Tietopaketti: nuoren kuntoutusraha
Tämä tietopaketti esittelee nuoren kuntoutusrahan saajamääriä ja kehitystä saajamäärissä sukupuolen mukaan, alueittain ja sairausryhmittäin. Lisäksi tarkastellaan nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palvelujen saamista. Tietopaketin lopussa on tietoa nuoren kuntoutusrahaan liittyvistä lainmuutoksista ja tutkimuksista.
Nuoren kuntoutusrahan tavoitteina on varmistaa nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa nuoren työllistymisedellytyksiä sekä turvata toimeentuloa.
Nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää vuoden 2025 alusta 18–19-vuotiaille nuorille (2008 tai sitä ennen syntyneillä alaikäraja on 16 vuotta), joilla on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentyneet työ- ja opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ, ja jotka tarvitsevat erityisiä tukitoimia ammatillisen kuntoutumisen tueksi. Nuorelle on lisäksi pitänyt laatia henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma.
Pitkään jatkuneen kasvun jälkeen nuoren kuntoutusrahaa saavien määrä kääntyi laskuun vuonna 2024
Vuonna 2024 vajaa 15 000 nuorta sai nuoren kuntoutusrahaa. Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Vuonna 2010 nuoren kuntoutusrahan saajia oli vajaa 5 000, vuonna 2015 vajaa 8 000, vuonna 2021 vajaa 14 000 ja vuonna 2023 lähes 16 000. Vuonna 2024 saajien määrä kääntyi kuitenkin laskuun.
Nuoren kuntoutusrahan saajamäärää on kasvattanut erityisesti vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos. Sen jälkeen asiakasta ei enää tarvinnut uhata työkyvyttömyys, jotta hänelle voitaisiin myöntää nuoren kuntoutusraha.
Lainmuutos myös laajensi edellytyksiä ammatillisen kuntoutuksen ja nuoren kuntoutusrahan myöntämiselle. Työkyvyn heikentymisen lisäksi on sen jälkeen voitu huomioida myös opiskelukyvyn heikentymistä ja asiakkaan kokonaistilannetta, kuten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.
Nuoren kuntoutusrahaa saaneissa oli enemmän miehiä kuin naisia vuoteen 2019 asti. Vuodesta 2020 naisia on ollut saajissa enemmän. Vuonna 2024 nuoren kuntoutusrahaa sai 8 000 naista ja vajaa 7 000 miestä.
Nuoren kuntoutusrahan käytössä on alueellisia eroja
Vuonna 2024 nuoren kuntoutusrahaa sai
- 16–19-vuotiaasta väestöstä 4,6 %
- 20–24-vuotiaasta väestöstä 1 %.
Eniten nuoren kuntoutusrahan saajia 16–19-vuotiaassa väestössä oli vuonna 2024 Pohjois-Savossa (8,4 %) ja Pohjois-Karjalassa (8,0 %). Vähiten saajia oli Manner-Suomesta Uudellamaalla (2,7 %) ja Pohjanmaalla (2,8 %).
Ikäryhmässä 20–24-vuotiaat korkeimmat väestöosuudet vuonna 2024 olivat Pohjois-Savossa (2,0 %) ja Etelä-Savossa (1,9 %). Vähiten saajia oli Manner-Suomesta Uudellamaalla (0,6 %) ja Etelä-Karjalassa (0,6 %).
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt suurin sairauspääryhmä nuoren kuntoutusrahassa
Nuoren kuntoutusrahan myöntämisen sairausperusteet liittyvät yleisimmin
- mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin
- hermoston sairauksiin
- synnynnäisiin epämuodostumiin ja kromosomipoikkeavuuksiin.
Vuoden 2024 lopussa nuoren kuntoutusrahaa saaneista yhdeksällä kymmenestä (92 %) oli jokin mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden ryhmään kuuluva diagnoosi. Yleisimmät diagnoosit ryhmässä olivat
- hyperkineettiset häiriöt (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ADHD)
- masennustila
- laaja-alaiset kehityshäiriöt
- ahdistuneisuushäiriöt
- älyllinen kehitysvammaisuus
- oppimiskyvyn häiriöt.
Muita yleisiä sairauksia tai vammoja nuoren kuntoutusrahan taustalla olivat muun muassa
- CP-oireyhtymä
- epilepsia
- silmän ja korvan sairaudet
- useisiin elinjärjestelmiin kohdistuvat synnynnäiset epämuodostumaoireyhtymät
- Downin oireyhtymä
- tietyt lapsuus- ja nuoruusiässä ilmaantuvat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kuten lastenreuma.
