Tietopaketti: kuntoutus
Kelan tehtäviin kuuluu järjestää kuntoutusta ja turvata toimeentuloa kuntoutuksen aikana. Tämä tietopaketti esittelee Kelan kuntoutuksen nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Lopusta löydät linkkejä muun muassa Kelan tuottamiin kuntoutusta koskeviin tilastoihin ja käynnissä oleviin tutkimuksiin.
Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa. Harkinnanvaraista kuntoutusta Kela järjestää ja korvaa eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa.
Kelan järjestämä kuntoutus on useimmiten kuntoutuspsykoterapiaa
Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistui vuonna 2023 yhteensä 173 000 henkilöä, joka oli 3 % koko väestöstä. Vuoteen 2022 verrattuna kuntoutuksen saajia oli 4 % enemmän. Yleisin kuntoutuksen lakiperuste oli kuntoutuspsykoterapia, jota sai yhteensä 65 000 henkilöä. Tämä oli 37 % kaikista kuntoutuksen saajista.
Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistui 45 000 (26 % saajista), ammatilliseen kuntoutukseen 33 000 (19 %) ja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen 38 000 (22 %) henkilöä. Kuntoutuksen saajat ovat voineet saada useamman lakiperusteen mukaista kuntoutusta vuoden aikana. Kuntoutusrahaa sai yhteensä 55 000 henkilöä.
Kelan kuntoutuspalvelujen kustannukset vuonna 2023 olivat 510 miljoonaa euroa. Lakiperusteittain tarkasteltuna vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kustannukset olivat merkittävimmät: 262 miljoonaa euroa. Kuntoutusrahaa maksettiin yhteensä 271 miljoonaa euroa.
Kuntoutuksen saajien määrä on lisääntynyt 2010-luvulla
Kelan kuntoutuspalvelujen saajien määrä on hieman yli kaksinkertaistunut vuodesta 2010 vuoteen 2023.
Erityisesti kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on kasvanut. Se on yli viisinkertaistunut vuoden 2011 jälkeen, jolloin palvelu muuttui lakisääteiseksi. Viime vuosina kasvu on kuitenkin hidastunut. Ennen vuotta 2011 Kela korvasi psykoterapiaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena, jolloin palvelun saajien määrää rajoitti palvelun järjestämiseen vuodessa sidottu rahamäärä.
Ammatillisen kuntoutuksen saajien määrä on 2,5-kertaistunut ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajien määrä yli kaksinkertaistunut vuodesta 2010 vuoteen 2023. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajien määrä laski vuosina 2010–2020. Lasku voi johtua esimerkiksi siitä, että Kela korvasi psykoterapiaa ennen vuotta 2011 harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Vuoden 2020 jälkeen harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajien määrä on kuitenkin lähtenyt taas nousuun.
Vuonna 2020 koronapandemia laski erityisesti harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajien määrää. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että harkinnanvaraista kuntoutusta toteutetaan pääasiassa kuntoutuslaitoksissa eikä sitä siten voida toteuttaa etäkuntoutuksena.
Kuntoutustarpeet ovat erilaisia eri ikäryhmissä
Kuntoutukseen osallistuminen on erilaista eri ikäryhmissä.
Iältään alle 16-vuotiaat lapset ja nuoret saivat vuonna 2023 yleisimmin vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jota sai 85 % ikäryhmään kuuluvista kuntoutuksen saajista. Yleisin palvelu oli puheterapia, jota sai 62 % ikäryhmään kuuluvista vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajista.
Iältään 16‒29-vuotiaat nuoret saivat yleisimmin ammatillista kuntoutusta (39 % ikäryhmään kuuluvista kuntoutuksen saajista) ja kuntoutuspsykoterapiaa (46 %). Yleisimmät ammatillisen kuntoutuksen muodot olivat NUOTTI-valmennus (41 % ikäryhmän ammatillisen kuntoutuksen saajista) ja ammattikoulutus (34 %).
