Tietopaketti: nuoren kuntoutusraha

Saarnio J. Nuoren kuntoutusraha syrjäytymistä ehkäisemässä. Erityisnuorten haasteet – kyselytutkimus Tuva-koulutukseen osallistuville. Opinnäytetyö, AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2023.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten nuoren kuntoutusrahan saaminen voi ehkäistä erityisnuorten syrjäytymistä, auttaa heitä pysymään opinnoissa ja siten pysymään osallisena yhteiskunnassa. Tutkimusosuus toteutettiin yhteistyössä Ammattiopisto Luovin kanssa laatimalla Webropol-kysely Tuva-ryhmien (tutkintoon valmentava) opiskelijoilla. Kyselyllä haluttiin selvittää millaisena nuoret kokevat haasteensa ja elämäntilanteensa, mitä nuoret ajattelevat itsenäistymisestä sekä miten taloudellisen tuen saaminen auttaa nuoria tällä hetkellä ja miten se auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Kohderyhmän nuoret ovat 15–18-vuotiaita erityisnuoria, joilla on yksi tai useampi mielenterveyden ongelma, neuropsykiatrinen häiriö tai molemmat.

Tulosten perusteella nuoren kuntoutusraha tukee ja motivoi nuoria opinnoissa ja sillä on iso merkitys itsenäistymisvaiheessa. Taloudellisen tuen turvin nuoret voivat keskittyä opiskeluun ilman että täytyy samalla luopua muusta nuoren elämästä. Tutkimuksen perusteella löytyi myös monta kriittistä kohtaa, jossa kuntoutus ja kuntoutusraha auttaa ja motivoi nuoria eteenpäin. Tutkimuksen perusteella nuoren kuntoutusraha toimii tarkoitustaan vastaavalla tavalla ja pienentää erityisnuorten syrjäytymisriskiä.

Koskenvuo K, Rinne H, Blomgren J. Nuoren kuntoutusrahaa saavat ovat usein myös muiden etuuksien ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saajia. Kartoittava rekisteritutkimus Oulun väestössä vuonna 2018. Kuntoutus 2022; 45 (2): 24-32. doi.org/10.37451/kuntoutus.120023.

Koskenvuo K, Rinne H, Blomgren J. Nuoren kuntoutusraha kohdistuu oikein: nuoriin, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea, palveluita ja etuuksia. Kelan tutkimusblogi 18.8.2022.

Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimus tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä. Tutkimuksessa hyödynnettiin rekisteriaineistoa Oulussa vuoden 2018 ajan asuneista 16–21-vuotiaista.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että muiden sosiaaliturvaan kuuluvien etuuksien ja palvelujen käyttö on nuoren kuntoutusrahaa saaneilla merkittävästi yleisempää verrattuna saman ikäisiin nuoriin. Nuoren kuntoutusrahaa saaneet ovat muita saman ikäisiä useammin muun muassa vammaistuen ja lääkekorvausten saajia ja ovat käyttäneet useammin julkisen sektorin terveyspalveluja ja sosiaalipalveluja.

Yli puolet (53 %) nuoren kuntoutusrahan saajista oli saanut vuonna 2018 ainakin yhtä seuraavista palveluista: julkisia päihde-, mielenterveys-, vammais- tai kehitysvammaispalveluita tai sosiaalihuollon palveluita. Julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden lisäksi tarkasteltiin myös Kelan työkyvyttömyys-, kuntoutus- ja vammaisetuuksien saamista ja valtaosa (72 %,) nuoren kuntoutusrahan saajista oli saanut Kelan vammaistukea, työkyvyttömyyseläkettä tai jotakin edellä mainituista palveluista. Lisättäessä tarkasteluihin mukaan Kelan kuntoutuspalvelujen saaminen, lähes jokainen nuoren kuntoutusrahan saajista oli saanut ainakin jotain tarkasteltua etuutta tai palvelua.

Nuoren kuntoutusraha on kohdentunut sellaisiin nuoriin, joilla on merkittävässä määrin tuen, sairausperusteisten etuuksien ja terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta ja Kela on toimeenpannut nuoren kuntoutusrahaa siten kuin lainsäätäjä on tarkoittanut.

Koskenvuo K, Pösö R. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä kääntyi vuonna 2021 laskuun ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen 8.6.2022.

Vuoden 2021 lopussa yhteensä 7 598 iältään 16–24-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea. Saman ikäisestä väestöstä se on 1,39 prosenttia. Vuonna 2020 vastaava lukumäärä oli 7 750 ja väestöosuus 1,42 prosenttia. Alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkettä saavia oli vuoden 2021 lopussa 25 299 (väestöosuus 2,01 prosenttia) ja vuoden 2020 lopussa 25 467 (väestöosuus 2,03 prosenttia).

Käänne laskuun näkyy erityisesti kaikista nuorimmassa, 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Vuoteen 2020 verrattuna vähenemistä on viime vuonna tapahtunut mielialahäiriöiden, skitsofrenioiden, neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrissä. Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen on viime vuosina helpotettu lakimuutoksilla ja yhä useampi nuori on myös ohjautunut Kelan kuntoutusetuuksien saajaksi. Tämäkin voi osaltaan selittää kehitystä nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä.

Vuoden 2019 nuoren ammatillisen kuntoutuksen lakimuutoksesta ja siihen liittyvästä seurannasta Kelassa: Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tietopaketti

Salminen J, Häikiö L. ”Suurin stressin aihe on mun talous” – nuoren kuntoutusraha tukee nuoren toipumista ja vahvistaa toimijuuden kokemusta. Kelan tutkimusblogi 13.4.2022.

Hankkeessa Kuntoutus, palvelut ja työllistyminen – nuorten kuntoutusrahaa saavien yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat käytännöt tarkasteltiin nuoren kuntoutusrahan merkitystä kuntoutujille ja kuntoutumiselle.

Osana hanketta haastateltiin 18–24-vuotiaita nuoria, joilla nuoren kuntoutusraha oli päättynyt vuonna 2015 tai nuoria, jotka saivat etuutta vuonna 2016 mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Nuorten näkökulmaa täydennettiin haastattelemalla ammattilaisia kuten psykiatreja, opettajia, psykoterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä sekä nuoria työllistäviä esimiehiä eri aloilta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nuoren kuntoutusraha parhaimmillaan tukee nuorten toimijuutta ja siten toipumista. Parhaimmillaan kuntoutuja on aktiivinen toimija, joka ”löytää itseään kuntoutuksesta” ja ”alkaa auttaa itseään”.

Nuoren kuntoutusrahan ehdollisuus – ammatilliseen kuntoutukseen osallistuminen – ei tutkimuksen mukaan tunnu nuorista pakottavalta vaan se tukee heidän toimijuuttaan ja kannustaa heitä aamulla lähtemään kouluun. Nuoret eivät tyydy ”menemään sieltä, mistä aita on matalin” vaan he ”nostavat rimaa” ja asettavat itselleen uusia tavoitteita. Nuoren kuntoutusraha mahdollistaa myös rahan käyttämisen eli taloudellisen toimijuuden opettelun. Nuoren kuntoutusraha edesauttaa kuntoutumista, mutta sitä kannattaa silti kehittää huomioiden myös julkisuudessa esitetyt kriittiset kysymykset.

Salminen, J. Nuoren kuntoutusrahan luoma osallisuus toimintamahdollisuuksina. Yhteiskuntapolitiikka 2019;84:4.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 18–24-vuotiaiden nuorten näkökulmasta nuoren kuntoutusrahaan liittyviä osallisuuden muodostumisen mahdollisuuksia ja esteitä. Aineistona käytettiin yksilöhaastatteluja ja osallisuuden tarkastelussa Amartya Senin toimintamahdollisuuksien teoriaa (capability approach). Tutkimus kohdentui nuoriin, joilla nuoren kuntoutusraha oli joko päättynyt vuonna 2015 tai jotka vielä saivat etuutta vuonna 2016.

Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren kuntoutusrahan elementit – ammatillinen kuntoutus, tulonsiirto ja ehdollisuus – tarjoavat resursseja ja mahdollistavat erilaisia toimintoja, mutta olennaisesti myös lisäävät toimintamahdollisuuksia.

Ammatillisen kuntoutuksen tarjoamat resurssit, erilaiset opitut tiedot ja taidot, auttavat nuorta hankkimaan työn (toiminto), mutta ne myös lisäävät mahdollisuuksia tehdä työhön liittyviä valintoja (toimintamahdollisuudet). Kuntoutusraha tulonsiirtona on resurssi, joka mahdollistaa erilaisia välttämättömiä sekä sosiaalisia ja harrastuksiin liittyviä toimintoja. Tulonsiirto luo myös toimintamahdollisuuksia ja vapauden tehdä itsenäisiä kulutuspäätöksiä. Kuntoutusrahan ehdollisuus varmistaa sen, että nuoret hyötyvät ammatillisesta kuntoutuksesta ja saavat käännettyä sen tarjoamat resurssit toimintamahdollisuuksiksi.

Nuoren kuntoutusraha voi myös estää osallisuuden muodostumista, jos ammatillinen kuntoutus ei vastaa nuorten tarpeisiin. Nuoren kuntoutusrahan loppuminen ja siitä seuraava tulotason putoaminen voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi niille nuorille, jotka eivät suoraan työllisty opiskelemalleen alalle vaan jatkavat opintoja uudessa koulussa.

Haavisto A, Koskenvuo K, Laihanen J, Hevosmaa M, Leväniemi J, Myllylä L. Nuoren kuntoutusrahalta siirrytään aiempaa harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Kelan tutkimusblogi 30.8.2021.

Nuoren kuntoutusrahan saajamäärien kasvua on lisännyt vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos. Lieventyneiden myöntämisedellytysten johdosta yhä useammalla osatyökykyisellä nuorella on ollut mahdollisuus saada nuoren kuntoutusrahaa. Oppimiskyvyn heikkenemisen ja kokonaistilanteen huomiointi kuntoutusrahan myöntökriteereissä on vaikuttanut nuoren kuntoutusrahan saajamääriin ja nuoren kuntoutusrahan perusteena oleviin diagnooseihin.

Lakimuutoksen myötä etenkin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella myönnettävien nuoren kuntoutusrahojen osuus on kasvanut. Rekisteritutkimuksella haluttiin selvittää, mikä merkitys muutoksilla on voinut olla nuoren kuntoutusrahaa saaneiden tilanteelle kuntoutuksen päättymisen jälkeen eri toimeentuloturvaetuuksille siirtymisen näkökulmasta.

Vuonna 2011 julkaistun rekisteritutkimuksen (Koskenvuo ym. 2011) tuloksiin verrattuna nuoren kuntoutusrahan tavoitteet näyttävät nykyään toteutuvan paremmin kuin aikaisemmin – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen nuoren kuntoutusrahan päättymisen jälkeen on vähentynyt ja yhä useampi nuori jatkaa opiskelua ja pyrkii työmarkkinoille.

Vuonna 2018 nuoren kuntoutusrahan päättäneistä kolmen vuoden seuranta-aikana 26,8 % siirtyi työkyvyttömyyseläkkeen saajaksi. Perustoimeentulotukea sai yli puolet, 51,9 %, nuorista. Työttömyysetuutta sai 44,2 %, opintotukea 25,1 %, sairauspäivärahaa 26,5 % ja muuta kuntoutusrahaa 20,1 %.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen nuoren kuntoutusrahan päätyttyä on siis vähentynyt merkittävästi, kun tuloksia verrataan aiempaan seurantatutkimukseen – vuonna 2005 nuoren kuntoutusrahan päättäneistä 41,2 % siirtyi työkyvyttömyyseläkkeen saajaksi jo samana tai seuraavana vuonna etuuden päättymisen jälkeen ja 52 % viiden vuoden kuluessa etuuden päättymisestä.

Sairausryhmien välillä on edelleen eroja eri etuuksien saamisen yleisyydessä nuoren kuntoutusrahan päätyttyä.

Partio T. Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Kelan tilastokatsaus 3/2019.

Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Nuoren kuntoutusrahan saajien lukumäärä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 lähtien. Tähän kasvuun on vaikuttanut vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos, jonka seurauksena kuntoutusrahan myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen ja nuoren kokonaistilanteen huomioiminen. Nuoren kuntoutusrahan saajien määrien kasvun ohella myös nuoren kuntoutusrahan kustannukset ovat kasvaneet tuntuvasti.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 1/2015, 29.

Nuoren kuntoutusrahan käyttöasteen kasvu 2010-luvulla liittyy selvästi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin (F-diagnoosit). Vuonna 2013 F-diagnoosin perusteella nuoren kuntoutusrahaa sai 1,47 % koko väestön 18-vuotiaista, kun vuonna 2008 vastaava osuus oli 0,73 %. Muut yleisimmät sairausperusteet (G = hermoston sairaudet, Q = synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet) ovat pysyneet vuodesta toiseen suunnilleen yhtä suurina väestöosuuksina.

Nuoren kuntoutusrahan saajaosuuksien tarkastelu osoittaa, ettei kehitys johdu väestön ikärakenteen muutoksista. Vuoden 2014 lainmuutoksen odotetaan lisäävän nuoren kuntoutusrahan käyttöä entisestään.

Koskenvuo K, Ryynänen M, Kemppinen H, Kokkonen V, Autti-Rämö I. Vajaakuntoiselle nuorelle tarvitaan selkeämpi reitti ammattitutkintoon. Sosiaalivakuutus 2014;1:35-36.

Oikeus nuoren kuntoutusrahaan ja ammatillisena kuntoutuksena myönnettävään koulutukseen arvioidaan erikseen kummankin etuuden myöntämisedellytysten perusteella. Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen koulutuksen välisestä suhteesta ei ole säädetty laissa. Vuoden 2014 alusta ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä ehdotetaan tarkistettaviksi siten, että ne paremmin mahdollistaisivat ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen niille nuorille, joilla on vaikea kokonaistilanne (HE 128/2013).

Tarkkaa tietoa ei ole siitä, missä määrin ammatillisen koulutuksen päätöksiä tehdään nuoren kuntoutusrahan saajille ja miten asiakasryhmät eroavat toisistaan. Etuuksien kehittämiseksi ja mahdollisten muutosten seurausten arvioimiseksi tarvitaan tietoa etuuksien käytön päällekkäisyydestä.

Kuntoutuksen tilastoista poimittiin tietoja huhtikuun lopussa 2013 kuntoutusrahaa ja/tai koulutusta ammatillisena kuntoutuksena saaneista 16–29-vuotiaista nuorista. Yhteensä 7 110 alle 30-vuotiasta nuorta sai jompaakumpaa kuntoutusrahaa ja/tai koulutusta ammatillisena kuntoutuksena (korvauksia opiskelukustannuksista). Nuoren kuntoutusrahaa sai 4 972 nuorta, ja heistä ammatillisen koulutuksen saajia oli 47,9 %. Kelan järjestämää kuntoutusta koskevan lain perusteella kuntoutusrahaa sai 1 878 alle 30-vuotiasta, joista 61,1 % oli ammatillisen koulutuksen päätöksen saajia. Vain 133 nuorta sai ammatillista koulutusta, mutta ei kuntoutusrahaa.

Koulutusta ammatillisena kuntoutuksena saaneista suurin osa opiskeli ammatillisessa oppilaitoksessa tai kansanopistossa. Ikäryhmässä 16–19-vuotiaat pelkästään nuoren kuntoutusrahaa sai 51,4 %, ja yhtä aikaa nuoren kuntoutusrahaa ja koulutusta ammatillisena kuntoutuksena sai 40,3 %. Etuuksien hakemista tulisi selkeyttää siten, että ammatillisen koulutuksen polku olisi mahdollista toteuttaa suunnitelmallisesti yleissivistävästä peruskoulutuksesta ammattitutkintoon. Toimeentulo ja kohtuullisena pidettävät opiskelukustannukset tulisi korvata yhdenmukaisesti ja yhdellä päätöksellä.

Koskenvuo K, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys. Nettityöpapereita 50/2013. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2013.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten osuudet kasvoivat ajalla 1995-2008, mutta kasvu oli maltillista (Koskenvuo ym. 2010). Tarkasteltaessa kehitystä vuoden 2008 jälkeen voidaan havaita, että työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten osuus on lisääntynyt: vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus 16–24-vuotiaasta väestöstä oli 1,02 % ja vuonna 2012 se oli noussut 1,11 %: iin.

Samaan aikaan myös nuoren kuntoutusrahaa saaneiden nuorten osuus kasvoi (0,57 % vuonna 2008 ja 0,75 % vuonna 2012). 2010-luvulla kasvua tapahtui kaikissa sairausperusteisissa toimeentuloetuuksissa. Kelan järjestämää vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneiden nuorten lukumäärät myös nousivat. Vuonna 2004 3 744 16–24-vuotiasta nuorta sai vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta. Vuonna 2008 vastaava luku oli 4 031 ja vuonna 2012 5 287.

Vuoden 2014 alusta kuntoutuslain mukaisen ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytyksiä ehdotetaan tarkistettaviksi siten, että ne paremmin mahdollistaisivat ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen myös niille nuorille, joilla on vaikea kokonaistilanne. Kuntoutusetuuksia koskevien lainmuutosten vaikutuksia nuorten työelämään pääsyyn sekä työkyvyttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn tulee seurata seuraavien vuosien aikana, samoin kehitystä kuntoutusetuuksissa ja muissa toimeentuloa korvaavissa etuuksissa.

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30.

