Tietopaketti: sairausvakuutuksen matkakorvaukset

Kelan tehtäviin kuuluu maksaa korvauksia matkoista terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen. Tämä tietopaketti esittelee matkakorvausten nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Lopussa löydät linkkejä muun muassa matkakorvauksia koskeviin tilastoihin ja tutkimuksiin.

Matkakorvaukset pysyivät ennallaan vuonna 2023

Kela maksoi matkakorvauksia yhteensä 309 miljoonaa euroa vuonna 2023. Korvaukset nousivat edellisvuodesta 2 miljoonalla eurolla.

Kasvua selittää etenkin oman auton käytöstä maksettuihin kilometrikorvauksiin tehty nosto.

Matkakorvauksia sai kaikkiaan 592 000 henkilöä, mikä on suunnilleen saman verran kuin aiempinakin vuosina. Korvauksia maksettiin 4,27 miljoonasta matkasta, reilu 100 000 edeltänyttä vuotta enemmän. 

Vuosiomavastuun saavuttaneiden määrä kasvaa

Matkakorvausten vuosiomavastuu eli ns. matkakatto (300 euroa/kalenterivuosi) täyttyi lähes 80 000 henkilöllä vuonna 2023. Tämä oli enemmän kuin koskaan nykyisen suuruisen omavastuukaton aikana, vuodesta 2016, ja lähes 3 000 henkilöä enemmän kuin edeltävänä vuonna.   

Matkakatto voi täyttyä jo 12 yhdensuuntaisella matkalla eli kuudella hoito- tai kuntoutuskäynnillä.  Monella katto täyttyy nopeasti: tammikuun 2024 aikana matkakatto täyttyi yli 3 000 henkilöllä, eli he maksoivat matkoistaan yhden kuukauden aikana 300 euron vuosiomavastuun, ja helmikuun puoliväliin mennessä jo 6000 henkilöllä.

Vuosikattojen kertymistä on kuvattu tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.

Yhä useampi omalla autolla tehty matka tuli korvauksen piiriin

Kesällä 2022 oman auton käytöstä maksettavia korvauksia nostettiin, 30 vuoden jälkeen, 20 sentistä 33 senttiin kilometriä kohden. Seurauksena aiempaa useampi matka tuli korvauksen piiriin. Korvauksia haettiin hieman aiempaa vuotta useammasta automatkasta: 1,22 miljoonaa verrattuna edeltäneen vuoden 1,18 miljoonaan, ja niitä maksettiin 640 000 matkasta, mikä on lähes 40 % enemmän kuin vuonna 2022. Valtaosa omalla autolla kuljetuista matkoista jäi siten edelleenkin omavastuun alle. Tällöin ne kuitenkin kerryttävät vuotuista omavastuukattoa.

Omalla autolla kuljettujen matkojen korvausmenot nousivat 7 miljoonasta 12 miljoonaan euroon. Korvauksia sai lähes 50 000 henkilöä, 10 000 enemmän kuin edeltäneenä vuonna.

Valtaosa matkoista ja korvausmenoista tulee taksimatkoista

Korvatuista matkoista 72 % oli tehty taksilla. Myös valtaosa korvausmenoista aiheutuu taksimatkoista.

Vuodet 2022 ja 2023 kuuluivat samaan kilpailutuskauteen, joten hinnat pysyivät ennallaan. Taksimatkojen korvaukset pysyivätkin lähes edeltäneen vuoden kaltaisina. Korvauksia maksettiin 183 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 182 miljoonaa euroa vuonna 2022. Sairausvakuutuksen korvaaman taksimatkan keskikustannus oli 71,1 euroa ja keskimääräinen korvaus 59,8 euroa vuonna 2023. Vastaavasti keskikustannus oli 70,8 ja keskimääräinen korvaus 59,4 euroa vuonna 2022.

Sairausvakuutuksen korvaamien taksimatkojen lukumäärä oli 3,1 miljoonaa sekä vuonna 2022 että 2023. Taksimatkoista korvauksia sai 426 000 henkilöä vuonna 2023. Edellisvuonna saajia oli hiukan vähemmän, 423 000.