Työikäiset eli iältään 30‒64-vuotiaat saivat yleisimmin kuntoutuspsykoterapiaa (49 % ikäryhmän kuntoutuksen saajista) ja harkinnanvaraista kuntoutusta (23 %). Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluista yleisin kuntoutusmuoto oli kuntoutuskurssit, joille osallistui 70 % ikäryhmän harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajista. Yleisimmät kurssit olivat tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville henkilöille suunnatut tules-kurssit (62 % ikäryhmän harkinnanvaraisille kuntoutuskursseille osallistuneista).
Ammatillista kuntoutusta sai 16 % työikäisistä kuntoutuksen saajista. Yleisin palvelu oli ammatillinen kuntoutusselvitys, jota sai 31 % ikäryhmään kuuluvista ammatillisen kuntoutuksen saajista.
Ikääntyneet eli 65 vuotta täyttäneet henkilöt osallistuivat yleisimmin harkinnanvaraiseen kuntoutukseen (93 % ikäryhmän kuntoutuksen saajista). Yleisin kuntoutusmuoto oli kuntoutuskurssit, joille osallistui 69 % ikäryhmän harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajista. Kaikista harkinnanvaraisille kuntoutuskursseille osallistuneista työelämästä poissaoleville suunnatuille tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuskursseille osallistui 37 %, ikääntyneille monisairaille suunnatuille IKKU-kursseille 28 % ja aikuista läheistä hoitavien omaishoitajien kuntoutuskursseille 21 %.
Kuntoutukseen osallistuvat useammin naiset kuin miehet – kuntoutusmuotojen välillä on eroja
Kuntoutukseen osallistumisessa on eroja sukupuolten välillä. Enemmistö (62 %) kaikista kuntoutukseen osallistuneista oli naisia vuonna 2023.
Lakiperusteittain tarkasteltuna naiset osallistuivat ammatilliseen kuntoutukseen, kuntoutuspsykoterapiaan ja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen miehiä useammin. Miehet osallistuivat useammin vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.
Esimerkiksi iältään alle 16-vuotiaista vaativaan lääkinnällisen kuntoutukseen osallistuneista lapsista ja nuorista 69 % oli poikia. Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneista 16‒29-vuotiaista nuorista 84 % ja 30‒64-vuotiaista työikäisistä 77 % oli naisia. Toisaalta esimerkiksi harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestettäville sydänkuntoutuskursseille osallistui useammin miehet kuin naiset.
Kuntoutuksen saamisen peruste on useimmiten mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö
Yleisin syy osallistua Kelan kuntoutukseen oli vuonna 2023 jokin mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö. Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi kuntoutusta sai 121 000 henkilöä (70 % saajista). Yleisimmin mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön perusteella kuntoutusta saatiin mielialahäiriöiden (34 % kyseisen sairauspääryhmän perusteella kuntoutusta saaneista), ahdistuneisuushäiriöiden (31 %) ja psyykkisen kehityksen häiriöiden (18 %) vuoksi.
Kuntoutuksen saajien määrä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2013 vuoteen 2023. Mielialahäiriöiden vuoksi kuntoutusta saavien määrä on yli kaksinkertaistunut ja ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi yli nelinkertaistunut. Psyykkisen kehityksen häiriöt kuntoutuksen saamisen perusteena ovat kaksinkertaistuneet ja varhain alkavat käytös- ja tunnehäiriöt nelinkertaistuneet vuodesta 2016 vuoteen 2023, jolloin ne on tilastoitu omina sairausryhminään.
Vuonna 2023 tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi kuntoutusta sai 11 %, hermoston sairauksien vuoksi 7 %, ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi 3 % prosenttia kuntoutuksen saajista. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi kuntoutusta saavien määrä on lähes puolittunut vuodesta 2013 vuoteen 2023.
Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö oli yleisin syy Kelan kuntoutukseen osallistumiseen alle 16-vuotiailla (90 % ikäryhmän kuntoutuksen saajista) ja 16‒29-vuotiailla lapsilla ja nuorilla (82) sekä 30‒64-vuotiailla työikäisillä (63 %).
Kun sairausryhmiä tarkastellaan tarkemmalla tasolla, yleisin sairausryhmä alle 16-vuotiailla oli psyykkisen kehityksen häiriöt. Iältään 16‒29-vuotiailla naisilla yleisin sairausryhmä oli ahdistuneisuushäiriöt. Aiemmin mielialahäiriöt olivat tässä ryhmässä yleisimpiä. Saman ikäryhmän miehillä mielialahäiriöt olivat edelleen yleisin sairausryhmä. Työikäisillä yleisin sairausryhmä oli niin ikään mielialahäiriöt.
Kaikilla yli 65-vuotiailla yleisin syy kuntoutukseen osallistumiseen oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet (27 % ikäryhmän kuntoutuksen saajista). Kuitenkin yli 65-vuotiailla miehillä kuntoutukselle yleisin syy oli verenkiertoelinten sairaudet. Kaikista työikäisistä (30‒64-vuotiaat) lähes viidennes (18 %) sai kuntoutusta tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi.
Kelan kuntoutukseen ohjautumisessa ja sen vaiheissa on tunnistettu alueellista vaihtelua
Kuntoutuksen alue-erot -tutkimuksessa tarkasteltiin alueellisia eroja ja niiden mahdollisia syitä Kelan kuntoutukseen ohjautumisessa.
Tutkimuksen perusteella Kelan kuntoutukseen osallistumisessa on alueellisia eroja. Vuonna 2018 ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutuspsykoterapiaan osallistuminen oli yleisintä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja harvinaisinta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuminen oli yleisintä Lapin sairaanhoitopiirissä ja harvinaisinta Vaasan sairaanhoitopiirissä.
Ammattilaisten mukaan Kelan kuntoutukseen ohjautumista vaikeuttaa resurssien niukkuus ja palveluiden saatavuus. Kuntoutukseen ohjautumisen vaiheista heikoimmin toimii ammattilaisten mukaan kuntoutuksen hakeminen. Vahvimmin toimii kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelman laatiminen, jossa oli kuitenkin eniten vaihtelua alueiden välillä.
Alueellista vaihtelua Kelan kuntoutukseen ohjautumisessa voivat selittää:
- ammattilaisilla oleva tieto palveluista ja kuntoutusjärjestelmästä
- toimintamallit ja -kulttuurit kuntoutukseen ohjaamisessa
- palveluiden organisointi alueilla
- käytettävissä olevat resurssit.
Tutkimuksen perusteella Kelan kuntoutukseen ohjautumisen alueellista yhdenvertaisuutta voidaan tukea seuraavin keinoin:
- Kela ja hyvinvointialueet selkeyttävät käsityksen siitä, millaisissa tilanteissa asiakas ohjataan Kelan kuntoutukseen ja mikä toimija on vastuussa asiakkaan kuntoutukseen ohjautumisen prosessista.
- Kela ja hyvinvointialueet rakentavat ja ylläpitävät yhdessä Kelan kuntoutukseen ohjaamisen toimintamalleja.
- Kela ja hyvinvointialueet varmistavat yhteisen ymmärryksen Kelan kuntoutuksesta ja kuntoutukseen ohjautumisen prosesseista.
- Hyvinvointialueet vievät kuntoutuksen näkyväksi osaksi alueensa strategiaa ja palvelujen kokonaisuutta.
- Terveydenhuolto reagoi tilanteesta riippumatta asiakkaiden todettuihin tai mahdollisiin kuntoutustarpeisiin.
- Kela varmistaa asiakkaille tarpeenmukaisen Kelan kuntoutuksen kehittämällä myöntökriteerejä ja uudenlaisia palveluja.
- Kela varmistaa hyödynnettävissä olevan tiedon Kelan kuntoutuksesta ja kuntoutukseen ohjautumisesta.
Kelan kuntoutuksen hyötyjä arvioidaan vuosittain
Kelassa on käytössä malli kuntoutuksen hyödyn arviointiin. Mallilla kerätään vuosittain tietoa Kelan kuntoutuspalveluiden hyödyistä. Tietoa kerätään neljällä mittarilla.
