Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten tiukentaminen ei todennäköisesti toisi säästöjä vaan lisäisi kustannuksia

Karoliina Koskenvuo
Julkaistu 24.3.2023Päivitetty 24.3.2023

Valtiovarainministeriö on esittänyt, että nuoren ammatillisen kuntoutuksen kustannuksista voisi säästää edellyttämällä sairaus- tai vammadiagnoosia. Tämä ei toisi säästöjä vaan todennäköisesti lisäisi kustannuksia ja byrokratiaa, mikä viivästyttäisi nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen ja lisäisi syrjäytymistä. Käynnissä oleva rekisteritutkimus NUOTTI-valmennukseen ja muihin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ohjautuneista nuorista tuottaa tietoa nuorten toimintakyvystä ja kuntoutustarpeesta jo lapsuudesta lähtien.

Nuorten ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen ja lainmuutosten taustalla on ollut huoli nuorten syrjäytymisestä ja kasvu työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrässä. Tuki nuorten kouluttautumiselle on yksi merkittävimmistä keinoista ehkäistä syrjäytymistä, edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta ja nostaa työllisyysastetta. Nuorten ammatillista kuntoutusta on kehitetty ja lainsäädäntöä uudistettu näiden tavoitteiden pohjalta.

Pitkäjänteinen kehittäminen tuottaa tulosta – nuorten työkyvyttömyyseläkkeet laskussa

Pitkäjänteinen kehittämistyö alkaa näkyä työkyvyttömyystilastoissa. Pitkään jatkunut kasvu nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä on kääntynyt laskuun. Esimerkiksi nuoren kuntoutusrahalta siirrytään aiempaa harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle ja yhä useampi nuori jatkaa opiskelua ja pyrkii työmarkkinoille.

Vuoden 2019 alusta voimaan tulleen nuoren ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen tavoitteena oli, että heikoimmassa asemassa olevat 16–29-vuotiaat nuoret pääsisivät ammatilliseen kuntoutukseen aiempaa varhemmin ja joustavammin.

Lainmuutoksen myötä 16–29-vuotias nuori, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve, on voinut saada ammatillista kuntoutusta ilman sairaus- tai vammadiagnoosia ja suullisesti hakemalla. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita ovat NUOTTI-valmennus, ammatillinen kuntoutusselvitys, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja koulutuskokeilu.

Joustavampi hakemismenettely nuoren ammatillisessa kuntoutuksessa ja pääsy matalan kynnyksen NUOTTI-valmennukseen ilman sairaus- tai vammadiagnoosia on tuonut paljon lisää nuoria Kelan ammatillisen kuntoutuksen saajaksi.

VM esittää lisää byrokratiaa ja eettisesti arveluttavaa tutkimusta

Valtiovarainministeriö esittää tuoreessa Julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa, että

  • nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytyksiä tiukennetaan siten, että Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ei enää voisi päästä ilman sairaus- tai vammadiagnoosia
  • nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärää lasketaan
  • kuntoutuksen vaikuttavuutta pitäisi tutkia satunnaistetulla tutkimusasetelmalla. 

Aiemmassa kirjoituksessa olemme tuoneet esille näkökulmia vaikuttavuustutkimuksen haasteisiin, kun kohteena ovat monitekijäiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kuntoutuksen yksilöllisyys, monimuotoisuus ja prosessimaisuus vaikuttavat tutkimusasetelmien ja – menetelmien valintaan. Eettiset syyt ja tutkimuslainsäädäntö asettavat omat vaatimuksensa puhtaille kokeellisille satunnaistetuille tutkimuksille.

Lakisääteisiin etuuksiin ja palveluihin kohdentuvissa tutkimuksissa tutkittavien satunnaistaminen koe- ja vertailuryhmään olisi toki menetelmällisesti toteutettavissa, mutta tutkimuseettisessä mielessä lainsäädäntö huomioiden käytännössä mahdotonta. Seurantatutkimukset, joissa on huolellisesti huomioitu valikoituminen ja mahdolliset sekoittavat tekijät, tuottavat myös laadukasta ja pätevää tutkimustietoa.

Vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen ja toteutettujen uudistusten vaikutustenarviointi edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Me tutkimme Kelassa nuoren ammatillisen kuntoutuksen lainmuutosten vaikutuksia ja seuraamme kehitystä etuuksien saajamäärissä.

Käynnissä on rekisteriseurantatutkimus, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, minkälaisia nuoria on ohjautunut NUOTTI-valmennukseen ja muihin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ja mitä nuorille tämän jälkeen tapahtuu. Juuri valmistumassa on myös laaja tutkimuskokonaisuus NUOTTI-valmennuksen toteutumisesta. Se tuottaa tietoa kuntoutuksen hyödyistä ja koetuista vaikutuksista niin nuorten kuin heidän valmentajiensa näkökulmasta.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten tiukentaminen ei toisi säästöjä – perusteluja on monta

Sairaus- tai vammadiagnoosin edellyttäminen nuoren ammatilliseen kuntoutukseen hakeuduttaessa ei toisi säästöjä vaan todennäköisesti lisäisi kustannuksia. Perustelut tälle näkemykselle ovat seuraavat.