Ambulanssimatkojen määrä väheni ensimmäistä kertaa 10 vuoteen

Ambulanssimatkojen määrä ja korvaukset laskivat ensimmäistä kertaa 10 vuoteen. Matkoja korvattiin 453 000, kun vuonna 2022 niitä oli 495 000. Korvauksia maksettiin 79,6 miljoonaa euroa, edeltävänä vuonna 83,6 miljoonaa euroa. Ambulanssimatkojen keskikorvaus nousi 169 eurosta 176 euroon matkaa kohti. Kasvua selittää mm. se, että sairaankuljetuksen taksaa, johon laskutus perustuu, korotettiin kesällä 2022.  

Ambulanssimatkoista korvauksia saaneita henkilöitä oli 290 000 vuonna 2023. Edellisvuonna heitä oli 314 000.

Alueiden välillä oli suuria eroja, mutta useimmilla alueilla määrä laski edellisestä vuodesta, enimmillään jopa kymmeniä prosentteja. Muutos voi osin selittyä hyvinvointialueiden aloittamisella vuoden 2023 alussa.

Ambulanssimatkoista korvauksen hakee palveluntuottaja, ja on mahdollista, että ne ovat loppuvuonna 2022 aikaistaneet Kela-korvausten hakemista organisaatiomuutoksen eli hyvinvointialueiden aloittamisen takia, jolloin edellisen vuoden matkoja ei olisi korvattu seuraavan vuoden puolella yhtä paljon kuin aiempina vuosina. Tämä lisää vuoden 2022 ja vähentää vuonna 2023 korvattujen matkojen lukumäärää, mikä korostaa vuosien välistä eroa. Kelan tilastotiedot perustuvat korvauspäivään, ei matkustuspäivään.

Kuljetuksia on voitu tosiasiassa myös tehdä aiempia vuosia vähemmän. Hätäkeskukset arvoivat nykyisin aiempaa tarkemmin, milloin ambulanssi lähtee paikan päälle. Viime aikoina ensihoitotasoisen kuljetuksen lähettämiseen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota esimerkiksi mediassa, ja myös Kela on päivittänyt ohjeitaan siitä, milloin pitää tilata taksi eikä soittaa hätänumeroon.

Ensihoitopalvelun riittävyys on tärkein perustelu, mutta sairausvakuutuksen näkökulmasta kyse on myös kustannuksista, sillä eri kulkumuodot ovat varsin eri hintaisia: Kela maksoi vuonna 2023 korvauksia ambulanssimatkasta keskimäärin 176 euroa, mutta makuulla tehtävään kuljetukseen soveltuvasta paaritaksimatkasta 114 euroa ja tavallisella taksilla tehdystä matkasta vain 64 euroa eli vain reilun kolmanneksen ambulanssimatkaan verrattuna. Valtioneuvoston asetuksissa vuodelle 2023 mainittu enimmäishinta taksimatkan lähtömaksuksi on noin 6 euroa, kun sairaankuljetuksen osalta se on 73 euroa lisättynä toisen sairaankuljettajan osalta perittävällä noin 39 euron lisämaksulla, lisäksi kuljetusmatka lasketaan auton sijoituspaikasta takaisin auton sijoituspaikkaan, eli takseista poiketen ei vain siltä matkalta kuin potilas on ollut kyydissä.

Edellä kuvattiin ambulanssimatkoja, joissa potilas kuljetettiin hoitoyksikköön. Lisäksi Kela korvasi 48 000 sellaista ambulanssimatkaa, joissa potilasta ei tarvinnut kuljettaa, sillä ensihoitoyksikön henkilöstö pystyi hoitamaan hänet jo kohteessa. Myös näiden matkojen lukumäärä laski jonkin verran edellisestä vuodesta.

Lisäksi ambulanssilla toteutettiin 78 000 siirtokuljetusta eli tilannetta, jossa potilas siirrettiin ensimmäisestä hoitopaikasta ilmaan sisäänkirjausta toiseen yksikköön, esimerkiksi terveyskeskuspäivystykseen viedyn potilaan todettiin tarvitsevankin erikoissairaanhoidon päivystyksessä annettavaa hoitoa.

Alueelliset erot ovat merkittäviä

Sairausvakuutuksen korvaamissa matkoissa on suuria eroja hyvinvointialueiden välillä. Enimmillään yksittäisellä Manner-Suomen hyvinvointialueella asuville maksetut sairausvakuutuksen korvaukset olivat 33 miljoonaa euroa, pienimmillään 5. Valtaosa matkakustannuksista aiheutuu kaikilla alueilla taksi- ja ambulanssimatkoista.

Kyse ei ole pelkästä maakuntien etuudesta: pääkaupunki Helsinki on runsaasta palveluiden ja hyvän joukkoliikenteen tarjonnasta huolimatta matkakorvauksissa hyvinvointialueiden keskikastia 14 miljoonan euron korvauksillaan. Siellä ambulanssimatkojen osuus korvauksista on muita alueita suurempi.

Matkoista maksetut keskimääräiset korvaukset vaihtelevat alueittain merkittävästi: suurimmat keskimääräiset korvaukset maksettiin Lapissa ja Ahvenanmaalla, kun taas pienimmät maksettiin kolmella Uudellamaalla sijaitsevilla hyvinvointialueilla ja Varsinais-Suomessa.

Lapissa keskimääräinen korvaus matkaa kohti vuonna 2023 oli 113 euroa ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 52 euroa. Ero korvausten suuruudessa selittyy mm. etäisyyksillä ja väestörakenteella.

Matkakorvauksia etenkin ikääntyneille

Sairausvakuutuksen matkakorvaukset kohdentuvat etenkin ikäihmisille. Lähes puolessa (46 %) Kelan korvaamista matkoista matkustaja oli vähintään 70-vuotias vuonna 2023.

Ennen vuotta 2012 eniten korvattuja matkoja oli 15–64-vuotiailla, mutta sen jälkeen yli 65-vuotiaat ovat olleet matkakorvausten suurin saajaryhmä. Keväällä 2020 koronavirusepidemia romahdutti matkamäärän muutaman kuukauden ajaksi.

Matkojen määrä ja maksetut korvaukset laskivat 2010-luvun alussa. Muutos selittyy pitkälti omavastuukorotuksilla: vuosina 2013–2016 eduskunta korotti yhdensuuntaisen matkan omavastuuta kolmessa erässä 9,25 eurosta lähes kolminkertaiseksi, 25 euroon. Tämän seurauksena osa matkoista jäi korvauksen ulkopuolelle.

Vuosina 2021–2023 matkakorvauksia maksettiin poikkeuksellisesti myös koronarokotuksiin ja koronavirustesteihin tehdyistä matkoista.

Suurin osa korvauksista on maksettu yli 65-vuotiaille jo vuodesta 2006. Ikäihmiset kulkevat useammin kuin nuoret taksilla ja erityisesti ambulanssilla, mikä kasvattaa eroa kuljettujen matkojen määrän ja kustannusten välillä.

Muutokset lainsäädännössä ja palveluverkossa ohjaavat matkakorvausten kehitystä

Hyvinvointialueiden ensimmäinen vuosi ei tuonut juuri muutoksia matkakorvausten näkökulmasta. Viime aikoina ne ovat julkistaneet mm. palveluverkkosuunnitelmiaan, joissa esitetään terveysasemien lopettamista ja toisaalta etäpalveluja ja liikkuvia palveluja. Toisaalta myös sairaala- ja päivystysverkkoon on suunniteltu muutoksia. Nämä vaikuttavat myös potilaiden matkustamiseen, ja matkakorvausten kehitystä on hyvä seurata.

Matkojen pituuksia ja matka-aikaa sekä julkisen liikenteen yhteyksiä pystyy tarkastelemaan Kelan verkkosivuilla olevalla reittioppaalla.