Tietopaketti: sairauspoissaolot

Kelan tehtäviin kuuluu korvata ansionmenetystä maksamalla sairauspäivärahaa pitkistä sairauspoissaoloista. Tämä tietopaketti esittelee sairauspäivärahalla korvattujen sairauspoissaolojen nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Lopussa löydät linkkejä muun muassa Kelan tuottamiin sairauspoissaoloja koskeviin tilastoihin ja tutkimuksiin.

Sairauspäivärahan saajien määrä vähentyi vuonna 2023

Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai vuoden 2023 aikana noin 306 000 henkilöä. Sairauspäivärahaa saaneiden määrä väheni lähes 10 000 henkilöllä eli 3 %:lla vuoteen 2022 verrattuna. Väheneminen johtui suurimmalta osin siitä, että koronaviruksen perusteella maksettiin sairauspäivärahaa huomattavasti harvemmalle vuonna 2023 kuin vuonna 2022.

Selvästi yleisimpänä syynä sairauspäivärahan saamiselle olivat vuonna 2023 mielenterveyden häiriöt, joiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä ylitti 100 000 henkilöä. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi sairauspäivärahaa sai noin 78 000 henkilöä.

Viime vuosien aikana sairauspäivärahan saaminen mielenterveyden häiriöiden perusteella on yleistynyt samalla kun tuki- ja liikuntaelinten sairauksien merkitys on pienentynyt. 

Sairauspäivärahaa saa vuosittain noin 10 % 16–67-vuotiaasta työikäisestä ei-eläkkeellä olevasta väestöstä.

Ahdistuneisuushäiriön perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä noussut lähes 50 000 henkilöön

Mielenterveyden häiriöistä ahdistuneisuushäiriöt ovat nykyään yleisimmin sairauspäivärahan perusteena. Lähes 50 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriön vuoksi vuonna 2023. Ahdistuneisuushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä on 2,5-kertaistunut vuodesta 2016.

Toiseksi yleisin mielenterveyshäiriöiden ryhmä sairauspäivärahan perusteena on masennushäiriöiden sairausryhmä. Masennushäiriöiden perusteella päivärahaa saaneiden määrä ei kuitenkaan ole enää viime vuosina kasvanut.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella korvataan myös eniten sairauspäivärahapäiviä

Kela korvasi vuonna 2023 yhteensä 15 miljoonaa sairauspäivärahapäivää. Niiden määrä vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna 60 000:lla. Sairauspäivärahan etuuskuluja kertyi 901 miljoonaa euroa.

Osasairauspäivärahaa korvattiin vuonna 2023 lisäksi 2,2 miljoonaa päivää (etuuskuluja 79 miljoonaa euroa). Osasairauspäivärahapäivien osuus yhteenlasketuista sairauspäiväraha- ja osasairauspäivärahapäivistä on ollut kasvussa ja oli 13 % vuonna 2023. 

Korvatuista sairauspäivärahapäivistä mielenterveyden häiriöiden sairausryhmän osuus oli vuonna 2023 runsas kolmannes (36 %). Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut päivärahapäivät ovat viime vuosina lisääntyneet ja niiden osuus kaikista päivärahapäivistä on kasvanut.

Erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivärahapäivien määrän kasvu on viime vuosina ollut jyrkkää. Masennuksen perusteella maksetut kaudet ovat kuitenkin pidempiä, joten päivärahapäiviä maksetaan edelleen eniten masennuksen perusteella.

Tuki- ja liikuntaelinten sairausryhmän osuus korvatuista päivärahapäivistä oli vuonna 2023 runsas neljännes (25 %). Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella maksetut päivärahapäivät ovat hiljalleen vähentyneet jo yli kymmenen vuoden ajan.  

Nuorilla mielenterveyden häiriöt aiheuttavat eniten sairauspäivärahapäiviä, ikääntyneemmillä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 

Nuorilla valtaosa maksetuista sairauspäivärahapäivistä johtuu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä, ikääntyneillä sen sijaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. 

Mielenterveyden häiriöistä johtuvat Kelan korvaamat sairauspoissaolot ovat viime vuosina yleistyneet kaikissa ikäryhmissä, naisilla jonkin verran enemmän kuin miehillä. 16–34-vuotiaiden mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet lähes yhtäjaksoisesti jo yli 15 vuoden ajan, vanhemmissa ikäryhmissä sen sijaan selvimmin vasta viime vuosina. Yleisimmin päivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella saavat 35–49-vuotiaat naiset.

Naiset saavat sairauspäivärahaa useammin kuin miehet 

Sairauspäivärahaa vuonna 2022 saaneista 61 % oli naisia. Päivärahaa saadaan yleisemmin vanhemmissa kuin nuoremmissa ikäryhmissä.  

Ammattiryhmien ja alueiden välillä selviä eroja sairauspoissaoloissa

Fyysisissätyöntekijäammateissa toimivilla on useammin pitkiä sairauspoissaoloja kuin toimihenkilöammateissa toimivilla. Fyysisesti raskasta työtä tekevät saavat sairauspäivärahaa erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella useammin kuin muut ammattiryhmät.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavissa päivärahakausissa ammattiryhmien väliset erot ovat pienempiä. Alemmilla toimihenkilöillä, erityisesti naisilla, on mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja kuitenkin useammin kuin muissa ammattiasemissa olevilla. 

Yrittäjillä on sairauspoissaoloja vähemmän kuin palkansaajilla, mutta yrittäjien sairauspäivärahakaudet ovat keskimääräistä pidempiä.

Pitkien sairauspoissaolojen alue-erot noudattelevat yleisesti tiedossa olevia terveyden alue-eroja: sairauspäivärahakausia on keskimääräistä enemmän Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnissa asuvilla ja keskimääräistä vähemmän Etelä-Suomessa, erityisesti Uudellamaalla. Alue-erojen kehitys viime vuosina on ollut pääpiirteissään samansuuntaista jokaisessa maakunnassa. Alue-erot heijastuvat myös sairauspäivärahan alueellisiin kustannuksiin.

Sairauspäivärahatietoja hyödynnetään myös kansallisen terveysindeksin työkyvyttömyysindeksin laskennassa.

Pitkä sairauspoissaolo johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle

Sairauspäivärahakausista runsas kolmannes kestää yli 30 etuuspäivää (korvattavia päivät ovat arkipäivät maanantaista lauantaihin). Pitkittyvä sairauspoissaolo johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuitenkin suhteellisen lyhyetkin sairauspäivärahakaudet ennustavat myöhempää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä jo useita vuosia ennen eläkkeen alkamista. 

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltää yleensä noin vuoden mittainen sairauspäivärahakausi. Sairauspäivärahaa enimmäisajan saaville kertyy runsaasti terveyspalveluiden käyttöä ennen eläkkeelle siirtymistä, ja palveluiden käyttö on suurta myös kauan ennen pitkän sairauspoissaolon alkamista. Sairauspäivärahalla pitkäänkin olleet osallistuvat toisaalta verrattain harvoin Kelan tai työeläkelaitosten järjestämään kuntoutukseen.

Sairauspäivärahakauden jälkeiset työmarkkinapolut ovat usein monivaiheisia

Työmarkkinapolut ovat usein hajanaisia pitkien sairauspoissaolojen jälkeen, ja sairauspäivärahakauden jälkeen henkilöt liikkuvat varsin usein eri työmarkkinatilojen välillä. Etenkin työttömyystaustaiset sairauspäivärahakauden aloittavat ovat hyvin heterogeeninen joukko, jolla on moninaisia työmarkkinapolkuja. Työttömyyden jälkeen sairauspäivärahakaudella olleiden myöhempi työllistyminen on usein epätodennäköistä.

Sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä ei aina siirrytä eläkkeelle, sillä eläkehakemus voidaan hylätä tai eläkettä ei aina haeta. Vain harva sairauspäivärahaa enimmäisajan käyttäneistä kuitenkaan palaa ansiotyöhön. Sen sijaan osasairauspäivärahaa enimmäisajan käyttäneistä valtaosa jatkaa osasairauspäivärahakauden jälkeen ansiotyössä.

Sairauspäiväraha pitkien sairauspoissaolojen mittarina

Sairauspäivärahan saaminen toimii työikäisten pitkien sairauspoissaolojen mittarina. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa 16–67-vuotiaille henkilöille alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta, kun sairaus on kestänyt yli omavastuuajan (sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää).

Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa, jos työkykyongelmista kärsivä henkilö pystyy tekemään työtään osa-aikaisesti työkyvyttömyysaikana.