Seurantatutkimuksessa nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä tarkasteltiin mitä nuoren kuntoutusrahaa saaneille tapahtuu etuuden päättymisen jälkeen. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: kuinka moni siirtyy seurannassa työkyvyttömyyseläkkeelle, työttömäksi työnhakijaksi tai jatkaa opintoja? Onko kuntoutusrahan päättymisen jälkeen havaittavissa sairausryhmittäisiä eroja siinä, mille sosiaaliturvaetuudella ja missä vaiheessa nuoret ovat siirtyneet?  Kuinka usein ja missä sairausryhmissä nuoren kuntoutusraha edeltää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä? Missä määrin työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään suoraan 16-vuotiaana ja iässä jolloin nuoren kuntoutusraha tyypillisesti päättyy? Onko havaittavissa sairausryhmittäisiä eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiässä? Tutkimusta varten muodostettiin Kelan etuustiedoista kaksi eri aineistoa: nuoren kuntoutusrahan vuonna 2005 päättäneiden aineisto sekä alle 25-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2005 siirtyneiden aineisto.

Viiden vuoden seurannassa vähän yli puolet (52 %) nuoren kuntoutusrahaa saaneista oli siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle, vähän alle puolet oli saanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa, kolmannes sairauspäivärahaa ja viidesosa opintotukea. Toimeentulotukea oli saanut vähän yli puolet nuoren kuntoutusrahan saajista. Työkyvyttömyyseläkkeelle seurannassa siirtyneistä yli kahdella viidesosalla työkyvyttömyyseläke oli alkanut kuntoutusrahan päättymisvuonna 2005 tai sitä seuraavana vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen nuoren kuntoutusrahan päättymisen jälkeen oli yleisintä, jos nuoren kuntoutusrahan perusteena ollut sairaus tai vamma kuului sairausryhmään synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet tai jos kyseessä oli hermoston sairaus. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella nuoren kuntoutusrahaa saaneista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin kolmasosa ja ryhmässä muut sairaudet vain alle kymmenesosa. Vuonna 2005 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä alle 25-vuotiaista nuorista noin kolmasosa oli saanut nuoren kuntoutusrahaa joko työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisvuonna (2005) tai sitä edeltävänä vuonna (2004). Nuoren kuntoutusrahan yleisuus ennen työkyvyttömyyseläkkeen saamista vaihteli sairausryhmittäin.

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla 1995-2008. Kuntoutus 2010;2: 34-43.

Etenkin vuosituhannen vaihteessa toteutetuilla nuoren kuntoutusrahaa sekä vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa koskevilla lainmuutoksilla voidaan olettaa olleen heijastusvaikutuksia myös muita sairausperusteisia etuuksia saaneiden nuorten määrien muutoksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin toimeentuloa korvaavien sairausperusteisten etuuksien käyttöä 16–24-vuotiaassa väestössä ajanjaksolla 1995–2008 ja vuonna 1999 voimaan tulleen nuorten kuntoutusrahan käyttöä. Missä määrin nuoren kuntoutusraha on korvannut tai vähentänyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja missä määrin se on lisännyt sairausperusteisten toimeentuloetuuksien kokonaiskäyttöä. Aineistoina käytettiin Kelan tilastotietoja sairausperusteisista etuuksista. Työkyvyttömyyseläkkeiden osalta tiedot poimittiin Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastosta. Etuuksien saamista tarkasteltiin kalenterivuoden mukaan ja syntymävuosikohorteittain.

Vuosina 1995-2008 nuorten työkyvyttömyys lisääntyi, mutta kasvu oli kuitenkin maltillista. Vuoden 1995 lopussa 1,5 % alle 25-vuotiaista nuorista sai jotain sairausperusteista toimeentuloetuutta, vastaava osuus vuonna 2008 oli 2,2 % ja vuonna 2010 2,3 %. Tarkastelu osoitti, että työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä alkoi vähentyä 1990-luvun loppupuolella: vuodesta 1995 ensin hitaasti ja sitten voimistuen aina vuosiin 2002–2003 asti, mutta tämän jälkeen työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä kääntyi uudelleen kasvuun. Tutkimuksen mukaan nuoren kuntoutusraha lykkäsi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja osaltaan lisäsi sairausperusteisten toimeentuloa korvaavien etuuksien kokonaiskäyttöastetta. Nuoren kuntoutusraha on mahdollistanut aiemmin järjestelmien ulkopuolelle jääneiden nuorten tulon kuntoutuksen piiriin.

Tilasto Kelan kuntoutuksesta.

• Tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo
• Tilastoasiantuntija Tuomas Sarparanta
• Data scientist Matti Rantanen
• Vastaava suunnittelija Marjut Hevosmaa
• Juristi Tommi Kortelainen

Tietopyynnöt: tilastotietopalvelu.

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi.