että varhaiskasvatus on alle kolmevuotiaalle lapselle haitallista, oli vain 3 prosenttia sekä äideistä että isistä. Täysin eri mieltä oli äideistä puolet ja isistä 55 prosenttia.

Lapsen kotihoitoon voivat kannustaa myös epäilykset tai kokemukset varhaiskasvatuksen heikosta laadusta tai saatavuudesta. Kyselyn tulosten mukaan kuitenkin vain harva äiti kertoi hoitaneensa lasta kotihoidon tuella siksi, ettei ollut tyytyväinen varhaiskasvatuksen laatuun (12 %), ettei halunnut muiden hoitavan lasta (8 %) tai ettei sopivaa hoitopaikkaa löytynyt (4 %).

Paikalliset muutokset kotihoidon tukeen voivat vaikuttaa hoitoratkaisuihin

Vaihtoehtona varhaiskasvatukselle kotihoidon tuki tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden hoitaa lasta kotona vanhempainvapaan jälkeen. Matalasta tasostaan huolimatta kotihoidon tuki on ollut pitkään hyvin suosittu etuus vanhempien keskuudessa ja noin 90 prosenttia perheistä käyttää tukea ainakin jonkin aikaa ennen varhaiskasvatuksen aloittamista.

Kotihoidon tuen käyttö painottuu vahvasti naisiin ja järjestelmää onkin kritisoitu vahvasti mm. sen työllisyysvaikutusten vuoksi. Kun viime vuonna voimaan tullutta perhevapaajärjestelmää uudistettiin, päätös kotihoidon tuen jättämisestä uudistustyön ulkopuolelle tehtiin kuitenkin jo melko varhaisessa vaiheessa.

Vanhempien suhtautuminen pienten lasten varhaiskasvatusta kohtaan on muuttunut siitä huolimatta, että kotihoidon tukeen ei kansallisella tasolla ole tehty suurempia muutoksia. Useat kunnat ovat sen sijaan tehneet viime vuosina leikkauksia tai muita rajoituksia kotihoidon tuen kuntalisään. Näillä muutoksilla on saattanut olla iso merkitys perheissä.

Varhaiskasvatuksesta on voinut tulla houkuttelevampaa, kun kunnat ovat leikanneet kotihoidon tuen kuntalisiä samalla, kun varhaiskasvatusmaksuja on alennettu.

Perheiden hoitoratkaisut ovat muutoksessa

Suomalaislasten, etenkin yli 3-vuotiaiden lasten, muita maita matalammasta varhaiskasvatuksen osallistumisasteesta on oltu huolissaan pitkään. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on yritetty nostaa useiden politiikkatoimien avulla; niin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alentamalla, tehostamalla varhaiskasvatuksen palveluneuvontaa kuin erilaisten kokeiluhankkeiden avulla (esimerkiksi kaksivuotinen esikoulukokeilu).

Vanhemmat tekevät lastenhoidon ratkaisuja ja päätöksiä varhaiskasvatuksen aloittamisesta ja lapsen varhaiskasvatuksessa aloittamisesta sekä järjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien että julkisen keskustelun ristiaallokossa.

Etenkin pienten lasten äitien työllisyys on parantunut viime vuosina, mikä on voinut lisätä varhaiskasvatuksen suosiota. Hoitoratkaisuihin vaikuttavat varmasti myös mielikuvat ja käsitykset varhaiskasvatuksen laadusta, joita julkinen keskustelu osaltaan vahvasti ohjaa. Myös varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus on yksi keskeinen tekijä, kun vanhemmat pohtivat lapsen hoitovaihtoehtoja.

Aiempien kyselytutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että vanhemmat suhtautuvat kotihoidon tukeen esitettyihin leikkausehdotuksiin yllättävänkin myönteisesti. Kotihoidon tuen pitkien jaksojen harvinaistuminen ja alle kolmevuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nousu osoittavat osaltaan, että perheet ovat jo muuttaneet käyttäytymistään lapsen hoitoratkaisuissa.

Näin tutkimus tehtiin

Perhevapaakysely 2022 -tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä keväällä 2022. Kyselyyn vastasivat 1–2-vuotiaiden lasten äidit (1827 vastaajaa) ja isät (1526 vastaajaa), jotka olivat käyttäneet äitiys-, isyys-, tai vanhempainvapaata vähintään yhden päivän. Vapaita käyttämättömät isät eivät ole kyselyssä mukana. Vastaajat ovat käyttäneet vanhan perhevapaajärjestelmän mukaisia vapaita. Kyselyn toteutusta rahoitti Työsuojelurahasto.

Kirjoittajat

Anu Kinnunen
tutkija, Kela
anu.kinnunen@kela.fi

Miia Saarikallio-Torp
erikoistutkija, Kela
miia.saarikallio-torp@kela.fi

Johanna Lammi-Taskula
tutkimuspäällikkö, THL
johanna.lammi-taskula@thl.fi

Anneli Miettinen
erikoistutkija, Kela
anneli.miettinen@kela.fi

Johanna Närvi
erikoistutkija, THL
johanna.narvi@thl.fi

Lähteitä ja lisätietoja

Karila K, Kosonen T, Järvenkallas S (2017). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017: 30. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kosonen T (2014) To work or not to work? The effect of childcare subsidies on the labour supply of parents. BE J Econ Anal Pol 14(3):817–848.

Kosonen T, Huttunen K (2018). Kotihoidon tuen vaikutus lapsiin. Palkansaajien tutkimuslaitos: Helsinki

Lainiala L (2014). Perhepolitiikka kriisin aikana. Perhebarometri 2014. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisuja E 48/2014. Helsinki: Väestöliitto.

Miettinen A ja Saarikallio-Torp (2023). Äitien kotihoidon tukijaksot lyhentyneet – väestöryhmittäiset erot yhä suuria. Yhteiskuntapolitiikka 88:2, 168-175

Närvi J, Kinnunen A, Lammi-Taskula J, Miettinen A & Saarikallio-Torp M (2023). Äitien kotihoidon tuen käytössä näkyvät niin työtilanne kuin hoivaihanteet - Perhevapaakyselyn 2022 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 7/2023, Suomen sosiaalinen tila 1/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

OECD Indicator B2. How do early childhood education systems differ around the world? | Education at a Glance 2022 : OECD Indicators | OECD iLibrary (oecd-ilibrary.org)

Räsänen T (2023) Empirical studies on family economics. Väitöskirja Jyväskylän yliopisto. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 162/2023.

Räsänen T, Miettinen A ja Saarikallio-Torp M (2020). Äidin työmarkkina-asema vaikuttaa kotihoidon pituuteen. Talous ja Yhteiskunta 1/2020.

Saarikallio-Torp M, Miettinen A (2020) Vanhempien mielestä 1,5–2 vuotta on sopiva ikä lapselle aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa. Kelan tutkimusblogi 9.9.2020.

Saarikallio-Torp, M., Miettinen, A., Valkama, V., Hyvärinen, S., & Heinonen, H.-M. (2023). Äitien ja isien näkemyksiä perhevapaiden uudistamisesta: Tuloksia Kelan Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselystä. Kela.

Saarikallio-Torp M, Miettinen A ja Heinonen H-M (2020). Kotihoidon tuen kannatus edelleen vahvaa – asenteet leikkaamista kohtaan kuitenkin lieventyneet. Kelan tutkimusblogi 19.2.2020.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin