Koronakriisi heikensi kuntoutuksen hyötyjä erityisesti Kelan mielenterveyskursseilla ja työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa

Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Kelan kuntoutusta jäi toteutumatta. Eniten poikkeustilanteesta kärsivät mielenterveyskursseille ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet. Näyttää siltä, että mahdollisuus etäkuntoutukseen vähensi poikkeustilanteen haittoja kuntoutujille.

Vuosi 2020 oli monella tavalla poikkeuksellinen verrattuna edeltäneisiin vuosiin. Koronaviruksen aiheuttama pandemia vaikutti maaliskuusta 2020 alkaen myös Kelan kuntoutuspalvelujen toteutukseen.

Poikkeustilanne näyttäytyi eri lailla eri kuntoutuspalveluissa.

 

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2020 -raportissa tarkastelimme koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksia kuudessa kuntoutuspalvelussa:

1. Ammatillinen kuntoutusselvitys
2. Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus
3. Ammatillinen KIILA-kuntoutus työssä oleville
4. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien kuntoutuskurssit
5. Mielenterveyskurssit
6. Harkinnanvarainen moniammatillinen yksilökuntoutus

Kuntoutusta jäi toteutumatta

Ensimmäinen havainto on, että kuntoutusta jäi toteutumatta, sillä vuonna 2020 kuntoutuksensa päättäneiden määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Tämä on ymmärrettävää, sillä poikkeustilanteen vuoksi kursseja siirtyi. Aluksi keskeytyneitä kuntoutusjaksoja oli mahdollista siirtää myöhemmin samana vuonna toteutettavaksi. Sitten mahdollistui myös vuodelle 2020 myönnettyjen kurssien siirtäminen seuraavalle vuodelle. Loppuvuonna palveluntuottajien oli myös mahdollista perua kuntoutuskursseja.

Yksilökuntoutuksen puolella kuntoutuspäätösten voimassaoloa jatkettiin poikkeustilanteen aikana. Myös uusia kuntoutuspäätöksiä tehtiin Kelassa koko vuoden.

Osa kuntoutuspalveluista kärsi koronasta enemmän, toiset vähemmän

Toinen havainto on, että palvelukohtaiset ohjeet ja rajoitukset näkyivät aineistossa ja kuntoutuksen toteutumisessa oli nähtävissä erilaisia kehityssuuntia vuoden 2020 aikana.

 

Tarkastelimme kuntoutuksen päättymistä toteutuneiden GAS-loppuarviointien määrillä. GAS-menetelmä on väline, jolla kuntoutuja ja moniammatillinen työryhmä yhdessä määrittelevät kuntoutuksen tavoitteet ja seuraavat niiden toteutumista. 

Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä loppuarviointien määrä kyllä romahti, kun läsnäkuntoutus keskeytettiin, mutta palautui sitten loppuvuodeksi edellisvuotta korkeammalle tasolle. Työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa taas jäätiin edellisvuoden arviointimääristä kaikilla kvartaaleilla eikä selkeää loppuarviointimäärien palautumista loppuvuonna ollut nähtävissä.

Ammatillisia kuntoutusselvityksiä oli mahdollista toteuttaa poikkeustilanteen aikana etätoteutuksena. Työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa etäkuntoutusmahdollisuutta ei ollut käytössä lainkaan.  

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien kuntoutuskursseilla ja mielenterveyskursseilla poikkeustilanteeseen liittyvä ohjeistus taas oli keskenään samanlainen. Kuntoutusjaksoja ei voinut toteuttaa kokonaan etänä, mutta loppuvuodesta joku kuntoutusta toteuttavista ammattilaisista, esimerkiksi psykologi, pystyi pitämään oman osuutensa etäyhteydellä Lisäksi asiakkailla oli mahdollisuus siirtyä kurssilta toiselle.

Yhtenäisistä ohjeista huolimatta näiden kahden palvelun toteutuminen kehittyi selvästi eri tavoin ensimmäisenä koronavuonna. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien kuntoutuskursseilla loppuarviointien määrä palasi toisen kvartaalin voimakkaan laskun jälkeen loppuvuodeksi lähes vuoden 2019 tasolle, mutta mielenterveyskursseilla loppuarviointeja toteutui huomattavasti edellisvuotta vähemmän, erityisesti vuoden 2020 loppupuolella.

Loppuvuodesta kuntoutuksen päättäneet hyötyivät kuntoutuksesta vähemmän

Kolmas havainto liittyy kuntoutuksen hyötyyn, jota tarkasteltiin kahden muuttujan avulla: GAS-tavoitteiden toteutuminen ja asiakkaan arvioima yleinen elämänlaatu. Palvelut erosivat jälleen toisistaan.

Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien kuntoutuskurssien ja mielenterveyskurssien kohdalla havaitut vaikutukset olivat vuonna 2020 lähes päinvastaisia.

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien kuntoutuskursseilla kuntoutukselle asetetut tavoitteet alittuivat harvemmin kuin edellisvuonna. Yleisen elämänlaadun arvioissa erot kvartaalien tai vuosien välillä olivat näillä kuntoutujilla vähäisiä.

Mielenterveyskursseilla taas tavoitteet alittuivat useammin ja ylittyivät harvemmin lähes kaikilla kvartaaleilla. Yleisen elämänlaadun arvioissa ajalliset erot olivat näillä kuntoutujilla selkeitä ja positiiviset muutokset vähäisempiä kuin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien kuntoutujilla. Mielenterveyskuntoutuksessa positiivisia muutoksia oli vähemmän erityisesti niillä, jotka päättivät kuntoutuksensa loppuvuonna 2020.

Myös työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutuksen hyöty näyttää vähentyneen loppuvuotta 2020 kohti poikkeustilanteen vuoksi. Muissa tarkastelluissa kuntoutuspalveluissa erot olivat vähäisempiä.

Yhteenvetona voi sanoa, että se, missä muodossa kuntoutusta voitiin ensimmäisenä koronavuonna toteuttaa, vaikutti sekä kuntoutuksen toteutumiseen että siitä saatuihin hyötyihin.

Etäkuntoutuksen mahdollisuus poikkeustilanteen alkaessa näyttäisi ainakin loiventaneen kielteisiä vaikutuksia. Samoin näyttäisi olleen vaikutusta sillä, kuinka haavoittuvassa asemassa kuntoutujat olivat jo kuntoutuksen lähtötilanteessa. Eniten poikkeustilanteen aiheuttamista muutoksista näyttäisivät kärsineen mielenterveyskursseille ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet.

 Näin tutkimus toteutettiin

Kuntoutuksen hyödyn arviointi perustuu Kelan toteuttamaan säännönmukaiseen tiedonkeruuseen asiakkailta, palveluntuottajilta ja eri rekistereistä. Vuosittainen raportti tuottaa tietoa Kelan järjestämän kuntoutuksen mahdollisista hyödyistä ja nostaa esiin kehityskohteita.

Raportti perustuu vuonna 2020 kuntoutuksensa päättäneiden henkilöiden tietoihin. Raportissa pystyimme tarkastelemaan Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksia vuonna 2020 kuntoutuksen päättäneiden osalta vertaamalla raportointiaineistoa vuonna 2019 kuntoutuksensa päättäneisiin.

Kirjoittaja

Saija Karinkanta
erikoistutkija, Kela
saija.karinkanta@kela.fi
X: @SaijaKarinkanta

Tutkimusblogia on korjattu 5.10.2023: Aikajanakuvan sanoitusta täsmennetty.