Tietopaketti: sairausvakuutuksen matkakorvaukset
Kelan tehtäviin kuuluu maksaa korvauksia matkoista terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen. Tämä tietopaketti esittelee matkakorvausten nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Lopussa löydät linkkejä muun muassa matkakorvauksia koskeviin tilastoihin ja tutkimuksiin.
Matkakorvaukset jo lähes 350 miljoonaa euroa
Kela maksoi vuonna 2024 sairausvakuutuksen matkakorvauksia 343 miljoonaa euroa, mikä oli noin 11 % enemmän kuin vuonna 2023.
Korvausten nousu selittyy suurelta osin rakenteellisilla tekijöillä, sillä vuoden 2024 alussa sairaankuljetuksen taksaa nostettiin 11 %:lla ja taksimatkojen 4,5 %. Lisäksi, vertailuvuonna 2023 kotimaan henkilökuljetukset oli neljän kuukauden ajan vapautettu arvonlisäverosta, mikä saa vuosien välisen eron näyttämään tavallista suuremmalta.
Matkakorvauksia sai 600 000 henkilöä, noin 11 % väestöstä. Väestömäärään suhteutettuna osuus oli edellisvuoden tasolla. Korvattujen matkojen määrä kasvoi edellisvuodesta 5 % ja oli 4,5 miljoonaa.
Valtaosa matkoista ja korvausmenoista tulee taksimatkoista
Korvauksista suurin osa, reilu 200 miljoonaa euroa, aiheutui taksimatkoista (tavallinen taksi, invataksi, paaritaksi yhteensä) ja lähes kaikissa ikäryhmissä valtaosa korvatuista matkoista oli tehty taksilla.
Taksimatkojen määrä nousi edellisestä vuodesta 6 % ja oli yhteensä 3,2 miljoonaa. Taksimatkojen määrä asukasta kohti laskettuna nousi lähes kaikissa ikäryhmissä, eniten 80–89-vuotiailla.
Matkakorvaukset kohdentuivat etenkin ikäihmisille, sillä noin puolessa korvatuista matkoista matkustaja oli 70-vuotias tai vanhempi.
Sairastavuus lisääntyy iän myötä, ikäihmiset asuvat yhä useammin kotona tai kodinomaisessa hoitopaikassa laitoksen sijasta, mikä tarkoittaa, että hoidon saamiseksi pitää matkustaa hoitopaikkaan ja matka maksaa itse. Mahdollisuudet käyttää julkisia kulkuvälineitä tai oma tai läheisen autoa ovat usein heikentyneet, joten ikäihmiset kulkevat nuoria yleisemmin taksilla, ja myös kiireellisen ambulanssikuljetuksen tarve on muita korkeampaa.
Ambulanssikyydit vähenevät, taustalla tiukempi harkinta
Taksimatkojen määrän kasvua saattaa selittää se, että osa ambulanssimatkoista on muuttunut taksimatkoiksi. Ambulanssimatkoista (toteutuneet kiireelliset kuljetukset ja peruuntuneet matkat, joissa potilas on pystytty hoitamaan jo kohteessa) maksettiin korvauksia vajaa 100 miljoonaa euroa ja niitä korvattiin vuonna 2024 vajaa 0,5 miljoonaa, vähemmän kuin koskaan vuodesta 2010 lähtien.
Eri medioissa on ollut artikkeleita siitä, kuinka ambulanssikyydin saaminen on ollut aiempaa vaikeampaa. Sama näkyy Kelan tilastoissa: erityisesti kaikkein vanhimpiin ikäluokkiin kuuluvilla ambulanssimatkoja tehneiden osuus ikäryhmän väestöstä on laskenut selvästi vuosina 2023 ja 2024.
Matkamäärän laskun taustalla on todennäköisesti loppuvuodesta 2023 uudistettu valtakunnallinen ohjeistus hätäkeskuksille, minkä seurauksena ambulanssin lähettämistä arvioidaan aiempaa tiukemmin ja pyritään aiempaa enemmän ohjaamaan omatoimiseen hoitoon hakeutumiseen.
Matkakorvausten alueelliset erot ovat merkittäviä
Matkakorvauksissa on suuria eroja korvausten saamisessa, matkojen määrissä ja niiden pituuksissa paitsi ikäryhmittäin, myös alueellisesti. Sairastavuus ja väestön ikärakenne sekä kulkuyhteydet ja etäisyydet palveluihin vaihtelevat alueittain.
Matkakorvausten saajien osuus alueen väestöstä vaihteli vuonna 2024 Helsingin ja Länsi-Uudenmaan 7 %:sta Kainuun 18 %:iin. Osuus on pysytellyt kullakin alueella viime vuosien aikana suunnilleen samana.
Rahamääräisesti eniten korvauksia Kela maksoi väestömäärältään isoille hyvinvointialueille, Uuttamaata lukuun ottamatta, ja pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomeen.
Asukasta kohti laskettu korvaus oli vuonna 2024 suurin Kainuun ja Lapin hyvinvointialueilla, noin 140 euroa per asukas, ja yhtä matkaa kohti laskettu korvaus Lapissa ja Kainuussa, 119 ja 104 euroa.
Vähäisintä matkakorvausten käyttö on perinteisesti ollut Uudellamaalla (Helsingin kaupunki, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sekä Länsi-, Keski- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet), ja korvaukset asukasta kohti laskettuna ovat siellä maan pienimmät. Vuonna 2024 Uudellamaalla tapahtui kuitenkin suurin nousu: matkakorvaukset nousivat 21 % ja korvattujen matkojen määrä 13 %. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella taksimatkojen korvaukset nousivat peräti 31 % ja matkamäärä 19 %.
Suurin osa matkakorvauksista maksetaan eläkeikäisille
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna korvattujen matkojen kokonaismäärä on pysytellyt suuruusluokaltaan melko samansuuruisena huolimatta terveyspalveluihin eri aikoina tehdyistä muutoksista tai väestön ikääntymisestä. Myöskään hyvinvointialueiden aloittaminen vuoden 2023 alussa ei ole merkittävästi heijastunut matkakorvauksiin.
Eniten vaikutusta näyttäisi olevan omavastuumuutoksilla. 2010-luvun alkupuolella korvattujen matkojen ja korvausten määrä laski, kun omavastuuta korotettiin 9,25 eurosta vuosien 2013-2016 aikana 14,25 ja 16 euron kautta nykyiseen 25 euroon. Omavastuukorotuksen seurauksena halvempia matkoja jäi korvauksen ulkopuolelle, ja korvattujen matkojen määrä laski.
Koronavuosi 2020 näkyy vain pienenä notkahduksena, ja sen jälkeen matkamäärä on alle 15-vuotiaita lukuun ottamatta jälleen noussut. Matkakorvausmenoissa vuoden 2021 jälkeen näkyvä lasku johtuu todennäköisesti taksimatkojen uuden, aiempaa edullisemman kilpailutuskauden alkamisesta. Vuonna 2023 yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia oli supistettu, mikä saattaa näkyä myös korvattujen matkojen määrässä.
Ennen vuotta 2012 lukumääräisesti eniten korvattuja matkoja oli 15–64 -vuotiailla. Sen jälkeen, ikääntyneiden määrän kasvun myötä, yli 65-vuotiaat ovat olleet matkakorvausten suurin saajaryhmä.
Tilastojen perusteella tiedetään, että valtaosasta toteutuneita matkoja Kelan korvauksia ei edes haeta, mikä selittää sitä, että muutokset hoidossa tai hoitopaikoissa eivät välittömästi heijastu matkakorvauksiin.
Esimerkiksi vuonna 2024 tehtiin THL:n tilastojen mukaan lähes 9 miljoonaa käyntiä vastaanotolla ja vuodeosastojaksoja oli vajaa miljoona. Kun kuhunkin käyntiin liittyy kaksi matkaa, pelkästään näihin matkoja tehtiin noin 20 miljoonaa. Lisäksi korvauksen piiriin kuuluu mm. Kelan kuntoutukseen ja sairausvakuutuksen korvaamaan yksityiseen sairaanhoitoon liittyvät matkat. Vastaavana aikana matkoja korvattiin vain 4,5 miljoonaa, eli vain murto-osasta matkoja maksettiin korvauksia.
Säästöjä matkojen yhdistelystä
Hyvinvointialueiden ensimmäinen vuosi ei tuonut juuri muutoksia matkakorvausten näkökulmasta. Viime aikoina ne ovat julkistaneet mm. palveluverkkosuunnitelmiaan, joissa esitetään terveysasemien lopettamista ja toisaalta etäpalveluja ja liikkuvia palveluja. Toisaalta myös sairaala- ja päivystysverkkoon on suunniteltu muutoksia. Nämä vaikuttavat myös potilaiden matkustamiseen, ja matkakorvausten kehitystä on hyvä seurata.
Matkojen pituuksia ja matka-aikaa sekä julkisen liikenteen yhteyksiä pystyy tarkastelemaan Kelan verkkosivuilla olevalla reittioppaalla.
Matkojen yhdistelyä on koronavuosien tauon jälkeen jälleen jatkettu, mutta yhdistely on jäänyt aiempia vuosia vähäisemmäksi. Vuonna 2024 5 % taksimatkoista oli yhdisteltyjä ja yhdistelyllä saavutettiin palveluntuottajien laskelmien mukaan 7 miljoonan euron säästö ja säästettiin 5 miljoonaa ajokilometriä.
Nykyisellään kullakin alueella on yhden sijasta kaksi palveluntuottajaa, mutta kyytien jakaantuminen kahdelle yritykselle toisaalta vähentää mahdollisuuksia yhdistellä matkoja. Yhdistelyssä on myös suuria eroja eri välityskeskusten välillä. Kelan matkojen yhdistelystä maksama kiinteä palkkio ei välttämättä ole riittävä kannustamaan yhdistelyn lisäämiseen. Säästönäkökulmasta yhdistelyä kannattaisi tehdä etenkin kaupungeissa, sillä vaikka matkat ovat niissä lyhyitä, niitä on paljon.
Korvausmenoja hillitään etenkin taksimatkojen kilpailutuksella. Säästöjä voisi tulla myös siitä, että oman auton käytöstä maksettaisiin nykyistä, 33 senttiä/km, suurempi korvaus, jos tämä saisi osan taksimatkoja tehneistä siirtymään taksia halvempaan oman auton käyttöön. Esimerkiksi Verohallinnon hyväksymä verovapaan kilometrikorvauksen määrä omalla autolla tehdystä matkasta on 59 senttiä/km.
Kustannusvastuu matkakorvauksista tuskin estäisi toimipisteiden lakkauttamisia
Vuoden 2024 aikana oli esillä talouttaan tasapainottavien hyvinvointialueiden suunnitelmia mm. supistaa palveluverkkoa, keskittää toimintoja ja tehostaa tilojen käyttöä, toisaalta hallitus tavoittelee päivystys- ja sairaalaverkon sekä sairaaloiden leikkaustoiminnan uudistamista. Muutokset tarkoittavat käytännössä toimipisteitten lopettamista, ja ne koskevat isoa väestömäärää: tuoreessa selvityksessä havaittiin 138 terveysasemaa, jotka joko suljetaan tai joiden sulkemista suunnitellaan, ja että nämä ovat lähin terveysasema lähes 900 000 asukkaalle. Toimipisteiden lopettaminen tarkoittaa monelle hoidon siirtymistä kauemmas, matkan pitenemistä, matka-ajan ja matkakustannusten kasvua, vaikka korvaaviksi palveluiksi onkin tulossa etäpalveluja, kuten digiklinikka, tai liikkuvia tai kotiin vietäviä palveluja.
Hoitoyksiköiden lopettaminen lisää paitsi potilaiden, myös saattajana toimivien omaisten ajankäyttöä, kun hoitopaikka on kauempana, totesi Valtiontalouden tarkastusvirasto aiemmassa terveyspalvelujen keskittämistä koskeneessa raportissaan. Se toteaa myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoa uudistettaessa tulisikin arvioida myös palveluiden saavutettavuudesta aiheutuvat kustannukset kokonaisuutena (kaikki kulkuneuvot, matka-ajat ja Kela-korvaukset).
Vuonna 2024 monet toimipisteiden vähentämisestä huolestuneet tahot esittivät Kelan matkakorvausten siirtoa hyvinvointialueen maksettavaksi. Taustalla on ajatus siitä, että jos palvelujen järjestämisvastuu ja potilasmatkojen kustannusvastuu olisivat samalla taholla, tämä pakottaisi ottamaan matkakulut paremmin huomioon ja voisi hillitä toimipisteiden lopettamisia.
Matkojen korvausvastuun siirtäminen Kelalta hyvinvointialueille tuskin kuitenkaan estäisi ainakaan terveysasemien lopettamisia, sillä niiden taustalla on usein pyrkimys vähentää kiinteistökuluja. Hyvinvointialueet perivät kunnilta alkuvuosiksi vuokrakiinteistöjä, ja säästöjä tavoitellaan mm. niistä luopumisella. Vuokrakulut ovat todennäköisesti hyvin eri mittaluokassa kuin näihin paikkoihin tehtyihin käynteihin liittyvät matkakorvausmenot – tosin kun valtaosasta matkoja korvauksia ei edes haeta, matkakorvausmenot eivät kuvaa todellisia potilaiden ja näiden läheisten matkakuluja. Sen sijaan muussa toiminnassa kustannusvastuu saattaisi kannustaa huomioimaan nykyistä paremmin myös matkakustannukset. Esimerkiksi Etelä-Savossa käyttöön otetun ikäihmisten omalääkärimallin sivutuotteena on arvioitu ambulanssikyytien vähentyneen.
Matkakorvausten siirto toisi matkakulut korvamerkitystä sairausvakuutuksesta yleiskatteellisen hyvinvointialuerahoituksen piiriin. Hyvä esimerkki siitä, mitä matkakorvauksille tällöin voisi tapahtua, on ensihoito: aiemmin sillä oli ilmeisesti suhteellisen itsenäinen asema, mutta nykyisin toiminta on useimmiten integroitu osaksi terveydenhuoltoa, ja myös se on joutunut leikkausten kohteeksi. Myös tämä on saattanut vaikuttaa tiukennuksiin ambulanssin saamisessa.
