Omakuntoutusta esiintyy tutkimuksemme alustavien tulosten perusteella kaikissa tarkastelemissamme Kelan kuntoutuspalveluissa. Kaikki kuntoutuksen ammattilaiset eivät tunnista käsitettä, mutta omakuntoutuksen määritelmään sopivat toimintatavat ovat yleisiä ja ammattilaisten mielestä keskeisiä kuntoutumiselle. Asiakkaan motivoiminen on ammattilaisten mukaan keskeinen edellytys omakuntoutuksen onnistumiselle.

Omakuntoutuksen käsite on uusi tapa hahmottaa asiakkaan aktiivisuutta ja osallistumista edistävä toiminta kuntoutuksessa. Sillä tarkoitetaan asiakkaan omassa arjessaan omatoimisesti toteuttamaa harjoittelua tai toimintaa, joka on asiakkaan ja ammattilaisen yhdessä suunnittelemaa ja ammattilaisen seuraamaa. Lisäksi se on kuntoutumistarpeeseen soveltuvaa ja näyttöön perustuvaa.

Kelassa on käynnissä tutkimushanke, jossa selvitämme omakuntoutuksen toteutustapoja sekä sen toteutumista estäviä ja edistäviä tekijöitä Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa. Tässä kirjoituksessa kuvaamme tutkimuksen alustavia havaintoja, jotka perustuvat kuntoutuspalveluita toteuttavien ammattilaisten, järjestötoimijoiden ja Kelan kuntoutuksen asiantuntijoiden haastatteluihin.

Omakuntoutus on tuttu ilmiönä, mutta uusi käsitteenä

Omakuntoutus kuvaa jo aiemmin tuttua ilmiötä kuntoutuksessa. Kuntoutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on liittynyt jo aiemmin pohdintaa asiakkaan omasta roolista kuntoutusprosessissa. Toteutuksessa on pidetty tärkeänä, että asiakas sitoutuu omatoimiseen harjoitteluun ja toimintakäytänteiden muutokseen (Autti-Rämö ym. 2022a).

Tutkimushaastattelumme vahvistivat käsitystä siitä, että omakuntoutus on tuttu ilmiö. Haastateltavat kertoivat, että asiakkaan omatoimisesti toteuttamat harjoitukset ja toiminta ovat tavallisia kuntoutuksen keinoja. Omakuntoutuksen käsite oli puolestaan tuttu ainoastaan pienelle osalle haastateltavista ennen tutkimukseen osallistumista.

Tutkimushaastatteluissa kuntoutuspalveluita toteuttavat ammattilaiset, järjestötoimijat ja Kelan asiantuntijat lähtivät rohkeasti pohtimaan, millaista omakuntoutus on tällä hetkellä kuntoutuksessa ja millaista se voisi olla tulevaisuudessa. Kaikki tunnistivat kuntoutuksessa toimintatapoja, jotka ovat omakuntoutuksen määritelmän mukaisia.

Omakuntoutusta sisältyy kaikkiin Kelan kuntoutuspalveluihin

Tutkimuksessa tarkastelimme omakuntoutusta erimuotoisissa Kelan kuntoutuspalveluissa. Tarkasteltavia kuntoutuspalveluita olivat:

• vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avomuotoiset yksilöterapiat
• moniammatillinen yksilökuntoutus
• kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
• valmentavat palvelut (Nuotti-valmennus, Oma väylä, Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus eli TEAK)
• kuntoutuspsykoterapia
• ammatilliset kuntoutuspalvelut.

Haastateltavat kuvasivat näissä kaikissa toimintatapoja, jotka ovat omakuntoutuksen määritelmän mukaisia. Asiakkaan omatoiminen harjoittelu tai toiminta arjessa on ollut esimerkiksi

• ajattelumallien ja kehollisten tuntemusten havainnointia
• uusien toimintamallien käyttöönottoa tai opettelua arjen toiminnoissa
• välitehtävien tekemistä materiaalipankista
• palvelujen etsimistä tai niissä asiointia, tai esimerkiksi työkokeilupaikan etsimistä.

Ammattilaiset kuvasivat roolikseen tukea asiakasta muutoskohteiden valinnassa ja siinä, kuinka suurta muutosta arjessa tavoitellaan. Yhtäältä ammattilaiset ovat ehdottaneet asiakkaille arjessa toteutettavia harjoituksia tai uusia tapoja arjen toimintojen toteuttamiseen. Toisaalta osa ammattilaisista piti tärkeänä, että asiakas itse oivaltaa, mitä hän voisi kokeilla tai muuttaa arjessaan. Ammattilaisen rooli on tällöin ollut tukea oivallusten syntymistä.