1.Saajien määrä ei merkittävästi muuttuisi

Kelassa käynnissä oleva rekisteriseurantatutkimus osoittaa, että merkittävällä osalla nuoren ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuneista nuorista on ollut tutkimuksen seuranta-aikana – osalla jo lapsuudessa – lääkärin toteama toimintakykyä heikentävä sairaus tai vamma.  Peräti 89 prosenttia näistä nuorista on saanut jotakin lääkärin toteamaa sairaus- tai vammadiagnoosia edellyttävää etuutta tai korvausta tutkimuksen seuranta-aikana.

Mahdollisesti isokin osa nuorista voisi siis täyttää myös tiukemmat lääketieteelliset myöntökriteerit nuoren ammatillisessa kuntoutuksessa. Tässä mielessä säästöjä ei syntyisi ja tällöin menetettäisiin ne hyödyt, mitä vuoden 2019 lainmuutoksessa tavoiteltiin eli nuorten pääseminen kouluttautumista ja työelämään pääsyä tukevaan ammatilliseen kuntoutukseen aiempaa varhemmin ja joustavammin.

Rekisteriseurantatutkimukseen sisältyy tietoja seuraavista sairausperusteisista etuuksista: erityiskorvattavat lääkkeet, vammaistuet, sairauspäivärahat ja työkyvyttömyyseläkkeet, tietyt psyykenlääkkeet ja sairausdiagnoosia edellyttävät Kelan kuntoutusetuudet. Seuranta alkaa osin jo vuodesta 1989, jolloin vanhimmat nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ohjautuneet ovat syntyneet ja päättyy tällä hetkellä vuoden 2021 loppuun.

2. Lääkärinlausunnon vaatiminen kuormittaisi julkista terveydenhuoltoa ja lisäisi kustannuksia

Nuoren ammatillista kuntoutusta sai viime vuonna noin 10 000 nuorta. Tällä hetkellä arvion nuoren toimintakyvystä nuoren ammatillista kuntoutusta varten voi tehdä esimerkiksi sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön tai Ohjaamon työntekijä. Kelassa kuntoutuksen asiantuntija haastattelee nuoren ja vastaanottaa suullisen hakemuksen.

Kun henkilö hakee muuta Kelan kuntoutusta, johon tarvitaan lääkärinlausuntoa, lausunto saa olla korkeintaan vuoden vanha. Jos lääkärinlausuntoa vaadittaisiin nuoren ammatilliseen kuntoutukseen, se kuormittaisi turhaan jo valmiiksi kuormittunutta julkista terveydenhuoltoa ja lisäisi siten kustannuksia.

3. Sosiaaliturvaan liittyvä byrokratia lisääntyisi

Byrokratialoukkuja koskevan selvityksen mukaan hankalaksi koettu etuushakemuksen tekeminen ja liitteiden hankkiminen voivat johtaa asiakkaan passiivisuuteen omaa elämäntilannetta ja toimeentuloa parantavien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Sairaus- tai vammadiagnoosin vaatiminen hankaloittaisi nuoren ammatillisen kuntoutuksen hakemista merkittävästi nykyiseen verrattuna.

4. Lääkärinlausunnon edellyttäminen vaatisi Kelalta enemmän käsittelyresursseja

Nuoren ammatilliseen kuntoutukseen voi tällä hetkellä hakeutua suullisesti. Erillistä hakemuslomaketta ja liitteitä ei siis tarvita.

Lääkärinlausunnon edellyttäminen vaikuttaisi etuusasian käsittelyyn Kelassa. Lääkärinlausunnon viipyminen hidastaisi etuuskäsittelyä ja muutokset hakemismenettelyssä veisivät enemmän Kelan asiantuntijoiden aikaa ja resursseja.

5.Osa syrjäytymisriskissä olevista nuorista saisi apua liian myöhään tai ei lainkaan

Syrjäytymisriskissä olevien nuorten pääsy tarvitsemiinsa nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin viivästyisi, jos vaadittaisiin diagnoosia. Osa haasteellisessa elämäntilanteessa olevista ja jaksamisensa kanssa kamppailevista nuorista ei välttämättä edes hakeutuisi kuntoutuspalveluihin. Oikea-aikainen kuntoutus on yhteiskunnalle paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti järkevä sijoitus.  

6. Syrjäytymisen kustannukset kasvaisivat

Syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnassa nousisivat, jos vaikeutetaan nuorten pääsyä kuntoutukseen, jolla tuetaan opiskelu- ja työkykyä, kouluttautumista ja työelämään pääsyä. Tämä olisi lisäksi viime vuosina tehtyjen ammatillista kuntoutusta koskeneiden lainmuutosten ja uudistusten tavoitteiden vastaista.

Nuoret, jotka eniten tukea, terveys- ja kuntoutuspalveluja tarvitsisivat, ovat valitettavan usein väliinputoajina riittäviin ja oikea-aikaisiin palveluihin pääsemisen osalta. Joustavamman hakemismenettelyn kuntoutuspalveluilla on tuettu isoa joukkoa nuoria, joilla on heikentynyt toimintakyky ja kohonnut riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Nuorten omat kokemukset matalan kynnyksen NUOTTI-valmennuksesta ovat olleet erittäin myönteisiä "Saitte mun elämän takaisin raiteilleen".

 

Kirjoittaja

Karoliina Koskenvuo
Tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @KaroliinaKosken

Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)kela.fi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin