Tietopaketti: ammatillinen kuntoutus
Tämä tietopaketti esittelee Kelan ammatillisen kuntoutuksen saajamäärien ja kustannusten kehitystä. Lisäksi tarkastellaan ammatillisen kuntoutuksen saajien muiden etuuksien ja palvelujen saamista.
Ammatillista kuntoutusta sai noin 23 000 henkilöä vuonna 2025, mikä vastaa noin puolta prosenttia 16 vuotta täyttäneestä väestöstä. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettiin 90 miljoonaa euroa kuntoutusrahaa, ja palvelukustannukset olivat 45 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Ammatillisen kuntoutuksen saajissa suurin ikäryhmä on 16–35-vuotiaat. Saajien joukossa on enemmän naisia kuin miehiä. Ammatillisen kuntoutuksen saaminen on yleisintä Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Mitä on Kelan ammatillinen kuntoutus?
Kela järjestää ammatillista kuntoutusta työelämän ulkopuolella oleville tai työelämässä vasta vähän aikaan olleille työikäisille, joiden työkykyä tai opiskelukykyä sairaus on heikentänyt tai heikentää lähivuosina. Tavoitteet voivat liittyä ammattialan valintaan, työllistymiseen, työelämässä pysymiseen tai sinne palaamiseen sairaudesta huolimatta.
Ammatillisen kuntoutuksen palveluiden sisällöstä löytyy enemmän tietoa kela.fi-sivustolta. Palvelut ovat
- ammatillinen kuntoutusselvitys
- koulutus
- työkokeilu
- työhönvalmennus
- työelämässä olevien Kiila-kuntoutus
- koulutuskokeilu
- apuvälineet
- elinkeinotuki
Nuori voi saada Kelan ammatillisena kuntoutuksena myös nuoren ammatillista kuntoutusta ja nuoren kuntoutusrahaa. Niiden saajat eivät näy tämän tietopaketin luvuissa.
Kuinka moni saa ammatillista kuntoutusta?
Ammatillista kuntoutusta sai noin 23 000 henkilöä vuonna 2025.
Ammatillisen kuntoutuksen saajamäärä kasvoi vuoteen 2021 saakka, minkä jälkeen se on laskenut.
Vuosien 2010–2025 välillä ammatillisen kuntoutuksen saajamäärä oli korkeimmillaan vuonna 2021, jolloin ammatillista kuntoutusta sai vajaat 28 000 henkilöä.
Vuodesta 2022 alkaen saajamäärä on laskenut erityisesti alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä. Ikäryhmässä 16–24-vuotiaat saajia oli vuonna 2022 lähes 10 000, vuonna 2023 runsaat 8 000, vuonna 2024 runsaat 7 000 ja vuonna 2025 runsaat 6 000.
Vuonna 2025 saajista naisia oli noin 14 000 ja miehiä noin 9 000. Ammatillisen kuntoutuksen koulutusta sai vajaat 11 000 henkilöä ja ammatillisen kuntoutuksen kuntoutuspalveluita vajaat 13 000 henkilöä.
Koko maan 16 vuotta täyttäneestä väestöstä ammatillista kuntoutusta sai 0,48 % vuonna 2025.
Kuinka moni saa ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa?
Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa sai noin 16 300 henkilöä vuonna 2025. Määrä on noussut viime vuosina.
Ammatillisen kuntoutuksen koulutuksen ajalta kuntoutusrahaa sai noin 9 700 henkilöä ja kuntoutuspalvelujen saamisen ajalta noin 6 800 henkilöä vuonna 2025.
Koulutuksen ajalta kuntoutusrahaa saavien määrä on kasvanut jatkuvasti. Kuntoutuspalveluiden ajalta kuntoutusrahaa saaneiden määrä puolestaan kasvoi vuoteen 2019 asti, jonka jälkeen saajamäärät laskivat vuosina 2020 ja 2021. Vuodesta 2022 lähtien saajamäärät ovat jälleen kasvaneet.
| Vuosi | Saajat yhteensä | Saajat koulutuksen ajalta | Saajat kuntoutuspalveluiden ajalta |
|---|---|---|---|
| 2015 | 9 779 | 3 253 | 6 768 |
| 2016 | 10 442 | 3 508 | 7 172 |
| 2017 | 10 992 | 3 870 | 7 409 |
| 2018 | 10 706 | 4 160 | 6 835 |
| 2019 | 12 264 | 4 937 | 7 549 |
| 2020 | 10 595 | 5 407 | 5 311 |
| 2021 | 10 796 | 5 920 | 4 994 |
| 2022 | 11 673 | 6 511 | 5 285 |
| 2023 | 14 031 | 7 861 | 6 323 |
| 2024 | 15 772 | 9 249 | 6 701 |
| 2025 | 16 298 | 9 718 | 6 797 |
Kuinka paljon ammatillinen kuntoutus maksaa?
Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettiin 90 miljoonaa euroa kuntoutusrahaa, ja palvelukustannukset olivat 45 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Ammatillisen kuntoutuksen 90 miljoonan euron kuntoutusrahakustannuksista koulutuksen ajalta maksettiin hieman yli 76 miljoonaa euroa ja kuntoutuspalveluiden ajalta vajaa 14 miljoonaa euroa.
| Vuosi | Saajat yhteensä | Koulutuksen saajat | Kuntoutuspalvelujen saajat |
|---|---|---|---|
| 2015 | 26 222 947 | 15 874 904 | 10 348 044 |
| 2016 | 29 410 151 | 18 032 343 | 11 377 808 |
| 2017 | 33 353 163 | 21 200 717 | 12 152 446 |
| 2018 | 36 019 719 | 23 836 639 | 12 183 080 |
| 2019 | 41 668 990 | 29 046 689 | 12 622 301 |
| 2020 | 43 677 976 | 36 285 290 | 7 392 686 |
| 2021 | 47 818 702 | 39 834 920 | 7 983 783 |
| 2022 | 54 384 478 | 45 992 467 | 8 392 011 |
| 2023 | 77 468 272 | 62 209 319 | 15 258 953 |
| 2024 | 89 932 188 | 73 153 813 | 16 778 375 |
| 2025 | 89 879 084 | 76 259 568 | 13 619 516 |
Ammatillisen kuntoutuksen palveluista syntyneistä vajaan 45 miljoonan euron kustannuksista vuonna 2025 koulutuksen kustannukset muodostivat 2,3 miljoonaa euroa ja kuntoutuspalveluiden kustannukset 42,3 miljoonaa euroa.
Missä ammatillista kuntoutusta saadaan eniten?
Ammatillisen kuntoutuksen saaminen oli vuonna 2025 yleisintä Pohjois-Karjalassa (0,97 %), Pohjois-Savossa (0,71 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (0,67 %), kun saajien määrä suhteutetaan 16 vuotta täyttäneeseen väestöön.
Vähiten saajia 16 vuotta täyttäneeseen väestöön suhteutettuna oli Manner-Suomesta Kymenlaaksossa (0,28 %), Etelä-Karjalassa 0,29 %) ja Uudellamaalla (0,3 %).
Minkä ikäiset yleensä saavat ammatillista kuntoutusta?
Ammatillisen kuntoutuksen saajissa on enemmän nuoria aikuisia kuin muita.
Eniten ammatillisen kuntoutuksen saajia on 16–34-vuotiaissa. Tämä selittyy sillä, että ammatillisen kuntoutuksen koulutuksessa valtaosa saajista on nuoria aikuisia.
Kuntoutuspalvelujen saajia puolestaan on eniten 55 vuotta täyttäneissä ja toiseksi eniten 45–54-vuotiaissa.
Mitä muita tukia ammatillisen kuntoutuksen saajilla on?
Muiden etuuksien saaminen on nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajilla yleistä.
Tämä on yleistä muidenkin etuuksien saajilla: moni saa useampaa sosiaaliturvaetuutta samanaikaisesti.
Psyykenlääkkeitä käytti puolet ammatillisen kuntoutuksen saajista (50 %). Lähes kahdella viidestä oli vähintään yksi voimassa oleva lääkkeiden erityiskorvausoikeus (39 %). ADHD-lääkkeitä osti noin joka kuudesosa (16 %).
Yleistä asumistukea sai noin puolet (47 %) ammatillisen kuntoutuksen saajista. Perustoimeentulotukea sai noin kolmasosa (32 %), kuten myös Kelan työttömyysetuutta (33 %). Sairauspäivärahaetuutta sai noin viidesosa (19 %) ja opintotukea hieman alle joka kymmenes (9 %)
Yksityislääkärillä käyntejä korvattiin noin viidesosalle (21 %) ja hammashoitokorvauksia hieman alle kymmenesosalle (9 %) ammatillisen kuntoutuksen saajista. Matkakorvauksia sai viidesosa (20 %). Lapsilisää sai noin joka kymmenesosa (11 %).
Osa ammatillisen kuntoutuksen saajista sai vuonna 2025 myös muuta Kelan kuntoutusta, kuntoutusrahaa tai muita Kelan etuuksia. Tarkempia lukuja eri etuuksien saamisesta löydät taulukosta.
| Etuus | % ammatillisen kuntoutuksen saajista | Henkilöiden määrä |
|---|---|---|
| Psyykenlääkkeet | 50,29 | 11 556 |
| Yleinen asumistuki (oma tai puolison) | 46,65 | 10 719 |
| Ainakin yksi voimassa oleva erityiskorvausoikeus | 38,91 | 8 940 |
| Kelan maksamat työttömyysetuudet | 32,59 | 7 488 |
| Perustoimeentulotuki | 32,47 | 7 461 |
| Työmarkkinatuki | 30,66 | 7 044 |
| Lääkärinpalkkiot | 20,69 | 4 755 |
| Matkat | 20,02 | 4 600 |
| Mikä tahansa sairauspäivärahaetuus | 19,34 | 4 443 |
| Sairauspäiväraha | 18,80 | 4 320 |
| ADHD-lääkkeet | 16,39 | 3 766 |
| Lapsilisä | 11,21 | 2 576 |
| Hammashoito | 9,31 | 2 139 |
| Kuntoutuspsykoterapia | 9,26 | 2 128 |
| Vammaisetuudet | 9,17 | 2 107 |
| Opintotuki | 8,70 | 1 998 |
| Harkinnanvarainen kuntoutus | 6,39 | 1 468 |
| Tutkimus ja hoito | 6,23 | 1 431 |
| Kuntoutusraha, Nuoren kuntoutusraha | 5,13 | 1 179 |
| Vaativa lääkinnällinen kuntoutus | 5,12 | 1 176 |
| Kuntoutusraha, Lakitieto puuttuu | 4,06 | 933 |
| Kelan työkyvyttömyyseläke | 3,74 | 860 |
| Peruspäiväraha | 2,75 | 632 |
| Kuntoutusraha, Laki Kelan järjestämästä kuntoutuksesta | 2,41 | 553 |
| Kotihoidon tuki | 0,37 | 85 |
| Sotilasavustus | 0,13 | 31 |
| Kuntoutusraha, Työterveyshuoltolaki (työkokeilu) | 0,05 | 12 |
| Kuntoutusraha, Terveydenhuoltolaki (päihdekuntoutus) | 0,03 | 8 |
| Kuntoutusraha, Sosiaalihuoltolaki (päihdekuntoutus) | 0,03 | 7 |
| Kuntoutusraha, Terveydenhuoltolaki | 0,03 | 7 |
| Kuntoutusraha, Lastensuojelulaki | 0,02 | 5 |
| Kuntoutusraha, Työterveyshuoltolaki | 0,01 | 2 |
Ammatilliseen kuntoutukseen vaikuttaneita lainmuutoksia
Kelassa seurataan ja arvioidaan lainsäädännön muutosten vaikutuksia muun muassa ammatilliseen kuntoutuksen ohjautumiseen. Alla on esitetty ammatilliseen kuntoutukseen vaikuttaneita lainmuutoksia.
Kelan ammatilliseen kuntoutukseen (6 §) vaikuttaneita lainmuutoksia:
- Laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (610/1991, kumottu): ammatillista kuntoutusta järjestettiin lain perusteella sen voimaantulosta alkaen 1.10.1991.
- Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005)
- Lainmuutos 1.1.2014: ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos: työkyvyttömyyden uhka -kriteeri poistui ja kuntoutuksen myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen sekä kokonaistilanteen huomioiminen. Viittaus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella järjestetyn ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisuuteen poistettiin.
- Lainmuutos 1.1.2017: Kelan on selvitettävä nuoren kuntoutusrahan lisäksi oikeus koulutukseen ammatillisena kuntoutuksena.
- Lainmuutos 1.1.2019: Lakiin lisättiin säännös (7a§) Kelan lakisääteiselle järjestämisvastuulle kuuluvasta nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta sekä nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksistä ja sisällöstä. Nuoren ammatillista kuntoutusta järjestettäisiin 16—29-vuotiaalle henkilölle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve. Sairaus- tai vammadiagnoosia ei edellytettäisi. Lisäksi kuntoutuksen tulisi olla tarkoituksenmukaista toimintakyvyn, elämänhallinnan sekä opiskelu- tai työllistymisvalmiuksien tukemiseksi tai edistämiseksi.
- Lainmuutos 1.1.2023: Kelan ammatillisen kuntoutuksen säännöstä (6 §) muutettiin. Pykälään lisättiin ammatillisen kuntoutuksen vastuunjakoa selkeyttävä kohta, jonka mukaan Kelalla ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos vakuutettu on saanut oikeudestaan työeläkekuntoutukseen ennakkopäätöksen, joka kuntoutusta haettaessa on voimassa.
- Lainmuutos 1.1.2024: nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä pienennettiin vastaamaan muun kuntoutusrahan vähimmäismäärää (= sairauspäivärahan vähimmäismäärä). Lisäksi ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan laskukaava laskettiin samalle tasolle muun kuntoutusrahan ja sairauspäivärahan kanssa.
- Lainmuutos 1.1.2025: nuoren ammatillista kuntoutusta kohdennetummin nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jotka ovat muuten vaarassa syrjäytyä. Nuotti-valmennuksen ajalta ei makseta kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahan alaikärajan nosto 18 vuoteen (2008 tai sitä ennen syntyneillä alaikäraja on 16 vuotta).