Omakuntoutusta toteutetaan monilla tavoilla

Seuraavaksi esittelemme haastatteluissa kuvattuja omakuntoutuksen toteutustapoja tarkastelemissamme Kelan kuntoutuspalveluissa.

Ajattelu- ja toimintamallejaan sekä kehollisia tuntemuksiaan asiakkaat ovat havainnoineet erityisesti psykoterapiassa. Tärkeänä kuvattiin erityisesti, että asiakkaalla on riittävästi voimavaroja omatoimiseen työskentelyyn arjessa. Terapeutin tehtävänä kuvattiin esimerkiksi sitä, että tavoiteltava muutos arjessa on riittävän pieni ja saavutettavissa oleva.

"Saatan antaa havainnointitehtäviä, esimerkiksi jos asiakkaalla on uskomus, että kaikki vastaantulijat näyttävät vihaisilta ja katsovat häntä halveksuvasti. Silloin saatan antaa esimerkiksi tehtäväksi etsiä neutraaleja kasvokuvia tai ihmisiä, joilla on neutraali katse." (Psykoterapia)

Uusia toimintatapoja arjen toiminnoista suoriutumiseen asiakkaat ovat ottaneet käyttöön tai opetelleet esimerkiksi avomuotoisissa yksilöterapioissa ja valmentavissa palveluissa. Erityisesti valmentavia palveluita toteuttaneet ammattilaiset kuvasivat omakuntoutusta keskeisenä ja luontevana osana kuntoutusta, jopa koko kuntoutusprosessin lähtökohtana ja päämääränä.

"Toteutus riippuu tietenkin lapsen iästä. Jos lähdetään varhaiskuntoutuksesta eli lapsi on oikein pieni, niin mietimme yhdessä vanhempien kanssa keinoja kehittää lapsen kommunikaatiota. Saatamme kokeilla, voisiko lapsen puheen ja kielen kehitystä edistää esimerkiksi kiinnittämällä vuorovaikutukseen huomiota pukemistilanteessa. Isommilla lapsilla taas voidaan esimerkiksi teettää erilaisia tehtäviä, joiden avulla harjoitellaan lukemaan." (Puheterapia)

Erilaisia liikuntaharjoituksia tai elämäntapoihin tai arjen toimintoihin liittyviä muutoksia ovat omassa arjessaan tehneet esimerkiksi kurssimuotoisiin palveluihin osallistuneet. Kurssimuotoisia palveluita toteuttaneille ammattilaisille tutumpia ilmauksia omakuntoutukselle olivat erilaiset väli- tai kotitehtävät. Omatoimiset harjoitukset ovat voineet olla esimerkiksi erilaisista materiaalipankeista saatavilla olevien tehtävien tekemistä. Ammattilaiset pohtivat myös etäkuntoutuksen suhdetta omakuntoutukseen, esimerkiksi lisääntyykö omakuntoutus automaattisesti, jos kurssipalvelu sisältää etänä toteutettavia osioita.

Tiedon etsiminen palveluista, palveluissa asiointi ja esimerkiksi työkokeilupaikan etsiminen kuvattiin omakuntoutuksen toteutustavoiksi erityisesti ammatillisissa kuntoutuspalveluissa. Palveluissa asiointi on voinut toimia keinona altistaa asiakasta sosiaalisille tilanteille, jos asiakas on kokenut tilanteet jännittävinä. Verkossa toteutettavien tehtävien kautta asiakkaat ovat voineet opetella työelämässä tarvittavia digitaitoja.

Kaikki, eri kuntoutusmuotoja edustavat haastateltavat olivat sitä mieltä, että asiakkaan motivaatio ja motivoiminen ovat edellytyksiä omakuntoutuksen onnistumiselle. Motivaation rakentamisessa ja ylläpitämisessä ammattilaiselta saatu kannustus ja tuki ovat olleet keskeisiä.

Miksi omakuntoutuksen käsitettä tarvitaan?

Omakuntoutuksen käsite liittyy vahvasti meneillään olevaan ajattelutavan muutokseen, joka koskee kuntoutusta. Kuntoutuksessa painotetaan yhä vahvemmin henkilön yksilöllisiä tarpeita hänen omissa arkiympäristöissään. Esimerkiksi yksilön aktiivista osallistumista ja sitoutumista korostava kuntoutumisen käsite on monessa yhteydessä korvannut yksilön korjaamista ja ammattilaisten toimintaa painottavan kuntoutuksen käsitteen (Autti-Rämö ym. 2022b).

