Tietopaketti: työttömyysturva
Kelan tehtäviin kuuluu turvata työttömien ihmisten toimeentuloa peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Tämä tietopaketti esittelee Kelan työttömyysturvan nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Lopussa löydät linkkejä muun muassa Kelan tuottamiin työttömyysturvaa koskeviin tilastoihin ja tutkimuksiin.
Kelan työttömyysturvan saajien määrä on kasvussa
Suomessa työtön voi saada toimeentulonsa turvaksi työttömyysetuutta. Työttömyyskassat maksavat jäsenilleen ansiopäivärahaa, Kela peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Peruspäivärahaa maksetaan työttömille, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan. Työmarkkinatukea maksetaan työttömille, joilla ei ole riittävän pitkää työhistoriaa tai joiden ansiopäivärahan tai peruspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt.
Vuonna 2024 Kelan työttömyysturvaa sai noin 309 000 henkilöä, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2023 tukea sai noin 295 000 henkilöä ja sitä edellisenä vuonna 2022 noin 315 000 henkilöä.
Vuoden 2024 lopussa Kelan työttömyysturvaa sai noin 210 000 henkilöä. Myös tämä luku on suurempi kuin edellisen vuoden lopussa, jolloin tuen saajia oli noin 197 000.
Kelan työttömyysturvan saajien määrä on 2000-luvulla ollut korkeimmillaan vuonna 2020 koronapandemia alettua. Vuoden 2020 aikana Kelan työttömyysturvaa sai yhteensä 412 000 henkilöä, joista 44 000 oli poikkeusehdoin maksetun yrittäjien työmarkkinatuen saajia. Yrittäjien työmarkkinatuen saajat mukaan luettuna Kelan työttömyysturvan saajien määrä kasvoi 24 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020.
Yrittäjien työmarkkinatukea sai noin 32 000 henkilöä vuonna 2021 ja 15 000 henkilöä vuonna 2022. Oikeus yrittäjien väliaikaiseen tukeen päättyi helmikuussa 2022.
Kela maksaa vuosittain työttömyysturvaa noin 2 miljardia euroa
Kela maksoi työttömyysturvaa 1 912 miljoonaa euroa vuonna 2024. Luku on pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin tukea maksettiin 1 963 miljoonaa euroa, kun inflaation vaikutus huomioidaan. Vuoden 2024 aikana eduskunta teki useita leikkauksia työttömyysturvaan, mikä on voinut pienentää etuusmenoja.
Työttömien määrä ja työttömyysturvan menot kasvoivat 2010-luvun alkupuolella. Työttömien ansioturvan menot kääntyivät laskuun 2016, mutta perusturvan menot vasta vuotta myöhemmin 2017. Ansioturvan menoihin vaikutti hyvä talouden ja työllisyyden kehitys, joka on vähentänyt työttömyyttä. Perusturvassa vaikutus näkyi viiveellä.
Työttömyysturvan menoissa tapahtui vuonna 2018 merkittävä käänne: Kela maksoi ensimmäistä kertaa työttömän perusturvaa enemmän kuin työttömyyskassat maksoivat ansioturvaa. Perusturvan menot olivat vuoden aikana vajaat 2 prosenttia ansioturvan menoja suuremmat. Vielä vuonna 2010 ansioturvaa maksettiin yli kaksi kertaa niin paljon kuin perusturvaa.
Työttömyysturvan menot vähenivät vuosina 2018 ja 2019, kunnes koronakriisi käänsi työttömyyden nopeasti kasvuun keväällä 2020. Vuosina 2020 ja 2021 ansioturvan menot olivat jälleen suuremmat kuin perusturvan menot. Työmarkkinat toipuivat koronakriisistä kuitenkin nopeasti. Vuonna 2024 ansioturvan menot kääntyivät taas kasvuun, mutta perusturvan menot puolestaan vähenivät edelliseen vuoteen nähden.
Aiempaa harvempi Kelan työttömyysturvan saaja tienaa työttömyyden aikana työtuloja
Työttömyysturvaa voi saada, vaikka saisi osa-aikaisia töitä tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen työn. Tällöin työttömyystuurva sovitellaan yhteen palkan kanssa. Työttömyysturvassa oli 1.1.2014–31.3.2024 pääsääntöisesti käytössä 300 euron suojaosa, jonka alle jäävät työtulot eivät vaikuttaneet työttömyystuen määrän.
Koronapandemian aikana 1.6.2020–30.11.2021 suojaosa nostettiin väliaikaisesti 500 euroon kuukaudessa. Huhtikuussa 2024 työttömyysturvan suojaosa poistettiin kokonaan.
Soviteltua Kelan työttömyysturvaa saaneiden määrä on pysynyt melko vakaana vuosina 2019–2024. Vuoden lopussa saajia on ollut noin 24 000–26 000.
Enintään suojaosan verran työtuloja saaneiden määrä kaksinkertaistui vuonna 2020 edellisvuodesta noin 12 000 henkilöön. Vuonna 2020 suojaosa oli korkeampi, jolloin useammalla työttömällä jäivät työtulot sen alle. Toisaalta korkeampi suojaosa on myös voinut lisätä työttömien osa-aikaista työskentelyä. Vuosina 2021–2023 enintään suojaosan verran työtuloja saaneiden määrä vaihteli noin 3 200 henkilöstä 4 100 henkilöön.
Työtuloja saaneiden osuus Kelan työttömyysturvan saajista on vaihdellut 14,2 ja 15,3 prosentin välillä vuosina 2019–2023. Vuonna 2024 osuus oli aiempaa matalampi, noin 12,3 prosenttia. Osuuden lasku voi johtua siitä, että työttömyysturvan suojaosa on poistettu tai esimerkiksi siitä, että työtilaisuuksia on ollut heikommin tarjolla.
Työttömien käyttämät palvelut kohdentuvat eri tavoin eri sosioekonomisille ryhmille – työllistyminen todennäköisintä työvoimakoulutukseen osallistuvilla
Työttömälle on tarjolla monenlaisia palveluita työllistymisen tueksi. Avoterveyspalvelut (47%), mielenterveys- ja päihdepalvelut (14%) sekä työvoimakoulutus (11%) olivat tutkimuksen mukaan työttömien yleisimmin käyttämiä palveluita työttömyysjakson ensimmäisen puolen vuoden aikana Oulussa vuonna 2016. Yhteensä 38% kohdejoukosta ei ollut käyttänyt mitään palveluita.
Kahden vuoden seurannassa työllisiä oli eniten niiden joukossa, jotka olivat osallistuneet työvoimakoulutukseen tai jotka eivät olleet käyttäneet mitään tutkimuksessa tarkastelluista palveluista.
Tutkimustietoa palveluiden käytön kokonaisuudesta on aiemmin ollut vähän saatavilla. Rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin Oulussa vuonna 2016 työttömäksi jääneiden, vähintään kuusi kuukautta työttömänä olleiden sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden käyttöä yhdistämällä tietoa useista eri tietolähteistä. Lisäksi tarkasteltiin työttömien myöhempää työmarkkinakiinnittymistä kahden vuoden seurannassa.
Työttömyysturva turvaa toimeentulon valtaosalla kotitalouksista
Sosiaaliturvan stressitestissä tarkasteltiin, suojaako sosiaaliturva palkansaajakotitalouksia köyhyydeltä työttömäksi jäädessä. Valtaosassa kotitalouksista sosiaaliturva turvaa asumismenot ja välttämättömän kulutuksen eikä kotitalous joudu työttömyyden myötä köyhyysriskiin.
Kaikista palkansaajakotitalouksista 11 % on köyhyysriskissä, jos kotitalouden eniten ansaitseva palkansaaja jäisi työttömäksi. Köyhyysriski on erilainen erityyppisissä kotitalouksissa. Köyhyysmittarin mukaan yksin asuvista noin 24 % ja yksinhuoltajista 10 % ei selviytyisi välttämättömistä menoista työttömänä.
Köyhyysriskiä mitattiin minimibudjettimittarilla, jossa tarkasteltiin, riittävätkö kotitalouden tulot välttämättömiin menoihin.
Nuorten työttömyysturvan ehtona velvoite hakea koulutukseen
Alle 25-vuotiaalla nuorella, jolla ei ole ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa, on velvollisuus hakea opiskelupaikkaa, jotta hän saisi työttömyysturvaa työttömäksi jäädessään. Ammatillisia valmiuksia antaviksi koulutuksiksi katsotaan käytännössä ammatilliset tutkinnot ja korkeakoulututkinnot. Nuori voi saada työttömyysturvaa kuitenkin työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ajalta.
Vuosia 2014–2019 koskevan rekisteritutkimuksen mukaan vailla tutkintoa olevat nuoret saavat työttömyysturvaa harvemmin kuin tutkinnon suorittaneet nuoret aina 24 ikävuoteen asti. Hakuvelvollisuus päättyy nuoren täyttäessä 25 vuotta, jolloin nuorten työttömyysturvan saaminen selvästi yleistyy.
Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen on selvästi yleisempää vailla tutkintoa olevien nuorten piirissä kuin tutkinnon suorittaneilla. Vailla tutkintoa olevat 19–22-vuotiaat osallistuvat yleisimmin työ- tai koulutuskokeiluun.
Työttömyysturvan puuttumista paikataan perustoimeentulotuella. Perustoimeentulotuen saaminen on selvästi yleisempää vailla tutkintoa olevien nuorten parissa.
Aktiivimalli alensi osalla työttömyysetuuden määrää
Vuosina 2018–2019 käytössä ollut työttömyysturvan aktiivimalli alensi työttömyysetuutta niillä työttömillä, jotka eivät täyttäneet aktiivisuusehtoa.
Kelan rekisterien mukaan vuoden 2018 aikana ensimmäisen tarkastelujakson aloittaneista työmarkkinatuen saajista 40 % täytti aktiivisuusehdon ja 36 % ei täyttänyt sitä. Näin ollen 36 % sai seuraavalla tarkastelujaksolla alennettua työmarkkinatukea.
Vuoden 2018 aikana ensimmäisen tarkastelujakson aloittaneista peruspäivärahan saajista aktiivisuusehdon täytti 27 % ja 30 % ei täyttänyt ehtoa. Etuuden määrä aleni useimmin miehillä ja iäkkäillä työttömillä.
