Tietopaketti: sairauspoissaolot
Kelan tehtäviin kuuluu korvata ansionmenetystä maksamalla sairauspäivärahaa pitkistä sairauspoissaoloista. Tämä tietopaketti esittelee sairauspäivärahalla korvattujen sairauspoissaolojen nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Lopussa löydät linkkejä muun muassa Kelan tuottamiin sairauspoissaoloja koskeviin tilastoihin ja tutkimuksiin.
Sairauspäivärahan saajien määrä pysyi ennallaan vuonna 2024
Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai vuoden 2024 aikana noin 306 000 henkilöä. Sairauspäivärahaa saaneiden määrä pysyi suunnilleen ennallaan vuoteen 2023 verrattuna.
Selvästi yleisimpänä syynä sairauspäivärahan saamiselle olivat vuonna 2024 mielenterveyden häiriöt, joiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä pysyi yli 100 000 henkilössä. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi sairauspäivärahaa sai noin 77 000 henkilöä.
Viime vuosien aikana sairauspäivärahan saaminen mielenterveyden häiriöiden perusteella on yleistynyt samalla kun tuki- ja liikuntaelinten sairauksien merkitys on pienentynyt. Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspoissaolojen kasvu näyttää kuitenkin toistaiseksi tyrehtyneen.
Sairauspäivärahaa on viime vuosina saanut vuosittain noin 9–10 % 16–67-vuotiaasta työikäisestä ei-eläkkeellä olevasta väestöstä.
Ahdistuneisuushäiriön perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä on noussut lähes 50 000 henkilöön
Mielenterveyden häiriöistä ahdistuneisuushäiriöt ovat nykyään yleisimmin sairauspäivärahan perusteena. Jo yli 50 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriön vuoksi vuonna 2024. Ahdistuneisuushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä on yli 2,5-kertaistunut vuodesta 2016. Vuonna 2024 päivärahaa saaneiden määrä tässä diagnoosiryhmässä kasvoi noin kolme prosenttia edellisvuodesta.
Toiseksi yleisin mielenterveyshäiriöiden ryhmä sairauspäivärahan perusteena on masennushäiriöiden sairausryhmä. Masennushäiriöiden perusteella päivärahaa saaneiden määrä ei kuitenkaan ole enää viime vuosina kasvanut. Sairauspäivärahaa masennushäiriöiden perusteella saaneiden määrä väheni vuonna 2024 noin viisi prosenttia verrattuna vuoteen 2023.
Mielenterveyden häiriöiden perusteella korvataan myös eniten sairauspäivärahapäiviä
Kela korvasi vuonna 2023 yhteensä 14,8 miljoonaa sairauspäivärahapäivää. Niiden määrä vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna 263 000:lla. Sairauspäivärahan etuuskuluja kertyi 924 miljoonaa euroa.
Osasairauspäivärahaa korvattiin vuonna 2024 lisäksi 2,3 miljoonaa päivää (etuuskuluja 87 miljoonaa euroa). Osasairauspäivärahapäivien osuus yhteenlasketuista sairauspäiväraha- ja osasairauspäivärahapäivistä on ollut kasvussa ja oli 13 % vuonna 2024.
Korvatuista sairauspäivärahapäivistä mielenterveyden häiriöiden sairausryhmän osuus oli vuonna 2024 runsas kolmannes (36 %). Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut päivärahapäivät ovat viime vuosikymmenen aikana lisääntyneet ja niiden osuus kaikista päivärahapäivistä on kasvanut.
Erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivärahapäivien määrän kasvu on viime vuosina ollut jyrkkää. Masennuksen perusteella maksetut kaudet ovat kuitenkin pidempiä, joten päivärahapäiviä maksetaan edelleen eniten masennuksen perusteella.
Tuki- ja liikuntaelinten sairausryhmän osuus korvatuista päivärahapäivistä oli vuonna 2024 runsas neljännes (26 %). Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella maksetut päivärahapäivät ovat hiljalleen vähentyneet jo yli kymmenen vuoden ajan.
Nuorilla mielenterveyden häiriöt aiheuttavat eniten sairauspäivärahapäiviä, ikääntyneemmillä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Nuorilla valtaosa maksetuista sairauspäivärahapäivistä johtuu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä, ikääntyneillä sen sijaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksista.
Mielenterveyden häiriöistä johtuvat Kelan korvaamat sairauspoissaolot ovat viime vuosina yleistyneet kaikissa ikäryhmissä, naisilla jonkin verran enemmän kuin miehillä. 16–34-vuotiaiden mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet lähes yhtäjaksoisesti jo yli 15 vuoden ajan, vanhemmissa ikäryhmissä sen sijaan selvimmin vasta viime vuosina.
Yleisimmin päivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella saavat 25–34-vuotiaat naiset.
Naiset saavat sairauspäivärahaa useammin kuin miehet
Sairauspäivärahaa vuonna 2022 saaneista 61 % oli naisia. Päivärahaa saadaan yleisemmin vanhemmissa kuin nuoremmissa ikäryhmissä.