Lisäksi mallissa kysytään kuntoutuksen palveluntuottajilta arviota kuntoutuksen hyödyistä ja oikea-aikaisuudesta. Rekisteritiedon avulla tarkastellaan kuntoutujien työ- ja elämäntilannetta vuosi ennen kuntoutusta, kuntoutusvuonna ja vuosi kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutuspalveluiden palvelukuvauksessa kerrotaan, kuuluuko palvelu hyödyn arvioinnin ja raportoinnin piiriin.
Vuoden 2020 Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa tarkasteltiin koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksia osassa Kelan kuntoutuspalveluissa. Eniten koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta kärsivät mielenterveyskursseille ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet. Kuntoutuksen hyötyjä arviointiin ensimmäisen kerran kolmessa kuntoutuspalvelussa. Työ- ja opiskelukyky sekä fyysinen ja psyykkinen elämänlaatu paranivat lähes kaikissa kuntoutuspalveluissa, joita raportissa tarkasteltiin. Masennusoireet vähenivät lähes kaikissa kuntoutuspalveluissa.
Vuonna 2020 kuntoutuksensa päättäneiden työ- ja elämäntilannetta tarkasteltiin myös rekisteritiedon valossa neljän vuoden ajanjaksolla. Työssä ja opiskelemassa olevien osuus kasvoi eniten työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa. Myös esimerkiksi NUOTTI-valmennukseen ja mielenterveyskursseille osallistuneiden tilanne selkiytyi ja työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi kuntoutuksen jälkeen. Sen sijaan, varsin odotetusti, vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkailla oli työkykyyn liittyviä isompia haasteita, jotka näkyivät työkyvyttömyytenä ja eläköitymisenä.
Vuoden 2021 Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa työ- ja opiskelukyvyssä näkyi suotuisia muutoksia kuntoutuksen aikana. Myös asiakkaiden elämänlaatu kohentui ja masennusoireet vähenivät. Kuusi kymmenestä kuntoutuspalveluihin osallistuneista saavutti tai ylitti asettamansa kuntoutustavoitteen. Kuntoutuksen hyötyjä oli nähtävissä kaikissa 12 tarkastellussa kuntoutuspalvelussa. Osassa palveluista, kuten omaishoitajien kuntoutuksessa ja NUOTTI-valmennuksessa, hyödyt näyttäytyivät edellisvuosia suurempina. Osassa taas, kuten mielenterveyskursseilla, nähdyt hyödyt olivat edellisvuosia jonkin verran pienempiä.
Vuoden 2022 alussa Kelassa käynnistyi Kuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimuskokonaisuus, jossa tarkastellaan Kelan ammatillisen, harkinnanvaraisen ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen vaikutuksia ja vaikuttavuutta eri näkökulmista. Hankkeessa on käynnistynyt etäkuntoutuksen vaikuttavuutta, työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen vaikutuksia työllistymiseen ja Tules-kurssien vaikutuksia työkykyyn tarkastelevat tutkimukset.
Kuntoutuksen palveluntuottajan vastuu ja vapaus rekisteröitymismenettelyssä
Kela on kehittänyt kuntoutuspalvelujen järjestämistä ja hankintaa rekisteröitymismenettelyllä. Siinä kuntoutuspalvelun toteuttamista koskevat ehdot ja hinnat määrittelee Kela. Palveluntuottaja voi hyväksyä ne ja näin päästä rekisteröitymään kuntoutuksen palveluntuottajaksi. Tavoite on edistää kuntoutukseen pääsyn oikea-aikaisuutta ja joustavuutta sekä asiakkaan valinnanvapautta.
Tutkimuksen mukaan palveluntuottajat arvioivat rekisteröitymismenettelyn olevan sujuvampi tapa toimia Kelan palveluntuottajana kuin tarjouskilpailu.
Kaiken kaikkiaan palveluntuottajat arvioivat rekisteröitymismenettelyllä hankitun palvelun sisältävän sopivassa määrin vastuuta palvelun laadusta, markkinoinnista ja suunnittelusta sekä myös vapautta toteuttaa palvelu. He myös arvioivat mahdolliseksi erottautua toisista palveluntuottajista laatutekijöillä; sen sijaan erottautumista markkinoinnilla ei arvioitu niin merkittäväksi.
Tällä hetkellä rekisteröitymismenettelyllä järjestetään Oma väylä -kuntoutusta, sydänkuntoutuskursseja, harkinnanvaraista yksilökuntoutusta sekä LAKU-perhekuntoutusta. Rekisteröitymismenettelyn toimivuutta eri kuntoutusmuotojen järjestämisen tapana tutkitaan myös jatkossa.
Hinnat ja markkinat Kelan rekisteröitymismenettelyssä
Kokeilussa kiinteällä hinnalla saatiin tavoitteen mukainen määrä palveluntuottajia rekisteröitymään aikuisen sydänkuntoutuskurssin tuottajaksi, mutta palvelun kiinteä hinta oli korkeampi kuin vuonna 2020 kilpailutettujen vertailupalveluiden ja vuonna 2016 kilpailutettujen sydänkurssien hyväksyttyjen tarjousten keskimääräiset hinnat.
Palveluntarjoajia osallistui enemmän vuonna 2016 järjestettyihin sydänkurssien kilpailutuksiin kuin rekisteröitymismenettelyn kokeiluun, joten kiinteän hinnoittelun vuoksi osa potentiaalisista palveluntarjoajista saattoi jättää pyrkimättä palveluntuottajaksi.
Uuden Oma väylä -kuntoutuksen tarve ylitti odotukset ja palveluun budjetoitu rahamäärä ylittyi. Vastaisuudessa uusi palvelu kannattaa kilpailuttaa ennen kiinteän hinnoittelun käyttöönottoa, jotta saataisiin selville hinnan muodostuminen ja siihen liittyvät haasteet.
Uuden Oma väylä -kuntoutuksen tarve ylitti odotukset ja palveluun budjetoitu rahamäärä ylittyi. Vastaisuudessa uusi palvelu kannattaa kilpailuttaa ennen kiinteän hinnoittelun käyttöönottoa, jotta saataisiin selville hinnan muodostuminen ja siihen liittyvät haasteet.
Kelan järjestämät koulutukset ammattilaisille
Kela järjestää koulutusta sosiaaliturvaan liittyvistä aiheista, esimerkiksi terveysperusteisista etuuksista (ml. kuntoutus). Koulutustarjonta sekä koulutuksista tehdyt tallenteet aiheittain on löydettävissä ammattilaisille suunnatulta sivulta.
Sivulla on myös linkki Kelan kuntoutuksen verkkokurssille, jossa on kootusti tietoa kuntoutuspalveluista sekä sairastamisen ja kuntoutumisen aikaisesta toimeentulosta. Verkkokoulussa on mahdollista suorittaa myös lyhyt tenttiosio.
Kelan järjestämä kuntoutus
Kela järjestää monenlaista kuntoutusta kaikille ikäryhmille. Kuntoutuksella voidaan tukea asiakasta elämään sairauden tai vamman kanssa tai jatkamaan opinnoissa tai työssä. Lisäksi Kela voi turvata asiakkaan toimeentulon kuntoutuksen aikana. Kuntoutuksen aikana asiakas voi olla oikeutettu kuntoutusrahaan. Kelan järjestämä kuntoutus on asiakkaalle tavallisesti maksutonta.
Jotta henkilö voi saada Kelan kuntoutusta, lääkärin tulee olla laatinut hänelle lausunto sairauden tai vamman aiheuttamasta kuntoutustarpeesta. Tästä poiketen nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita voi saada ilman todettua sairautta, jos henkilö on 16‒29-vuotias ja hänen toimintakykynsä on olennaisesti heikentynyt.
Kelan lisäksi kuntoutusta järjestävät myös esimerkiksi julkinen terveydenhuolto, työeläke- ja vakuutuslaitokset sekä työ-ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut).
