Tietopaketti: ammatillinen kuntoutus
Tämä tietopaketti esittelee Kelan ammatillisen kuntoutuksen saajamäärien kehitystä. Lisäksi tarkastellaan kuntoutusrahan saajamääriä ja kuntoutusrahakustannuksia sekä ammatillisen kuntoutuksen saajien muiden etuuksien ja palvelujen saamista. Tietopaketin lopussa on tietoa ammatilliseen kuntoutukseen vaikuttaneista lainmuutoksista.
Kelan järjestää ammatillista kuntoutusta työelämän ulkopuolella oleville tai työelämässä vasta vähän aikaan olleille työikäisille, joiden työkykyä tai opiskelukykyä sairaus on heikentänyt tai heikentää lähivuosina. Nuori voi saada Kelan ammatillisena kuntoutuksena myös nuoren ammatillista kuntoutusta ja nuoren kuntoutusrahaa.
Ammatillisen kuntoutuksen palveluiden sisällöstä löytyy enemmän tietoa kela.fi-sivustolta. Palvelut ovat
- ammatillinen kuntoutusselvitys
- koulutus
- työkokeilu
- työhönvalmennus
- työelämässä olevien Kiila-kuntoutus
- ammatillinen Taito-kuntoutus
- koulutuskokeilu
- apuvälineet
- elinkeinotuki
Ammatillisen kuntoutuksen saajamäärät kasvoivat vuoteen 2021 asti – vuonna 2024 saajia noin 23 500
Vuosien 2010–2024 välillä ammatillisen kuntoutuksen saajamäärät olivat korkeimmillaan vuonna 2021, jolloin ammatillista kuntoutusta sai vajaa 28 000 henkilöä. Vuodesta 2022 alkaen saajamäärät ovat laskeneet erityisesti alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä. Laskua voi selittää osin nuorten ohjautuminen nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ja erityisesti Nuotti-valmennukseen.
Vuonna 2024 ammatillisen kuntoutuksen saajia oli yhteensä reilu 23 000. Saajista naisia oli 14 000 ja miehiä 9 000. Ammatillisen kuntoutuksen koulutusta sai 11 000 henkilöä ja ammatillisen kuntoutuksen kuntoutuspalveluita 13 000 henkilöä.
Kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutuksen ajalta sai vuonna 2024 noin 16 000 henkilöä
Kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutuksen ajalta sai vuonna 2024 yhteensä vajaa 16 000 henkilöä. Ammatillisen kuntoutuksen koulutuksen ajalta kuntoutusrahaa sai 9 000 henkilöä ja kuntoutuspalvelujen saamisen ajalta 7 000 henkilöä.
Kuntoutusrahan saajien määrä on noussut viime vuosina. Koulutuksen ajalta kuntoutusrahaa saavien määrä on kasvanut jatkuvasti. Kuntoutuspalveluiden ajalta kuntoutusrahaa saaneiden määrä puolestaan kasvoi vuoteen 2019 asti, jonka jälkeen saajamäärä laski vuosina 2020 ja 2021. Vuosina 2022–2024 saajamäärä on taas kasvanut.
| Vuosi | Saajat yhteensä | Koulutuksen saajat | Kuntoutuspalvelujen saajat |
| 2015 | 9 779 | 3 253 | 6 768 |
| 2016 | 10 442 | 3 508 | 7 172 |
| 2017 | 10 992 | 3 870 | 7 409 |
| 2018 | 10 706 | 4 160 | 6 835 |
| 2019 | 12 264 | 4 937 | 7 549 |
| 2020 | 10 595 | 5 407 | 5 311 |
| 2021 | 10 796 | 5 920 | 4 994 |
| 2022 | 11 673 | 6 511 | 5 285 |
| 2023 | 14 031 | 7 861 | 6 323 |
| 2024 | 15 772 | 9 249 | 6 701 |
Kuntoutusrahakustannukset ovat myös nousseet. Vuonna 2024 ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahakustannukset olivat 90 miljoonaa euroa, josta koulutuksen ajalta maksettiin 73 miljoonaa euroa ja kuntoutuspalveluiden ajalta 17 miljoonaa euroa.
| Vuosi | Yhteensä | Koulutuksen saajat | Kuntoutuspalvelujen saajat |
| 2015 | 26,2 | 15,9 | 10,3 |
| 2016 | 29,4 | 18,0 | 11,4 |
| 2017 | 33,4 | 21,2 | 12,2 |
| 2018 | 36,0 | 23,8 | 12,2 |
| 2019 | 41,7 | 29,0 | 12,6 |
| 2020 | 43,7 | 36,3 | 7,4 |
| 2021 | 47,8 | 39,8 | 8,0 |
| 2022 | 54,4 | 46,0 | 8,4 |
| 2023 | 77,5 | 62,2 | 15,3 |
| 2024 | 89,9 | 73,2 | 16,8 |
Kuntoutusrahakustannusten lisäksi voidaan tarkastella kuntoutuspalvelujen kustannuksia. Ammatillisen kuntoutuksen palveluista syntyvät kustannukset olivat vuonna 2024 yhteensä 39 miljoonaa euroa, josta koulutuksen kustannukset muodostivat 2,5 miljoonaa euroa ja kuntoutuspalveluiden kustannukset 36,7 miljoonaa euroa.
Ammatillisen kuntoutuksen yleisyydessä on alueellisia eroja
Koko maan 16 vuotta täyttäneestä väestöstä ammatillista kuntoutusta sai 0,49 % vuonna 2024.
Eniten saajia saman ikäiseen väestöön suhteutettuna oli Pohjois-Karjalassa (1,03 %), Pirkanmaalla (0,7 %), Keski-Suomessa (0,69 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (0,69 %).
Vähiten saajia saman ikäiseen väestöön suhteutettuna oli Manner-Suomesta on Uudellamaalla (0,3 %), Etelä-Karjalassa (0,3 %) ja Pohjanmaalla (0,39 %).
Yleisintä ammatillisen kuntoutuksen saaminen on 16–34-vuotiailla, mikä selittyy sillä, että ammatillisen kuntoutuksen koulutus on huomattavasti yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä kuin vanhemmissa. Kuntoutuspalvelujen saaminen on yleisintä 55 vuotta täyttäneillä ja toiseksi yleisintä 16–34-vuotiaiden ikäryhmässä.
Ammatillisen kuntoutuksen saajat ja Kelan muut etuudet vuonna 2024
Muiden etuuksien saaminen on ammatillisen kuntoutuksen saajilla yleistä. Tämä on yleistä muidenkin etuuksien saajilla: moni saa useampaa sosiaaliturvaetuutta samanaikaisesti.
Psyykenlääkkeiden käyttöä oli puolella ammatillisen kuntoutuksen saajista (51 %). Reilulla kolmanneksella oli vähintään yksi voimassa oleva lääkkeiden erityiskorvausoikeus (37 %). ADHD-lääkkeitä osti joka kuudes (15 %).
Yleistä asumistukea sai puolet ammatillisen kuntoutuksen saajista. Perustoimeentulotukea sai kolmasosa (32 %), kuten myös Kelan työttömyysetuutta (30 %). Sairauspäivärahaetuutta sai viidesosa (20 %).
Yksityislääkärillä käyntejä korvattiin viidesosalle (20 %) ammatillisen kuntoutuksen saajista. Samoin matkakorvauksia sai noin viidesosa (19 %).
Lapsilisää sai joka kahdeksas (12 %) ja opintotukea joka kymmenes (10 %).
Osa ammatillisen kuntoutuksen saajista sai vuonna 2024 myös muuta Kelan kuntoutusta, kuntoutusrahaa tai muita Kelan etuuksia. Tarkempia lukuja eri etuuksien saamisesta löydät taulukosta.
