Sosiaaliturvan laajamittaisten uudistusten vauhti kiihtyy – Kelan kulut laskemassa vuoden 2010 tasolle

Sosiaaliturvaan tehtiin huomattavia muutoksia vuonna 2024, ja ne jatkuvat koko hallituskauden ajan. Nykyisillä tiedoilla muutokset pienentävät vuoteen 2029 mennessä Kelan etuusmenoja vuoden 2010 tasolle. Edessä on muun muassa sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamiseen tähtäävää uudistustyötä.

Vuonna 2024 Kelan hoitamassa sosiaaliturvassa tapahtui mittavia muutoksia ja painopiste muuttui huomattavasti verrattuna edellisiin hallituskausiin. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen muutokset sosiaaliturvaan tulevat voimaan asteittain vuosina 2024–2028.

Katsomme tässä kirjoituksessa sosiaaliturvan lähitulevaisuuden suurta kuvaa. Käymme läpi tiettyjen etuuskokonaisuuksien toteutettuja ja tulossa olevia muutoksia sekä ennakoituja vaikutuksia etuuksien menoihin ja saajiin.

Lainmuutokset aiheuttivat merkittäviä muutoksia Kelan asiakkaille jo vuoden 2024 aikana, mutta leikkaukset voimistuvat vuonna 2025. Muutokset jatkuvat koko hallituskauden ajan.

Kehyskauden lopussa vuonna 2029 Kelan kulut ovat reaalisesti samalla tasolla kuin ne olivat vuonna 2010, jos toimeentulotukea ei lasketa mukaan. Perustoimeentulotuki tuli vuonna 2017 Kelan vastuulle.

 

Julkisen velan kasvu haastaa edelleen Kelan toimintaympäristöä

Koronakriisi ja Ukrainan sodan seuraukset ovat kasvattaneet julkista velkaa merkittävästi. Työllisyyskehitys oli heikkoa ja talouskasvu niukkaa vuonna 2024, mikä johti entistä voimakkaampaan velan kasvuun. Ennusteiden mukaan julkinen talous olisi alkanut heikentyä ilman kriisejäkin 2020-luvun alkuvuosina.

Vuonna 2024 inflaatio laski selvästi verrattua kahteen edeltävään vuoteen ja palkansaajien reaalinen ansiotaso kääntyi nousuun. Korkotaso laski ja talouskasvu jäi hyvin niukaksi. Edellisvuosien nopea korkojen nousu kurjisti talotta Suomessa enemmän kuin monissa muissa EU-maissa.

Vuodelle 2025 odotetaan aiempaa nopeampaa talouskasvua, jos ei kansainvälinen kauppapolitiikka kiristy tullikiistoilla.

Sosiaaliturvan suurimmat haasteet: taloustilanne, työllisyys ja ikääntyvä väestö

Sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät erityisesti talous- ja työllisyyskehitykseen sekä siitä johtuvaan paineeseen pienentää julkisia menoja. Suomessa tarvittaisiin enemmän työllisiä ja vähemmän työttömiä. Ikääntyvien työllisyysastetta pitäisi saada nostettua.

Työllisyystilanne on heikentynyt viime vuosina. Työttömyysaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2023 ja oli 8,4 % vuonna 2024. Pitkään työttömänä olleiden määrä jatkoi kasvuaan. Työttömyyden vaikutukset sosiaaliturvan tarpeen lisääntymiseen näkyvät aina viiveellä.

Vanhusväestön määrä kasvaa, työikäisen väestön osuus pienenee ilman merkittävää maahanmuuttoa ja syntyvyys pysynee alhaisena. Ikääntyminen ja lisääntyvä medikalisaatio kasvattavat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Vuoden 2024 sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät kannustimia kokoaikatyöhön, mutta suojaosien poisto vähentää kannusteita osa-aikatyön tekemiseen. Nähtäväksi jää, miten eläkeputken poistamisella, sosiaaliturvan leikkauksilla ja muilla toimilla saadaan lisättyä väestön työvuosia.

Sosiaaliturvaan kohdistuvien muutosten vaikutukset työllisyyteen ovat kuitenkin rajalliset.

Sosiaaliturvaleikkaukset kohdistuvat useisiin etuuksiin vaiheittain

Seuraavat vaikutusarviot perustuvat sen hetken lainsäädännön valmistelutilanteeseen ja talousoletuksiin.

Hallitus jäädytti tiettyjen indeksiin sidottujen etuuksien rahamääriä. Jäädytys tarkoitti vuonna 2024 noin 200 miljoonan euron ja vuonna 2027 jo 500 miljoonan euron leikkausta etuuksien arvoon. Jäädytys koskee muun muassa Kelan työttömyystukia, kotihoidon tukea, vähimmäismääräisiä sairaus-, vanhempain- ja kuntoutuspäivärahoja, opintorahaa, yleistä asumistukea sekä eläkkeensaajan asumistukea.

Euromääräisesti suurimmat muutokset kohdistuvat työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen.

Yleisen asumistuen vuonna 2023 alkanut reipas saajamäärän kasvu jatkui, kunnes huhtikuussa 2024 voimaan tulleet asumistuen leikkaukset käänsivät saajamäärän kehityksen laskuun. Joulukuussa 2024 saajia oli noin 23 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2025 alussa saajamäärä laski edelleen, kun asumistuen maksaminen omistusasunnoissa asuville lopetettiin.

 

Kokonaisuudessaan yleisen asumistuen leikkauksilla tavoitellaan noin 400 miljoonan euron säästöjä vuodessa. Kun huomioidaan arviolta 100 miljoonan euron kasvu perustoimeentulotuen menoissa, tavoiteltava kokonaissäästö olisi runsaat 300 miljoonaa euroa.

Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle elokuussa 2025. Siirto tulee lisäämään asumislisän saajia enemmän kuin se vähentää yleisen asumistuen saajaruokakuntia, mutta kustannuksissa säästyy arviolta 60 miljoonaa euroa, koska asumislisä on pienempi etuus.

 

Ensisijaisten etuuksien leikkaukset ja kasvanut työttömyys odotetusti lisäävät vähitellen perustoimeentulotuen kuluja.

Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä ja keskimääräinen tuki ovat kasvaneet yli kymmenellä prosentilla vuoden takaisesta. Tammi–maaliskuussa 2024 perustoimeentulotuen menot olivat 197 miljoonaa euroa ja vuotta myöhemmin 252 miljoonaa euroa. Kasvusta yli kolmasosa johtui tilapäistä suojelua saavien, käytännössä ukrainalaisten, menojen kasvusta.

Jos tämänhetkiset talousennusteet pitävät paikkansa, eikä merkittäviä uusia sosiaaliturvamuutoksia tule, yleisen asumistuen saajamäärä laskisi vielä vuonna 2026 ja tasaantuu sen jälkeen. Kelan työttömyystukien ja perustoimeentulotuen saajamäärät puolestaan kasvaisivat vuonna 2025, mutta lähtisivät vuodesta 2027 alkaen loivaan laskuun. Näiden etuuksien ja opintotuen asumislisän yhteenlasketut menot kasvaisivat vuonna 2025, mutta lähtisivät sen jälkeen laskuun.

Lääkekorvausmenoja leikataan jälleen ja kuntoutusraha laskee

Sairaanhoitovakuutuskaan ei välty säästöiltä.

Vuonna 2025 lääkekustannusten alkuomavastuu nousi 50 eurosta 70 euroon ja sidottiin indeksiin. Lääkkeiden arvonlisäveroa nostettiin 10 prosentista 14 prosenttiin, hinnoittelusäännöksiä muutettiin hintakilpailun edistämiseksi ja tukkuhintoja alennettiin. Biologisten lääkkeiden apteekkivaihto laajeni.

Syksyllä 2025 alkaa kokeilu, jossa osalle pienituloisista asiakkaista tarjotaan mahdollisuutta saada Kelasta lainaa lääkekorvauksien vuosiomavastuun maksamiseen. Vuonna 2026 lääkkeiden arvonlisäveroa madalletaan 13,5 prosenttiin.

Apteekkitalouden kokonaisuudistuksen säästöt lääkekorvauskuluihin tulevat puolestaan täysimääräisinä voimaan vuodesta 2027 alkaen.

Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä laskettiin samalle tasolle muiden sairausvakuutusetuuksien kanssa, ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan korotus poistettiin vuonna 2024. Myös vuosituloihin perustuvaa sairauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa leikataan vuodesta 2025 alkaen.

Yksityisen hoidon Kela-korvauksiin erityinen kokeilu eläkeikäisille

Yksityisten lääkäripalvelujen Kela-korvauksia nostettiin vuonna 2024, ja vuoden 2025 aikana on tullut voimaan uusia korotuksia. Syksyllä 2025 on tulossa voimaan uusi Kela-korvausmallipilotti, jossa yli 65-vuotiaat pääsisivät yksityisiin yleislääkäripalveluihin samalla kustannuksella kuin julkisessa terveydenhuollossa.

Uusilla korvausmalleilla pyritään parantamaan palvelujen saatavuutta perusterveydenhuollossa ja kehittämään järjestelmää kohti omalääkärijärjestelmää. Kela-korvauksien korotus ja uudet korvausmallit ovat tilapäisiä toimia, joihin on osoitettu neljän vuoden ajalle yhteensä runsaat 500 miljoonaa euroa eli reilu 100 miljoonaa euroa vuodessa.

 

Mitä vielä on tulossa?

Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistusta valmistelevan sosiaaliturvakomitean toinen kausi alkoi loppuvuodesta 2023, ja STM asetti arviointi- ja selvitysryhmän komitean työn tueksi. Kelan asiantuntijat ovat mukana tässä ryhmässä. Komitea aloitti työnsä alkuvuodesta 2024 käsittelemällä sosiaaliturvan tasoja ja eri etuuksien ja palvelujen vastaavuutta ihmisten elämäntilanteisiin. Komiteatyön lisäksi hallituksen sosiaaliturvamuutokset vaikuttavat uudistuksen etenemiseen.

Valmistelussa on uusi niin sanottu yleistuki. Uudistuksen tavoitteena on korvata useita eri etuuksia yhdellä yleistuella, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.

Yleistuen valmistelu etenee vaiheittain. Ensin on tarkoitus yhdistää Kelan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Vuonna 2025 valmistuu hallituksen esitys Kelan ehdottamasta yhden hakemuksen mallista, jossa asiakas ensi vaiheessa hakisi työttömyystukea ja asumistukea yhdellä hakemuksella.

Toimeentulotukilain ja opintotuen kokonaisuudistusta valmistelevat työryhmät puolestaan ovat saaneet työnsä päätökseen. Hallituksen esityksiä odotetaan.

Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, Petteri Orpon hallituksen säästöpäätökset ajoittuvat pääosin hallituskauden alkupäähän, joten seuraavan kerran suurempia säästökohteita sorvannee seuraava hallitus. Huhtikuussa 2025 käytyjen alue- ja kuntavaalien tulos tosin saattaa vaikuttaa jonkin verran istuvan hallituksen päätöksiin ennen eduskuntavaaleja.

Kirjoittajat

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi

Pertti Pykälä
aktuaaripäällikkö, Kela
pertti.pykala@kela.fi