Ammattiryhmien välillä on selviä eroja sairauspoissaoloissa
Perinteisesti niin naisten kuin miestenkin joukossa työntekijäammateissa toimivilla on ollut sairauspoissaoloja yleisemmin kuin toimihenkilöillä.
Ammattiryhmien väliset erot pitkissä Kelan korvaamissa sairauspoissaoloissa ovat viime vuosina kuitenkin jonkin verran muuttuneet erityisesti naisilla: alemmilla toimihenkilönaisilla on 2020-luvulle tultaessa ollut sairauspoissaoloja yhtä yleisesti kuin työntekijäasemassa olevilla naisilla. Miehillä pitkiä sairauspoissaoloja on työntekijäammateissa toimivilla kuitenkin edelleen yleisemmin kuin toimihenkilöillä.
Kaikissa ammattiryhmissä mielenterveyden häiriöihin perustuvat sairauspoissaolot ovat 2010-luvun aikana yleistyneet ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Naisilla ammattiryhmien välisten erojen kokonaismuutosta selittää se, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet erityisen paljon alemmilla toimihenkilöillä samalla, kun tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat poissaolot ovat vähentyneet erityisen paljon työntekijöillä.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat työntekijöillä kuitenkin sairausryhmistä edelleen selvästi yleisimmin pitkän sairauspoissaolon perusteena. Sen sijaan alemmilla ja ylemmillä toimihenkilöillä mielenterveyden häiriöt ovat nousseet 2010-luvun aikana yleisimmäksi pitkän sairauspoissaolon perusteeksi. Alemmilla toimihenkilönaisilla ja -miehillä on mielenterveysperusteisia poissaoloja enemmän kuin muilla ammattiryhmillä. Kaikkein jyrkimmin mielenterveysperusteiset poissaolot ovat yleistyneet alemmassa toimihenkilöasemassa olevilla naisilla.
Yrittäjillä on sairauspoissaoloja vähemmän kuin palkansaajilla keskimäärin, mutta yrittäjien sairauspäivärahakaudet ovat keskimääräistä pidempiä.
Sairauspoissaolojen alue-erot noudattelevat yleisempiä terveyden alue-eroja
Pitkien sairauspoissaolojen alue-erot noudattelevat yleisesti tiedossa olevia terveyden alue-eroja: sairauspäivärahakausia on keskimääräistä enemmän Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnissa asuvilla ja keskimääräistä vähemmän Etelä-Suomessa, erityisesti Uudellamaalla.
Sairauspoissaolojen kehitys on viime vuosina ollut pääpiirteissään samansuuntaista jokaisessa maakunnassa. Alue-erot heijastuvat myös sairauspäivärahan alueellisiin kustannuksiin.
Sairauspäivärahatietoja hyödynnetään myös kansallisen terveysindeksin työkyvyttömyysindeksin laskennassa.
Pitkä sairauspoissaolo johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle
Sairauspäivärahakausista runsas kolmannes kestää yli 30 etuuspäivää (korvattavia päivät ovat arkipäivät maanantaista lauantaihin). Pitkittyvä sairauspoissaolo johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuitenkin suhteellisen lyhyetkin sairauspäivärahakaudet ennustavat myöhempää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä jo useita vuosia ennen eläkkeen alkamista.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltää yleensä noin vuoden mittainen sairauspäivärahakausi. Sairauspäivärahaa enimmäisajan saaville kertyy runsaasti terveyspalveluiden käyttöä ennen eläkkeelle siirtymistä, ja palveluiden käyttö on suurta myös kauan ennen pitkän sairauspoissaolon alkamista. Sairauspäivärahalla pitkäänkin olleet osallistuvat toisaalta verrattain harvoin Kelan tai työeläkelaitosten järjestämään kuntoutukseen.
Sairauspäivärahakauden jälkeiset työmarkkinapolut ovat usein monivaiheisia
Työmarkkinapolut ovat usein hajanaisia pitkien sairauspoissaolojen jälkeen, ja sairauspäivärahakauden jälkeen henkilöt liikkuvat varsin usein eri työmarkkinatilojen välillä. Etenkin työttömyystaustaiset sairauspäivärahakauden aloittavat ovat hyvin heterogeeninen joukko, jolla on moninaisia työmarkkinapolkuja. Työttömyyden jälkeen sairauspäivärahakaudella olleiden myöhempi työllistyminen on usein epätodennäköistä.
Sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä ei aina siirrytä eläkkeelle, sillä eläkehakemus voidaan hylätä tai eläkettä ei aina haeta. Vain harva sairauspäivärahaa enimmäisajan käyttäneistä kuitenkaan palaa ansiotyöhön. Sen sijaan osasairauspäivärahaa enimmäisajan käyttäneistä valtaosa jatkaa osasairauspäivärahakauden jälkeen ansiotyössä.
Sairauspäiväraha pitkien sairauspoissaolojen mittarina
Sairauspäivärahan saaminen toimii työikäisten pitkien sairauspoissaolojen mittarina. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa 16–67-vuotiaille henkilöille alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta, kun sairaus on kestänyt yli omavastuuajan (sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää).
Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa, jos työkykyongelmista kärsivä henkilö pystyy tekemään työtään osa-aikaisesti työkyvyttömyysaikana.