| Etuus | Kohdejoukon henkilöt, jotka saivat ko. etuutta | %-osuus kohdejoukosta |
| Psyykenlääkkeet | 11 914 | 50,80 |
| Yleinen asumistuki (oma tai puolison) | 11 674 | 49,77 |
| Ainakin yksi voimassa oleva lääkkeiden erityiskorvausoikeus | 8 783 | 37,45 |
| Perustoimeentulotuki | 7 489 | 31,93 |
| Kelan maksamat työttömyysetuudet | 7 448 | 31,75 |
| Työmarkkinatuki | 6 953 | 29,64 |
| Mikä tahansa sairauspäivärahaetuus | 4 737 | 20,20 |
| Sairauspäiväraha | 4 635 | 19,76 |
| Lääkärinpalkkiot | 4 578 | 19,52 |
| Matkat | 4 545 | 19,38 |
| ADHD-lääkkeet | 3 597 | 15,34 |
| Lapsilisä | 2 773 | 11,82 |
| Opintotuki | 2 387 | 10,18 |
| Kuntoutuspsykoterapia | 2 180 | 9,29 |
| Vammaisetuudet | 2 116 | 9,02 |
| Kuntoutusraha, Nuoren kuntoutusraha | 2 056 | 8,77 |
| Hammashoito | 2 004 | 8,54 |
| Harkinnanvarainen kuntoutus | 1 677 | 7,15 |
| Vaativa lääkinnällinen kuntoutus | 1 143 | 4,87 |
| Kuntoutusraha, Lakitieto puuttuu | 1 119 | 4,77 |
| Kelan työkyvyttömyyseläke | 1 025 | 4,37 |
| Tutkimus ja hoito | 986 | 4,20 |
| Peruspäiväraha | 722 | 3,08 |
| Kuntoutusraha, Laki Kelan järjestämästä kuntoutuksesta | 661 | 2,82 |
| Kotihoidon tuki | 104 | 0,44 |
| Sotilasavustus | 33 | 0,14 |
| Kuntoutusraha, Sosiaalihuoltolaki (päihdekuntoutus) | 12 | 0,05 |
| Kuntoutusraha, Lastensuojelulaki | 11 | 0,05 |
| Kuntoutusraha, Terveydenhuoltolaki | 10 | 0,04 |
| Kuntoutusraha, Terveydenhuoltolaki (päihdekuntoutus) | 8 | 0,03 |
| Kuntoutusraha, Työterveyshuoltolaki (työkokeilu) | 5 | 0,02 |
| Kuntoutusraha, Työterveyshuoltolaki | 3 | 0,01 |
Ammatilliseen kuntoutukseen vaikuttaneita lainmuutoksia
Kelassa seurataan ja arvioidaan lainsäädännön muutosten vaikutuksia muun muassa ammatilliseen kuntoutuksen ohjautumiseen. Alla on esitetty ammatilliseen kuntoutukseen vaikuttaneita lainmuutoksia.
Kelan ammatilliseen kuntoutukseen (6 §) vaikuttaneita lainmuutoksia:
- Laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (610/1991, kumottu): ammatillista kuntoutusta järjestettiin lain perusteella sen voimaantulosta alkaen 1.10.1991.
- Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005)
- Lainmuutos 1.1.2014: ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos: työkyvyttömyyden uhka -kriteeri poistui ja kuntoutuksen myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen sekä kokonaistilanteen huomioiminen. Viittaus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella järjestetyn ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisuuteen poistettiin.
- Lainmuutos 1.1.2017: Kelan on selvitettävä nuoren kuntoutusrahan lisäksi oikeus koulutukseen ammatillisena kuntoutuksena.
- Lainmuutos 1.1.2019: Lakiin lisättiin säännös (7a§) Kelan lakisääteiselle järjestämisvastuulle kuuluvasta nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta sekä nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksistä ja sisällöstä. Nuoren ammatillista kuntoutusta järjestettäisiin 16—29-vuotiaalle henkilölle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve. Sairaus- tai vammadiagnoosia ei edellytettäisi. Lisäksi kuntoutuksen tulisi olla tarkoituksenmukaista toimintakyvyn, elämänhallinnan sekä opiskelu- tai työllistymisvalmiuksien tukemiseksi tai edistämiseksi.
- Lainmuutos 1.1.2023: Kelan ammatillisen kuntoutuksen säännöstä (6 §) muutettiin. Pykälään lisättiin ammatillisen kuntoutuksen vastuunjakoa selkeyttävä kohta, jonka mukaan Kelalla ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos vakuutettu on saanut oikeudestaan työeläkekuntoutukseen ennakkopäätöksen, joka kuntoutusta haettaessa on voimassa.
- Lainmuutos 1.1.2024: nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä pienennettiin vastaamaan muun kuntoutusrahan vähimmäismäärää (= sairauspäivärahan vähimmäismäärä). Lisäksi ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan laskukaava laskettiin samalle tasolle muun kuntoutusrahan ja sairauspäivärahan kanssa.
- Lainmuutos 1.1.2025: nuoren ammatillista kuntoutusta kohdennetummin nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jotka ovat muuten vaarassa syrjäytyä. Nuotti-valmennuksen ajalta ei makseta kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahan alaikärajan nosto 18 vuoteen (2008 tai sitä ennen syntyneillä alaikäraja on 16 vuotta).
