”Suurin stressin aihe on mun talous” – nuoren kuntoutusraha tukee nuoren toipumista ja vahvistaa toimijuuden kokemusta

Nuoret siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle erityisesti mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Nuoren kuntoutusraha pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että myös kritiikkiä osakseen saanut nuoren kuntoutusraha ei yleensä passivoi, vaan parhaimmillaan motivoi nuoria.

Nuoren kuntoutusrahan tavoite ja se, käyttävätkö nuoret kuntoutusrahaa mahdollisesti asioihin, joihin sitä ei ole tarkoitettu, nousivat viime vuoden lopulla julkiseen keskusteluun (Yle 15.11.2021(Avautuu uuteen välilehteen), Yle 17.11.2021(Avautuu uuteen välilehteen)). Aihetta käsittelevissä uutisissa kysyttiin esimerkiksi, passivoiko raha nuoria. Ihmetystä herätti myös, miksi nuoren kuntoutusrahan käyttöä ei valvota, miksi se maksetaan rahana eikä esimerkiksi palveluseteleinä tai maksusitoumuksina sekä kuntoutusrahan suuruus.

Hankkeessa Kuntoutus, palvelut ja työllistyminen – nuorten kuntoutusrahaa saavien yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat käytännöt tarkastelimme nuoren kuntoutusrahan merkitystä kuntoutujille ja kuntoutumiselle. Tarkastelimme nuoren kuntoutusrahaa nuorten omasta näkökulmasta laadullisin menetelmin. Tämä täydensi aikaisempia määrällisin menetelmin tehtyjä tutkimuksia aiheesta.

Keräsimme hankkeessa aineistoa haastattelemalla nuoria, jotka saivat tai olivat saaneet nuoren kuntoutusrahaa mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Nuorten näkökulmaa täydennettiin haastattelemalla ammattilaisia kuten psykiatreja, opettajia, psykoterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä sekä nuoria työllistäviä esimiehiä eri aloilta.

Moninäkökulmainen tarkastelu on tärkeää, koska nuoren kuntoutusrahaa ei voi tutkia irrallaan esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmästä, työmarkkinoista tai ammatillisen kuntoutuksen palveluista, joihin osallistuminen on nuoren kuntoutusrahan saamisen edellytys. Tässä kirjoituksessa kuitenkin keskitymme nuoren kuntoutusrahaan tulonsiirtona ja siihen, miten se vaikuttaa nuorten toimijuuteen ja kuntoutumiseen.

Nuoretkin tunnistivat kuntoutusrahan ongelmat

Osa haastatelluista nuorista ja ammattilaisista tunnisti nuoren kuntoutusrahan käyttöön liittyviä ongelmia. Osa nuorista esimerkiksi koki, että rahaa käytetään niin sanotusti väärin. Lisäksi osa ammattilaisista piti ongelmana sitä, että jotkut nuoret osaavat jopa vaatia nuoren kuntoutusrahaa, vaikkei heillä olisi diagnoosia ja siten varsinaista syytä saada sitä.

Nuoret osaavat pyytää rahaa, koska ovat voineet kuulla muidenkin saaneen sitä. Silti nuoren kuntoutusrahan positiiviset vaikutukset nousivat haastatteluissamme esille ongelmia enemmän.

Havaitsimme, että nuoren kuntoutusraha parhaimmillaan tukee nuorten toimijuutta ja siten toipumista. Kuntoutuminen ei ole vain passiivista kuntoutustoimien kohteena olemista vaan kuntoutuja on parhaimmillaan aktiivinen toimija, joka ”löytää itseään kuntoutuksesta” ja ”alkaa auttaa itseään”.

Tämän toimijuuden muodostumisessa nuoren kuntoutusrahalla on keskeinen rooli. Toimijuus voi saada erilaisia muotoja ja liittyä ainakin terveyteen ja hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja taitoihin sekä talouteen ja ammattiin.

Mahdollisuus valita lisää terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää toimijuutta

Nuoren kuntoutusraha mahdollistaa nuoren omaa terveyttä ja hyvinvointia tukevan toimijuuden eli niitä edistävien valintojen tekemisen. Raha mahdollistaa harrastuksia, jotka parantavat nuoren fyysistä kuntoa: esimerkiksi uimahallissa käyminen voi olla tällainen hyvinvointia edistävä asia, joka edellyttää rahaa. Nuori voi myös esimerkiksi ajoittain ostaa maittavampaa ja ravitsevampaa ruokaa, jos ruokahalua ei ole ja tavallinen arkiruoka jäisi syömättä.

Monet vapaa-ajan harrastukset ovat myös olennainen opiskelun vastapaino, joka edistää psyykkistä hyvinvointia ja toipumista. Nuoren kuntoutusrahan mahdollistamat harrastukset voivat olla tärkeitä henkireikiä opintojen ohella. Ne voivat mahdollistaa kuntoutumisen kannalta tärkeät lepohetket ja rauhoittumisen itselle tärkeän asian äärelle.

Lisäksi se, että nuori voi nuoren kuntoutusrahan myötä asua levottomalta tuntuvan asuntolan sijaan vuokra-asunnossa , voi turvata nuorelle omaa rauhallista aikaa ja tilaa toipumiselle.

Kuntoutusraha tukee nuoren sosiaalista toimijuutta

Nuoren kuntoutusraha monella tavalla kytkeytyy myös sosiaaliseen toimijuuteen – sosiaalisiin suhteisiin liittyvien valintojen tekemisen ja sosiaalisten taitojen opettelemiseen. Ammattilaisten mukaan nuoren kuntoutusraha mahdollistaa nuorille ikäisilleen tyypillisen toiminnan, kuten hampurilaisella käynnin yhdessä muiden nuorten kanssa.

Tämä on erityisen tärkeää nuorten mukaan silloin, kun he ovat muuttaneet opintojen vuoksi uudelle paikkakunnalle. Ilman rahaa ja sen mahdollistamia harrastuksia nuoret voivat kokea itsensä eristyneiksi ja yksinäisiksi. Nuoret usein opettelevat sosiaalisia taitoja, koska esimerkiksi mielenterveyden ongelmat tai koulukiusaaminen ovat voineet tehdä muihin tutustumisesta vaikeaa.

Taloudellinen ja ammatillinen toimijuus vahvistuvat

Nuoren kuntoutusrahan keskeinen tavoite on tukea nuorten ammatillista toimijuutta. Sen saamisen ehtona on ammatilliseen kuntoutukseen osallistuminen. Toisin sanottuna nuoren kuntoutusrahassa yhdistyy ammatillisen kuntoutuksen palvelu ja tulonsiirto – sitä voidaan kutsua niin sanotuksi ehdolliseksi tulonsiirroksi.

Ehdollisuus ei tunnu nuorista pakottavalta vaan se tukee heidän toimijuuttaan. Nuoret kokevat hyväksi sen, että ehdollisuus kannustaa heitä aamulla lähtemään kouluun. Lopulta nuoret eivät tyydy ”menemään sieltä, mistä aita on matalin” vaan he ”nostavat rimaa” ja asettavat itselleen uusia tavoitteita.

Lisäksi nuoren kuntoutusraha mahdollistaa rahan käyttämisen eli taloudellisen toimijuuden opettelun. Nuorilla ei aina ole tarvittavia kotitaloustaitoja. He voivat esimerkiksi ostaa paljon valmisruokaa, joka voi olla suhteellisesti kallista eikä kovin terveellistä. Muutenkin heillä voi olla vaikeuksia hahmottaa oman taloutensa rajoja ja he voivat tehdä harkitsemattomalta vaikuttavia kulutuspäätöksiä.

Silti nuoren kuntoutusraha on nuorista tärkeää, koska heidän mukaansa ilman rahaa ei voi oppia sen käyttöä. Nuoret ovat elämänvaiheessa, jossa vasta opetellaan omaa taloudenpitoa ja kulutuspäätöksien tekemistä. Rahankäytön valvonta olisi monin tavoin mahdotonta, mutta myös nuorten toimijuutta kaventavaa. Nuorten on opittava itsenäistä rahankäyttöä, mikä on osa aikuiseksi tulemista.

Esimerkiksi eräs nuorista kykeni säästämään rahaa pienissä erissä omaa asuntoa varten. Hän suunnitteli muuttoa pienemmälle paikkakunnalle, jolla olisi töitä mutta jossa asuntojen hinnat ovat matalat. Tämä säästöön laitettava osuus loi nuorelle pidemmän aikavälin tulevaisuudennäkymiä ja tulevaisuuteen suuntaavaa toimijuutta.

Myös työnantajat toivoivat, että nuoria tuettaisiin taloudellisesti heidän kouluttautuessaan ja etsiessään töitä. Työnantajien mukaan aktivoiminen taloudellista tukea kiristämällä vähentää mahdollisuuksia saada työntekijöiksi työstään innostuneita nuoria.

Nuoren kuntoutusraha edesauttaa kuntoutumista, mutta sitä kannattaa silti kehittää

Tutkimuksemme perusteella voidaan todeta, että nuoren kuntoutusraha ei yleensä passivoi, vaan parhaimmillaan motivoi nuoria. Nuoren kuntoutusrahan avulla nuoret voivat oppia rahankäyttöä, mikä on tärkeä osa itsenäiseksi aikuiseksi kasvamista. Siksi on tärkeää, että kuntoutusraha maksetaan rahana, se on riittävän suuri ja eikä sen käyttöä valvota liikaa vaan se on nuoren omaa rahaa.

Silti julkisuudessa esitetyt kriittiset kysymykset kannattaa ottaa tosissaan ja pohtia, miten nuoren kuntoutusrahaa voisi kehittää. Tulisi miettiä sitä, miten kohdentaa rahaa sitä tarvitseville. Toisaalta voidaan kysyä, miten nuoret voisivat oppia rahankäyttämistä ja kotitaloustaitoja. Myös ehtojen toteutumisen eli opintojen etenemisen seuraamista voisi tiivistää – kuitenkin niin, ettei valvominen kavenna nuorten kokemaa toimijuutta.

Nuoren kokemus omista toimintamahdollisuuksistaan edistää kuntoutumista ja myöhempää työuraa. Näiden seikkojen huomioiminen voisi edelleen lisätä nuoren kuntoutusrahan hyödyllisyyttä.

Mikä on nuoren kuntoutusraha?

Nuoren kuntoutusrahaa voi saada, jos

• on 16–19-vuotias
• sairaus tai vamma heikentää työ- tai opiskelukykyä tai mahdollisuuksia valita ammatti tai työ
• tarvitsee erityisiä tukitoimia ammatillisen kuntoutumisen tueksi
• kotikunnassa on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS) opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalle.

Nuoren kuntoutusraha on vuonna 2022 vähintään 34,23 euroa päivässä, keskimäärin a noin 855,75 euroa kuukaudessa. Määrä vastaa takuueläkkeen määrää. Nuoren kuntoutusrahasta pidätetään vero.

Vuonna 2021 lähes 14 000 nuorta sai nuoren kuntoutusrahaa. Valtaosin sairausperusteena olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Nuoren kuntoutusraha (kela.fi)(Avautuu uuteen välilehteen)

Jarkko Salminen
Tutkija
Tampereen yliopisto

Liisa Häikiö
professori
Tampereen yliopisto

Yle. 15.11.2021. Kotona asuva 16-vuotias voi saada Kelalta 800 euroa kuntoutusrahaa kuussa – nyt opettajat arvostelevat etuutta, joka pahimmillaan menee päihteisiin. yle.fi/uutiset/3-12182570(Avautuu uuteen välilehteen)

Yle. 17.11.2021. Nuoren kuntoutusraha suututtaa, ministeriö ja Kela puolustavat 800 euron etuutta: ”Yhä useampi nuori jatkaa opiskelua ja pyrkii työmarkkinoille” yle.fi/uutiset/3-12190018