Nuoren ammatillisen kuntoutuksen arvioinnissa pitää huomioida kuntoutustavoitteet ja pitkän aikavälin vaikutukset
Vasta kouluttautuvien ja työelämään siirtymässä olevien nuorten kohdalla kuntoutuksen vaikutusten arviointi pelkästään työllistymisen perusteella voi johtaa puutteellisiin ja virheellisiin päätelmiin kuntoutuksen hyödyistä. Arviointiin tarvitaan monipuolisempaa näkökulmaa. Rekisteritietoja hyödyntämällä voidaan tarkastella nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ohjautuneiden nuorten myöhempää etuuksien ja ansiotulojen saamista.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on auttaa nuorta edistämään opiskelu- ja työllistymisvalmiuksiaan, jonka myötä nuoren kyky opiskella tai työllistyä vahvistuu vähitellen. Opiskelupaikan saaminen tai työllistyminen voivat toteutua ajallisesti myöhemmin osin kuntoutuksen vaikutuksesta.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista eniten nuoria on ohjautunut Nuotti-valmennukseen. Nuotti-valmennuksessa nuori asettaa kuntoutumiselle henkilökohtaiset tavoitteensa yhdessä Nuotti-valmentajan kanssa. Tavoitteet voivat liittyä opiskeluun, terveyteen, elintapoihin ja arjen hallintaan sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Kysely- ja haastatteluaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan Nuotti-valmennus on vaikuttanut positiivisesti siihen osallistuneiden nuorten elämäntilanteeseen. Valmennus on vahvistanut nuorten käsityksiä omista vahvuuksista ja heidän valmiuksiaan itsenäiseen elämään, opiskeluun ja työelämään. Nuotti-valmennukseen osallistuminen on myös vahvistanut nuorten opiskelu- ja työkykyä ja parantanut elämänlaatua.
On esitetty, että nuoren ammatillisen kuntoutuksen hyötyä pitäisi mitata vahvemmin sen perusteella, kuinka moni työllistyy pian kuntoutuksen jälkeen. Tutkimus ei tue tällaista lähestymistapaa, sillä rekisteritiedot viittaavat siihen, että nuoren ammatillisen kuntoutuksen hyödyt realisoituvat hiljalleen usean vuoden aikana.
Ansiotulojen saaminen yleistyy ja toimeentulotuen saaminen vähenee nuoren ammatillisen kuntoutuksen jälkeisinä vuosina
Vuosina 2019–2021 nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ohjautuneita nuoria koskevassa seurantatutkimuksessa olemme selvittäneet, minkälaisia nuoria on ohjautunut nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ja mitä nuorille tämän jälkeen tapahtuu. Tutkimusaineisto koostuu reilusta 11 000 nuoresta, joista reilu 10 000 on ohjautunut Nuotti-valmennukseen.
Tutkimuksessa olemme hyödyntäneet Kelan etuusrekisterien tietoja osin jo nuorten syntymästä lähtien vuoden 2024 loppuun asti. Tulorekisterin tietojen avulla olemme voineet myös seurata nuorten ansiotulojen saamista.
Myöntöhetkellä ansiotuloja oli harvemmalla kuin joka kymmenennellä (6,5 %) nuoren ammatillista kuntoutusta saaneista. Yhden vuoden kuluttua ansiotuloja oli joka kuudennella (15,4 %), kahden vuoden kuluttua joka viidennellä (21,1 %) ja kolmen vuoden kuluttua jo joka neljännellä nuorista (24,9 %).
| Tulo/etuus | Myöntöhetkellä, % | 1 vuoden kuluttua, % | 2 vuoden kuluttua, % | 3 vuoden kuluttua, % |
|---|---|---|---|---|
| Ansiotuloja | 6,5 | 15,4 | 21,1 | 25,0 |
| Perustoimeentulotuki | 43,1 | 34,5 | 35,3 | 33,0 |
| Opintotuki | 12,2 | 13,9 | 13,7 | 12,7 |
| Kelan työttömyystuki | 25,0 | 24,3 | 28,8 | 30,1 |
| Sairauspäiväraha | 5,9 | 5,1 | 5,9 | 5,1 |
| Kuntoutustuki (ma. työkyvyttömyyseläke) | 2,5 | 2,5 | 3,4 | 4,3 |
| Työkyvyttömyyseläke (toistaiseksi myönnetty) | 0,3 | 0,3 | 0,7 | 1,2 |
| Vanhempainpäiväraha | 0,1 | 1,1 | 1,5 | 1,4 |
| Kotihoidontuki | 0,5 | 0,2 | 1,0 | 1,3 |
Perustoimeentulotuki on yleistä nuoren ammatillisen kuntoutukseen ohjautuneilla nuorilla. Ennen ensimmäistä myönteistä päätöstä kaksi kolmasosaa nuorista oli saanut perustoimeentulotukea (ei näy taulukossa).
Kuntoutuksen myöntöhetkellä perustoimeentulotukea sai 43 prosenttia nuorista. Seurannan aikana osuus väheni kymmenellä prosenttiyksiköllä, ja kolmen vuoden kuluttua enää kolmannes sai perustoimeentulotukea.
Opintotuen saaminen hieman yleistyi kahden vuoden kuluessa myöntöhetkestä. Myös Kelan työttömyystukien saaminen yleistyi seurannan kuluessa, joka osaltaan kuvaa nuorten työelämään suuntautumista.
Jos katsotaan yhdenkin ansiotulokuukauden ilmaantumista seurannassa, yli puolet nuorista on saanut ansiotuloja (ei näy taulukossa). Työllistymistä voidaankin mitata eri tavoin ja tämä voi antaa erilaisen kuvan nuorten työelämään kiinnittymisestä ammatilliseen kuntoutukseen ohjautumisen jälkeen.
Vaikutuksia tulee arvioida suhteessa tavoitteisiin ja huomioida pitkä aikaväli
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen vaikutuksia tuleekin arvioida suhteessa kuntoutumisen tavoitteisiin, jotka ovat nuorilla yksilöllisiä. Arvioinnissa on tärkeä huomioida paitsi kuntoutumiselle asetettujen lähiajan tavoitteiden saavuttaminen, myös mahdolliset pidemmän aikavälin tavoitteet kouluttautumisesta ja vähitellen työelämään siirtymisestä.
Kaikista nuorimmilla työelämäkontaktit ovat luonnollisesti usein vielä lyhytkestoisia kuten kesätöitä ja osa-aikatöitä opintojen ohella. Ylipäänsä epätyypilliset työsuhteet ovat nuorilla yleisiä. Myös tämä asia tulee ottaa huomioon nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista ja kuntoutuksen vaikutuksia arvioitaessa.
Kirjoittajat
Karoliina Koskenvuo
tutkimusprofessori, Kela
karoliina.koskenvuo@kela.fi
Mikko Kaivola
analyytikko, Kela
mikko.kaivola@kela.fi
Lue myös
Tietopaketti: nuoren ammatillinen kuntoutus. Kela 24.3.2025.
Koskenvuo, K. (2023). Nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten tiukentaminen ei todennäköisesti toisi säästöjä vaan lisäisi kustannuksia. Kelan tutkimusblogi 24.3.2023.
Seppänen-Järvelä, R. ym. (2024). Nuotti-valmennuksen tuloksellista toimintamallia kannattaa kehittää, ei romuttaa. Kelan tutkimusblogi 5.2.2024.