Vuoden 2014 lainmuutos vaikutti nuoren kuntoutusrahan saajamääriin ja diagnooseihin
lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt, psyykkisen kehityksen häiriöt, neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt sekä mielialahäiriöt. Aiempiin vuosiin verrattuna älyllinen kehitysvammaisuus on nykyään suhteellisesti ottaen harvemmin nuoren kuntoutusrahan perusteena.
Muutoksen taustalla on vuoden 2014 lainmuutos, jossa oppimiskyvyn heikkeneminen ja kokonaistilanteen huomiointi lisättiin myöntökriteereihin. Lainmuutos toisaalta lisäsi nuoren kuntoutusrahan saajien määrää ja toisaalta mahdollisti sellaisten nuorten oikeutta nuoren kuntoutusrahaan, joilla on esimerkiksi oppimiskyvyn häiriö.
Nuoren kuntoutusrahan saajat ja Kelan muut etuudet
Muiden etuuksien saaminen on nuoren kuntoutusrahan saajilla yleistä. Tämä on yleistä muidenkin etuuksien saajilla: moni saa useampaa sosiaaliturvaetuutta samanaikaisesti. Tarkkoja lukuja löydät nuoren kuntoutusrahan osalta tämän osion taulukoista.
Psyykenlääkkeitä osti hieman alle puolet (47 %) nuoren kuntoutusrahaa saaneista vuonna 2024 . ADHD-lääkkeitä osti vajaa kolmasosa (29 %). Ainakin yksi voimassa oleva lääkkeiden erityiskorvausoikeus oli reilulla neljäsosalla (27 %).
Yleistä asumistukea sai noin kolmasosa nuoren kuntoutusrahan saajista (31 %). Perustoimeentulotukea sai viidesosa (19 %) ja Kelan työttömyysetuutta harvempi kuin joka kymmenes (7 %).
Vammaisetuuksia sai vajaa kolmasosa nuoren kuntoutusrahan saajista (29 %).
Yksityislääkärillä käyntejä korvattiin viidesosalle (19 %) nuoren kuntoutusrahan saajista ja matkakorvauksia vajaalle kuudesosalle (15 %).
Nuoren kuntoutusrahaa saavista muuta ammatillista kuntoutusta oli saanut 14 %, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta 13 %, kuntoutuspsykoterapiaa 9 % ja harkinnanvaraista kuntoutusta 6 %.
Opintotukea sai joka kymmenes (10 %) ja sairauspäivärahaetuutta joka viidestoista (6 %) nuoren kuntoutusrahan saajista.
Osa nuoren kuntoutusrahan saajista oli saanut vuonna 2024 myös muuta Kelan kuntoutusrahaa tai muita Kelan etuuksia. Tarkempia lukuja eri etuuksien saamisesta löydät taulukosta.
| Etuus | Henkilöiden määrä | % nuoren kuntoutusrahan saajista |
|---|---|---|
| Psyykenlääkkeet | 6 977 | 46,83 |
| Yleinen asumistuki (oma tai puolison) | 4 606 | 30,91 |
| Vammaisetuudet | 4 374 | 29,36 |
| ADHD-lääkkeet | 4 253 | 28,54 |
| Ainakin yksi lääkkeiden erityiskorvausoikeus | 3 999 | 26,84 |
| Lääkärinpalkkiot | 2 839 | 19,05 |
| Perustoimeentulotuki | 2 819 | 18,92 |
| Matkakorvaukset | 2 304 | 15,46 |
| Ammatillinen kuntoutus | 2 134 | 14,32 |
| Vaativa lääkinnällinen kuntoutus | 1 969 | 13,21 |
| Opintotuki | 1 475 | 9,90 |
| Kuntoutuspsykoterapia | 1 356 | 9,10 |
| Kelan työttömyysetuudet | 1 075 | 7,21 |
| Työmarkkinatuki | 1 040 | 6,98 |
| Mikä tahansa sairauspäivärahaetuus | 945 | 6,34 |
| Sairauspäiväraha | 944 | 6,34 |
| Harkinnanvarainen kuntoutus | 903 | 6,06 |
| Kuntoutusraha, Laki Kelan järjestämästä kuntoutuksesta | 554 | 3,72 |
| Kelan työkyvyttömyyseläke | 334 | 2,24 |
| Hammashoidon korvaukset | 304 | 2,04 |
| Tutkimuksen ja hoidon korvaukset | 189 | 1,27 |
| Kuntoutusraha, Nuoren ammatillinen kuntoutus | 74 | 0,50 |
| Lapsilisä | 72 | 0,48 |
| Sotilasavustus | 68 | 0,46 |
| Peruspäiväraha | 36 | 0,24 |
| Kuntoutusraha, Lakitieto puuttuu | 32 | 0,21 |
| Kuntoutusraha, Terveydenhuoltolaki | 2 | 0,01 |
| Kuntoutusraha, Terveydenhuoltolaki (päihdekuntoutus) | 2 | 0,01 |
| Kuntoutusraha, Lastensuojelulaki | 1 | 0,01 |
| Kuntoutusraha, Sosiaalihuoltolaki (päihdekuntoutus) | 1 | 0,01 |
Nuoren kuntoutusrahaa saaneista neljänneksellä (26,8 %) eli 3 999 henkilöllä oli vuoden 2024 aikana vähintään yksi voimassa oleva erityiskorvausoikeus. Diagnoosiryhmät, joiden perusteella erityiskorvausoikeus oli voimassa, esitetään seuraavassa taulukossa.
| Sairauspääryhmä | Henkilöiden määrä | % nuoren kuntoutusrahan saajista |
|---|---|---|
| F00–F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt | 2 426 | 16,28 |
| G00–G99 Hermoston sairaudet | 512 | 3,44 |
| E00–E90 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet | 496 | 3,33 |
| J00–J99 Hengityselinten sairaudet | 471 | 3,16 |
| M00–M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet | 161 | 1,08 |
| K00–K93 Ruuansulatuselinten sairaudet | 121 | 0,81 |
| I00–I99 Verenkiertoelinten sairaudet | 93 | 0,62 |
| L00–L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet | 88 | 0,59 |
| C00–D48 Kasvaimet | 36 | 0,24 |
| Q00–Q99 Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet | 25 | 0,17 |
| H00–H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet | 20 | 0,13 |
| N00–N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet | 18 | 0,12 |
| D50–D89 Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt | 16 | 0,11 |
| Z00–ZZB Tekijöitä, jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin | 12 | 0,08 |
| S00–T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset (T86 Siirrettyjen elinten tai kudosten vajaatoiminta tai hyljintä 12 henkilöä) | 12 | 0,08 |
| R00–R99 Muualla luokittamattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset | 10 | 0,07 |
| P00–P96 Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat | 4 | 0,03 |
Kaksikymmentä yleisintä erityiskorvattavaa lääkeainetta/-valmistetta nuoren kuntoutusrahan saajilla vuonna 2024 näkyvät alla olevassa taulukossa.
| Korvausoikeuden numero | Selite | Diagnoosi |
|---|---|---|
| 331 | Atomoksetiini, deksamfetamiini, guanfasiini ja lisdeksamfetamiini | F90 |
| 203 | Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet | J45 |
| 111 | Epilepsia ja siihen verrattavat kouristustilat | G40 |
| 103 | Diabetes, insuliinihoito | E10 |
| 215 | Diabetes, muu kuin insuliinihoito | E10 |
| 182 | Brivarasetaami, eslikarbatsepiini, gabapentiini, lakosamidi, levetirasetaami, perampaneeli, pregabaliini, tiagabiini ja tsonisamidi | G40 |
| 112 | Vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt | F29 |
| 183 | Lamotrigiini ja topiramaatti | G40 |
| 202 | Hajapesäkkeiset sidekudostaudit, reumaattiset niveltulehdukset ja niihin verrattavat tilat | M08 |
| M08 | Abatasepti, adalimumabi, etanersepti, golimumabi, guselkumabi, iksekitsumabi, infliksimabi, risankitsumabi, sarilumabi, sekukinumabi, sertolitsumabipegoli ja tosilitsumabi (tulehdukselliset reumasairaudet) | M08 |
| 313 | Abatasepti, adalimumabi, bimekitsumabi, etanersepti, golimumabi, guselkumabi, iksekitsumabi,infliksimabi, risankitsumabi, sarilumabi, sekukinumabi, sertolitsumabipegoli, tosilitsumabi ja ustekinumabi | M08 |
| 186 | Kasvuhormoni | E23 |
| 112 | Vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt | F32 |
| 101 | Aivolisäkkeen etulohkon vajaatoiminta | E23 |
| 208 | Haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti | K51 |
| 317 | Pimekrolimuusi- ja takrolimuusivoide | L20 |
| 104 | Kilpirauhasen vajaatoiminta | E03 |
| 112 | Vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt | F31 |
| 215 | Diabetes, muu kuin insuliinihoito | E11 |
| 3007 | Atogepantti, eptinetsumabi, erenumabi, fremanetsumabi, galkanetsumabi ja rimegepantti (migreenin estohoito) | G43 |
Nuoren kuntoutusrahan tavoitteet ja kohderyhmä
Nuoren kuntoutusrahan tavoitteina on varmistaa nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa nuoren työllistymisedellytyksiä sekä turvata toimeentuloa.
Ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi nuorelle on voitu maksaa kuntoutusrahaa vuodesta 1999 alkaen. Nuoren kuntoutusrahasta on vuodesta 2005 alkaen säädetty Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa.
Nuoren kuntoutusrahassa vähimmäistavoite on, että nuori voi ammatillisen kuntoutumisen avulla hankkia joitakin toimeentulon kannalta merkityksellisiä lisäansioita mahdollisen työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi. Lisäansioita koskeva tavoite on matalampi kuin ammatillisessa kuntoutuksessa, eikä kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioida samalla tavalla.
Jos ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia on nuoren kohdalla vaikea ennakoida esimerkiksi sairauden laadun vuoksi, Kela myöntää pääsääntöisesti nuoren kuntoutusrahan työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Suunnitellun kuntoutuksen realistisena tavoitteena on oltava työelämään siirtyminen.
Nuoren kuntoutusrahaa voi saada, jos
- on 18–19-vuotias (jos on syntynyt 2008 tai sitä ennen, alaikäraja on 16 vuotta)
- työ- tai opiskelukyky tai mahdollisuus valita ammatti tai työ on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi
- tarvitsee erityisiä tukitoimia ammatillisen kuntoutumisen tueksi ja
- hyvinvointialueella on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), jonka tarkoituksena on varmistaa ammatillista kuntoutumista ja edistää työllistymistä.
Nuoren kuntoutusrahaa voidaan kuitenkin maksaa myös yli 20-vuotiaille siihen asti, kun opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukainen tutkinto on suoritettu. Vuonna 2025 nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 31,99 euroa arkipäivältä (799,75 euroa kuukaudessa). Nuoren kuntoutusrahasta pidätetään vero.
Nuoren kuntoutusrahaan vaikuttaneita lainmuutoksia
- Kuntoutusrahalaki (611/1991, kumottu): Nuoren kuntoutusrahaa alettiin 1.8.1999 alkaen maksaa 16–17-vuotiaille eläkkeelle siirtymisen estämiseksi
- Lainmuutos 1.4.2002: Ikärajaa korotettiin 20 vuoteen.
- Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005, myöhemmin Kelan kuntoutuslaki)
- Lainmuutos 1.1.2014: ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos ulotti vaikutuksensa nuoren kuntoutusrahaan, työkyvyttömyyden uhka -kriteeri poistui ja kuntoutuksen myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen sekä kokonaistilanteen huomioiminen, vajaakuntoinen käsite poistui Kelan kuntoutuslaista
- Lainmuutos 1.10.2015: edellytys, että työ- ja opiskelukyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan Kelan kuntoutuslain 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla, tuotiin lain tasolle (aikaisemmin edellytys oli ainoastaan hallituksen esityksessä (HE 3/2005 vp)
- Lainmuutos 1.1.2017: Kelan on selvitettävä nuoren kuntoutusrahan lisäksi oikeus koulutukseen ammatillisena kuntoutuksena, nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettiin takuueläkkeen tasolle
- Lainmuutos 1.1.2024: nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä pienennettiin vastaamaan muun kuntoutusrahan vähimmäismäärää (= sairauspäivärahan vähimmäismäärä)
- Lainmuutos 1.1.2025: kuntoutusrahan alaikärajan nosto 18 vuoteen (2008 tai sitä ennen syntyneillä alaikäraja on 16 vuotta). Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään odotus- ja väliajalta vain, jos se on toimeentulon turvaamisen ja kuntoutuksen etenemisen kannalta tarpeellista. Myös tulot vaikuttavat jatkossa nuoren kuntoutusrahan määrään. Jos nuoren palkka- tai yrittäjätulot ylittävät tulorajan (800 e/kk), ylimenevä osa vähennetään kuntoutusrahasta.
