Tietopaketti: nuoren kuntoutusraha
Tämä tietopaketti esittelee nuoren kuntoutusrahan saajamääriä ja kehitystä saajamäärissä sukupuolen mukaan, alueittain ja sairausryhmittäin. Lisäksi tarkastellaan nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palvelujen saamista. Tietopaketin lopussa on tietoa nuoren kuntoutusrahaan liittyvistä lainmuutoksista ja tutkimuksista.
Nuoren kuntoutusrahan tavoitteina on varmistaa nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa nuoren työllistymisedellytyksiä sekä turvata toimeentuloa.
Nuoren kuntoutusraha kohdistuu 16–19-vuotiaille nuorille, joilla on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentyneet työ- ja opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ, ja jotka tarvitsevat erityisiä tukitoimia ammatillisen kuntoutumisen tueksi. Nuorelle on lisäksi pitänyt laatia henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma.
Nuoren kuntoutusrahan saajamäärä on kasvanut lainmuutosten myötä
Vuonna 2023 lähes 15 900 nuorta sai nuoren kuntoutusrahaa.
Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Vuonna 2010 nuoren kuntoutusrahan saajia oli yhteensä 4 681, vuonna 2015 yhteensä 7 729, vuonna 2021 yhteensä 13 966 ja vuonna 2023 yhteensä 15 868.
Nuoren kuntoutusrahan saajamääriä on kasvattanut erityisesti vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos. Sen jälkeen asiakasta ei enää tarvinnut uhata työkyvyttömyys, jotta hänelle voitaisiin myöntää nuoren kuntoutusraha.
Lainmuutos myös laajensi edellytyksiä ammatillisen kuntoutuksen ja nuoren kuntoutusrahan myöntämiselle. Työkyvyn heikentymisen lisäksi on sen jälkeen voitu huomioida myös opiskelukyvyn heikentymistä ja asiakkaan kokonaistilannetta, kuten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.
Nuoren kuntoutusrahaa saaneissa oli enemmän miehiä kuin naisia vuoteen 2019 asti. Vuodesta 2020 naisia on ollut saajissa enemmän. Vuonna 2023 nuoren kuntoutusrahaa sai 8 587 naista ja 7 281 miestä.
Nuoren kuntoutusrahan käytössä on alueellisia eroja
Vuonna 2023 nuoren kuntoutusrahaa sai
- 16–19-vuotiaasta väestöstä 5,1 %
- 20–24-vuotiaasta väestöstä 1 %.
Nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää 16–19-vuotiaille. Sitä voidaan kuitenkin maksaa myös yli 20-vuotiaille siihen asti, kun opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukainen tutkinto on suoritettu.
Eniten nuoren kuntoutusrahan saajia 16–19-vuotiaassa väestössä oli Pohjois-Savossa (10,2 %) ja Pohjois-Karjalassa (8,9 %). Vähiten saajia oli Manner-Suomesta Uudellamaalla (2,6 %) ja Päijät-Hämeessä (3,3 %).
Ikäryhmässä 20–24-vuotiaat korkeimmat väestöosuudet olivat Pohjois-Savossa (1,9 %), Etelä-Savossa (1,9 %), Pohjois-Karjalassa (1,6 %) sekä Keski-Suomessa 1,6 %. Vähiten saajia oli Manner-Suomesta Uudellamaalla (0,6 %) ja Etelä-Karjalassa (0,6 %).
Nuoren kuntoutusrahan taustalla useimmiten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt
Nuoren kuntoutusrahan myöntämisen sairausperusteet liittyvät yleisimmin
- mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin
- hermoston sairauksiin
- synnynnäisiin epämuodostumiin ja kromosomipoikkeavuuksiin.
Vuoden 2023 lopussa nuoren kuntoutusrahaa saaneista 92 %:lla oli jokin mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö. Yleisimmät sairausdiagnoosit mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairauspääryhmässä olivat
- hyperkineettiset häiriöt (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ADHD)
- masennustila
- ahdistuneisuushäiriöt
- laaja-alaiset kehityshäiriöt
- oppimiskyvyn häiriöt
- lievä älyllinen kehitysvammaisuus.
Muita yleisiä sairauksia tai vammoja nuoren kuntoutusrahan taustalla olivat muun muassa
- CP-oireyhtymä
- epilepsia
- Downin oireyhtymä
- useisiin elinjärjestelmiin kohdistuvat synnynnäiset epämuodostumaoireyhtymät
- silmän ja korvan sairaudet
- tietyt lapsuus- ja nuoruusiässä ilmaantuvat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kuten lastenreuma.
Psyykkisen kehityksen häiriöt ja käytös- ja tunnehäiriöt kasvussa
Nuoren kuntoutusrahan sairausperusteina ovat selvästi yleistyneet tavallisesti lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt, psyykkisen kehityksen häiriöt, neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt sekä mielialahäiriöt. Aiempiin vuosiin verrattuna älyllinen kehitysvammaisuus on nykyään suhteellisesti ottaen harvemmin nuoren kuntoutusrahan perusteena.
Muutoksen taustalla on vuoden 2014 lainmuutos, jossa oppimiskyvyn heikkeneminen ja kokonaistilanteen huomiointi lisättiin myöntökriteereihin. Lainmuutos on toisaalta lisännyt nuoren kuntoutusrahan saajien määrää ja toisaalta mahdollistanut sellaisten nuorten oikeutta nuoren kuntoutusrahaan, joilla on esimerkiksi oppimiskyvyn häiriö.
Nuoren kuntoutusrahan saajat ja Kelan muut etuudet
Muiden etuuksien saaminen on nuoren kuntoutusrahan saajilla yleistä. Tämä on yleistä muidenkin etuuksien saajilla: moni saa useampaa sosiaaliturvaetuutta samanaikaisesti. Tarkkoja lukuja löydät nuoren kuntoutusrahan osalta tämän osion taulukoista.
Muista Kelan kuntoutusetuuksista ammatillista kuntoutusta sai reilu neljännes (26,8 %) nuoren kuntoutusrahan saajista, usein koulutarvikekustannuksiin ja koulumatkoihin. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai reilu kymmenesosa (11 %), kuntoutuspsykoterapiaa (8,4 %) ja harkinnanvaraista kuntoutusta (7 %) alle kymmenesosa.
Jotakin vammaisetuutta sai reilu neljännes (26,4 %) nuoren kuntoutusrahan saajista.
Sairaanhoitokorvauksia yksityislääkärin palkkioista lähes viidesosa (18,2 %). Korvauksien saaminen tutkimuksesta ja hoidosta sekä hammashoidosta oli harvinaisempaa. Kelasta matkakorvausta sai vajaa kuudennes (15,4 %).
Korvauksiin oikeuttavia lääkeostoja oli eniten psyykenlääkkeiden ryhmässä, joita oli lähes joka toisella (46,6 %). ADHD-lääkeostoja oli reilulla neljänneksellä (26,7 %).
Sairauspäivärahaa oli saanut 6,2 %. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa oli saanut 2 % ja muuta Kelan kuntoutusrahaa 2,8 %.
Kelasta työkyvyttömyyseläkettä oli saanut 1,9 % ja työttömyysetuuksia 6,3 %.
Perustoimeentulotukea oli saanut viidennes (19,6 %) ja opintotukea joka kymmenes (10,7 %). Yleistä asumistukea oli saanut kolmannes (32,3 %).
Lapsiperheiden etuuksia tai sotilasavustusta sai alle prosentti kutakin etuutta kohden.
| Nuoren kuntoutusrahan saajien muut etuudet vuonna 2023 | % (henkilöiden määrä) |
|---|---|
| Psyykenlääkkeet | 46,6 (7 399) |
| Yleinen asumistuki (oma tai puolison) | 32,3 (5 118) |
| Ammatillinen kuntoutus | 26,8 (4 247) |
| ADHD-lääkkeet | 26,7 (4 230) |
| Vammaisetuudet | 26,4 (4 186) |
| Perustoimeentulotuki | 19,6 (3 114) |
| Lääkärinpalkkiot | 18,2 (2 881) |
| Matkat | 15,5 (2 165) |
| Vaativa lääkinnällinen kuntoutus | 11,0 (1 748) |
| Opintotuki | 10,7 (1 701) |
| Kuntoutuspsykoterapia | 8,4 (1 338) |
| Harkinnanvarainen kuntoutus | 7,0 (1 114) |
| Kelan maksamat työttömyysetuudet | 6,2 (989) |
| Mikä tahansa sairauspäivärahaetuus | 6,2 (988) |
| Sairauspäiväraha | 6,2 (987) |
| Työmarkkinatuki | 6,0 (948) |
| Kuntoutusraha, Laki Kelan järjestämästä kuntoutuksesta | 2,8 (442) |
| Tutkimus ja hoito | 2,4 (375) |
| Hammashoito | 2,2 (352) |
| Kelan työkyvyttömyyseläke | 2,0 (273) |
| Kuntoutusraha, Nuorten ammatillinen kuntoutus (7 a §) | 2,0 (312) |
| Kelan työkyvyttömyyseläke | 1,9 (299) |
| Lapsilisä | 0,5 (83) |
| Vanhempainpäiväraha | 0,5 (77) |
| Sotilasavustus | 0,4 (65) |
| Peruspäiväraha | 0,3 (46) |
| Kotihoidon tuki | 0,1 (14) |
| Kuntoutusraha, Lakitieto puuttuu | 0,1 (19) |
| Kotihoidon tuki | 0,1 (13) |
Nuoren kuntoutusrahaa saaneista vajaalla neljänneksellä (25,2 %) eli 3 359 henkilöllä oli vuoden 2021 aikana vähintään yksi voimassa oleva erityiskorvausoikeus. Erityiskorvaus koskee tiettyjä vaikeita ja pitkäaikaisia sairauksia.
Diagnoosit, joiden perusteella erityiskorvausoikeus oli voimassa, kuuluivat useimmiten näihin sairauspääryhmiin:
- umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet
- tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
- hermoston sairaudet
- ruuansulatuselinten sairaudet
- mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt
- kasvaimet
Yleisimmät erityiskorvausoikeuksien diagnoosit nuoren kuntoutusrahaa saaneilla olivat
- aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö
- ASTMA
- epilepsia
- nuoruustyypin diabetes
- määrittämätön ei-elimellinen psykoottinen häiriö
- lastenreuma.
| Lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien sairauspääryhmät (ICD-10) | % |
|---|---|
| Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet | 24,9 |
| Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet | 10,8 |
| Hermoston sairaudet | 9,7 |
| Ruuansulatuselinten sairaudet | 8,9 |
| Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö | 7,8 |
| Kasvaimet | 6,7 |
| Verenkiertoelinten sairaudet | 5,9 |
| Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet | 4,8 |
| Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet | 4,5 |
| Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt | 4,5 |
| Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet | 4,1 |
| Hengityselinten sairaudet | 2,2 |
| Silmän ja sen apuelinten sairaudet | 2,2 |
| Muualla luokittamattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset | 1,1 |
| Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat | 1,1 |
| Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset | 0,4 |
| Tekijöitä, jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin | 0,4 |
Nuoren kuntoutusrahan tavoitteet ja kohderyhmä
Nuoren kuntoutusrahan tavoitteina on varmistaa nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa nuoren työllistymisedellytyksiä sekä turvata toimeentuloa.
Ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi nuorelle on voitu maksaa kuntoutusrahaa 1.8.1999 alkaen (Kuntoutusrahalaki 611/1991, kumottu). Nuoren kuntoutusrahasta on 1.10.2005 alkaen säädetty Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005, myöhemmin Kelan kuntoutuslaki).
Nuoren kuntoutusrahassa vähimmäistavoite on, että nuori voi ammatillisen kuntoutumisen avulla hankkia joitakin toimeentulon kannalta merkityksellisiä lisäansioita mahdollisen työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi. Lisäansioita koskeva tavoite on matalampi kuin ammatillisessa kuntoutuksessa, eikä kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioida samalla tavalla.
Jos ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia on nuoren kohdalla vaikea ennakoida esimerkiksi sairauden laadun vuoksi, Kela myöntää pääsääntöisesti nuoren kuntoutusrahan työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Suunnitellun kuntoutuksen realistisena tavoitteena on oltava työelämään siirtyminen.
Nuoren kuntoutusrahaa voi saada, jos
- on 16–19-vuotias,
- sairaus, vika tai vamma heikentää työ- tai opiskelukykyä tai mahdollisuuksia valita ammatti tai työ,
- tarvitsee erityisiä tukitoimia ammatillisen kuntoutumisen tueksi ja
- hyvinvointialueella on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), jonka tarkoituksena on varmistaa ammatillista kuntoutumista ja edistää työllistymistä.
Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen osallistumisen ajalta sen kuukauden loppuun, jona nuori täyttää 20 vuotta tai siihen asti, kun opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukainen tutkinto on suoritettu. Nuoren kuntoutusraha on vuonna 2023 vähintään 36,91 euroa päivässä, keskimäärin 922 euroa kuukaudessa. Nuoren kuntoutusrahasta pidätetään vero.
Nuoren kuntoutusrahaan vaikuttaneita lainmuutoksia
- Kuntoutusrahalaki (611/1991, kumottu): Nuoren kuntoutusrahaa alettiin 1.8.1999 alkaen maksaa 16–17 vuotiaille eläkkeelle siirtymisen estämiseksi
- Lainmuutos 1.4.2002: Ikärajaa korotettiin 20 vuoteen.
- Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005, myöhemmin Kelan kuntoutuslaki)
- Lainmuutos 1.1.2014: ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos ulotti vaikutuksensa nuoren kuntoutusrahaan, työkyvyttömyyden uhka -kriteeri poistui ja kuntoutuksen myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen sekä kokonaistilanteen huomioiminen, vajaakuntoinen käsite poistui Kelan kuntoutuslaista
- Lainmuutos 1.10.2015: edellytys, että työ- ja opiskelukyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan Kelan kuntoutuslain 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla, tuotiin lain tasolle (aikaisemmin edellytys oli ainoastaan hallituksen esityksessä (HE 3/2005 vp))
- Lainmuutos 1.1.2017: Kelan on selvitettävä nuoren kuntoutusrahan lisäksi oikeus koulutukseen ammatillisena kuntoutuksena, nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettiin takuueläkkeen tasolle
- Lainmuutos 1.1.2024: nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä pieneni samaan tasoon kuin muussa kuntoutuksessa eli 31,99 euroon arkipäivältä.