Omakuntoutus-käsitteen tutuksi tekeminen ja käyttöönotto vakiinnuttaa muutoksessa olevaa kuntoutuksen paradigmaa, jossa kuntoutusta saava henkilö ja ammattilaiset jakavat vastuuta ja asiantuntemustaan kuntoutusprosessissa. Haastatteluissa kysyimme, mikä haastateltavien näkemyksen mukaan on omakuntoutuksen merkitys kuntoutuksessa. Vaikka haastattelujen aluksi lähes kaikille haastateltavista omakuntoutuksen käsite oli uusi, suurin osa kuvasi haastattelujen lopuksi, että omakuntoutuksella on keskeinen rooli kuntoutuksessa.

Osa haastateltavista kuvasi, että omakuntoutus lisää kuntoutuksen vaikuttavuutta tai se kiinnittää kuntoutuksen asiakkaan arkeen. Osa kuvasi, ettei kuntoutusta ole ilman omakuntoutusta, tai että omakuntoutuksen ajatus tulisi olla sisäänrakennettu kuntoutukseen. Lisäksi kuvattiin, että omakuntoutus on oikeastaan yksi keskeinen keino, jonka avulla kuntoutuksessa päästään tavoiteltavaan muutokseen.

"Vaikka koko ajatus omakuntoutuksesta ensin tuntui jotenkin vaikealta, niin alan nyt ajatella, että ehkä se on kuitenkin kaikkein olennaisin asia. Sitä vain joskus tehdään enemmän tietoisesti ja strukturoidusti, joskus vähemmän. Kyllähän suurimmat edistysaskeleet kuitenkin tapahtuvat siellä terapiahuoneen ulkopuolella." (Psykoterapia)

Käynnissä tutkimus omakuntouksen toteutustavoista ja toteutumisen edellytyksistä

Omakuntoutus Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa -tutkimuksen tavoite on tuottaa tietoa vaikuttavista omakuntoutusinterventioista sekä omakuntoutuksen toimivuuden ja toimeenpanon eli implementoinnin edellytyksistä Kelan järjestämässä kuntoutuksessa. Tutkimus on osa Kelan Muutos III -hankkeen tutkimuskokonaisuutta ja se toteutetaan vuosina 2023‒2024.

Tutkimuksessa selvitämme näitä kysymyksiä:

1. millaisia vaikutuksia omakuntoutusinterventioilla on havaittu, millaisia elementtejä vaikuttaviin omakuntoutusinterventioihin sisältyy sekä millaisia taitoja ja osaamista omakuntoutuksen toteuttaminen vaatii asiakkailta ja ammattilaisilta
2. mitä omakuntoutuksella tarkoitetaan Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa
3. miten omakuntoutuksen implementointia voidaan edistää Kelan kuntoutuksessa.

Huomioimme omakuntoutuksen mahdolliset erityispiirteet erilaisilla asiakasryhmillä, kuten lapsilla ja perheillä sekä maahan muuttaneilla henkilöillä.

Teemme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen omakuntoutuksen vaikutuksista sekä asiantuntijahaastatteluja omakuntoutuksen toteutustavoista ja toteutumisen edellytyksistä. Kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella tekemistämme havainnoista ja niiden merkityksestä keskustelemme asiantuntijaraadin kanssa.

Tutkimusjulkaisujen lisäksi laadimme kuntoutuksen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön yleiskielisen oppaan omakuntoutuksen piirteistä ja toteutustavoista Kelan järjestämässä kuntoutuksessa. Lisäksi kuvaamme oppaassa, miten omakuntoutusta voi nivoa osaksi kuntoutusprosessia. Tutkimuksemme tuloksia esittelemme avoimessa seminaarissa 17.12.2024.

Anna-Marie Paavonen
tutkija, Kela

Maarit Karhula
erikoistutkija, Kela

Lue lisää

Autti-Rämö I, Mikkelsson M, Lappalainen T. Kuntoutumisen prosessi. Julkaisussa: Autti-Rämö I, Salminen A-L, Rajavaara M, Melkas S, toim. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim, 2022a. Viitattu 22.5.2024.

Autti-Rämö I, Salminen A-L, Rajavaara M, Melkas S. Kuntoutumisen käsite vahvistuu. Julkaisussa: Autti-Rämö I, Salminen A-L, Rajavaara M, Melkas S, toim. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim, 2022b. Viitattu 22.5.2024.

Salminen A-L. Omakuntoutuksesta yksilön hyvinvoinnin hallintaan. Helsinki: Kela, Työpapereita 168, 2022.

Omakuntoutus Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa -tutkimushanke

Kelan Muutos III -tutkimushanke