Tupakoivat kukot

Koskien hankaluutta ratkoa tämän hetken pirullisia ongelmia yhteiskunnassa julkaistiin Helsingin Sanomissa 21.9.2015 hyvä ja osuva mielipidekirjoitus. Siinä Pia Bäcklund ja Maria Åkerman (Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto) kirjoittivat, kuinka ”pirullisia ongelmista tulee silloin, kun niiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja ongelmien syntyä ja ratkaisumahdollisuuksia koskeva tieto on ristiriitaista, epävarmaa ja hankalasti yhteen sovitettavaa”. Kirjoittajat myös totesivat, että erilaiset päätöksenteon tietopohjat ja arvovalinnat tulisi tuoda avoimesti esille, eikä pyrkiä oikeuttamaan niitä ”näennäisen yksiselitteisillä talousanalyyseilla”.

Tämän hetken yhteiskunnallista keskustelua ongelmista ja niiden ratkaisukeinoista käydään korostuneesti talous-teknisestä viitekehyksestä käsin. Tekninen tiedonintressi (Jürgen Habermasin tiedonintressiteoria) on asetettu päätöksenteon tietopohjan perustaksi, empiristis-analyyttisille tutkimuksille on kysyntää ja erityisesti erilaisten koeasetelmien hyödyntämiselle vaikuttavuusarvioinnissa on nyt vahvaa nostetta. Monitekijäiset yhteiskunnalliset ilmiöt ovat kuitenkin usein ”pirullisen” haasteellisia tutkimuskohteita ja luonnontieteissä vaikuttavuusnäytön arvoasteikon huipulla olevien satunnaistettujen koeasetelmien hyödyntäminen vaikeaa.

Esimerkkinä vaikuttavuustutkimuksen kannalta haasteellisista tutkimuskohteista on kuntoutus. Pitkään kuntoutuksen parissa tutkimusta tehneet tietävät kuinka haasteellista vaikuttavuusnäytön, jota kuntoutuksen tutkimukselta kuitenkin edellytetään, tuottaminen on. Kuntoutustoimintaa säätelevät monet eri lait, järjestäjätahoja on useita, kuntoutus voi olla ammatillista, lääkinnällistä, sosiaalista ja kasvatuksellista. Kuntoutusinterventioiden tavoitteet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat samansisältöisissäkin interventioissa. Toisella kuntoutuksen tavoite saattaa olla uupumuksen hallinta, toisella se saattaa liittyä sosiaalisten taitojen kehittämiseen, kolmannella työhön paluuseen.

Kuntoutuksen yksilöllisyys, monimuotoisuus ja prosessimaisuus vaikuttavat tutkimusasetelmien ja – menetelmien valintaan. Eettiset syyt ja tutkimuslainsäädäntö asettavat omat vaatimuksensa puhtaille kokeellisille satunnaistetuille tutkimuksille. Mahdollisuuksia toteuttaa eettiset vaatimukset täyttäviä satunnaistettuja tutkimuksia myös kuntoutuksen tutkimuksessa tulee pohtia. Ei-kokeellisissa tutkimuksissa, kuten pitkäaikaisseurannat, haasteellista on pystyä ottamaan huomioon riittävän kattavasti tekijöitä, jotka vaikuttavat monitekijäisiin ilmiöihin (valikoituminen ja sekoittavat tekijät). Tarvitaan tietoa myös mekanismeista, jotka tuottavat vaikuttavaa kuntoutumista.

Ja miten tämä edellä pohdittu liittyy kirjoituksen otsikkoon? Eräässä tupakan haitallisia seuraamuksia selvittäneessä satunnaistettuun koeasetelmaan perustuneessa tutkimuksessa (Penn & Snyder 1993) osa tutkittavista altistettiin tupakansavulle ilmastointiputken kautta ja osaa ei altistettu. 16 viikon altistuksen jälkeen tutkittavat tapettiin ja avattiin. Altistuneille oli ehtinyt kehittyä ateroskleroosi, altistumattomille ei. Tehokasta ja luotettavaa näyttöä vaikutuksista. Tutkittavat tosin olivat kukkoja, eivät ihmisiä. Taistelu tupakkayhtiöitä vastaan olisi jo voitettu, jos vastaavanlaisiin satunnaistettuihin koeasetelmiin kontrolloiduissa olosuhteissa perustuvia tutkimuksia voitaisiin tehdä myös ihmisillä.

Varoituksen sana lopuksi: emme me ihmiset järin paljoa eroa geeniperimältämme kukoista, joten älkää hyvät ihmiset tupakoiko!

Kirjoittajat

Karoliina Koskenvuo
erikoistutkija

Anna-Liisa Salminen
johtava tutkija

Riitta Seppänen-Järvelä
johtava tutkija

S-postit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähde: Penn A, Snyder CA. Inhalation of sidestream cigarette smoke accelerates develpoment of arteriosclerotic plaques.(Avautuu uuteen välilehteen) Circulation 1993;88:1820-1825.