Sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista toimeentulotukeen saa paremman kuvan, jos ukrainalaiset lasketaan pois tilastoista

Perustoimeentulotuen saajamäärä vuositasolla ei lopulta kasvanut vuonna 2024 ennakkoarvioista ja kuukausitason tilastoissa näkyvästä kasvusta huolimatta. Kustannukset kuitenkin kasvoivat. Tilastojen taustalta löytyvät ainakin ukrainalaiset tilapäistä suojelua saavat ja kotitalouksille keskimäärin maksetun tukisumman kasvu.

Työttömyysturvan ja yleisen asumistuen vuoden 2024 leikkausten on arvioitu lisäävän tarvetta viimesijaiselle perustoimeentulotuelle. Maksettu tukisumma kasvoikin.

Perustoimeentulotuen vuositilastot osoittavat kuitenkin, että perustoimeentulotuen saajamäärä pysyi kolmatta vuotta ennallaan. Tukea saavia kotitalouksia oli vuosina 2022, 2023 ja 2024 noin 250 000 ja näissä kotitalouksissa henkilöitä noin 365 000.

Kuukausitason seuranta sen sijaan osoittaa, että huhtikuusta 2024 alkaen tukea saavia kotitalouksia on ollut edellisvuotta enemmän. Asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset astuivat voimaan juuri huhtikuussa 2024.

Lähdimme selvittämään, mikä voisi selittää kuukausi- ja vuositilastojen eroja ja mitä kustannusten kasvun takana on tapahtunut.

Miten ukrainalaiset näkyvät perustoimeentulotuen tilastoissa?

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena Suomeen on muuttanut lähes 80 000 ukrainalaista vuodesta 2022 alkaen. He ovat saaneet päätökset tilapäisestä suojelusta, joka vuoden maassaolon jälkeen oikeuttaa hakemaan kotikuntaa sekä asumistukea ja perustoimeentulotukea, jos muita tulonlähteitä tai varallisuutta ei ole. Tuoreimpien arvioiden mukaan kotikuntaa on hakenut noin 33 000 ukrainalaista.

Perustoimeentulotukea saavien ukrainalaisten määrä onkin kasvanut selvästi keväästä 2023 alkaen. Vuonna 2022 perustoimeentulotukea sai alle 300 kotitaloutta, jossa tuen hakija oli Ukrainan kansalainen, kun vuonna 2024 näitä kotitalouksia oli yli 12 000.

Ukrainalaisten tuen saajien määrän kasvu näkyy myös valtion kokonaan rahoittaman perustoimeentulotuen euromäärän kasvuna. Valtio rahoittaa kokonaan pakolaisten, paluumuuttajien sekä tilapäistä suojelua saavien perustoimeentulotuen. Muun perustoimeentulotuen rahoittavat kunnat ja valtio puoliksi.

Jos ukrainalaisia ei lasketa mukaan, perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia oli alkuvuonna 2024 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saajakotitalouksia oli vuoden 2024 syyskuusta alkaen hieman enemmän kuin vuonna 2023, mutta edelleen vähemmän kuin vuonna 2022.

 

Koko vuoden aikana perustoimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli vuonna 2024 noin 8 000 vähemmän kuin vuonna 2023, kun Ukrainan kansalaisia ei lasketa mukaan. Myös uusia kotitalouksia tuli perustoimeentulotuen saajiksi vuonna 2024 noin 2 000 kotitaloutta vähemmän kuin edeltävinä kahtena vuotena, kun ukrainalaiset jätetään pois laskuista.

Saavatko kotitaloudet toimeentulotukea aiempaa pidempään?

Toinen mahdollinen syy perustoimeentulotuen saajamäärien kuukausi- ja vuositason eriävän kehityksen taustalla voisi liittyä tuen saamisen kestoon. Jos yhä useampi kotitalous saa tukea aiempaa pidempään, voi saajamäärä kuukausitasolla kasvaa, vaikka se pysyy vuositasolla ennallaan.

Vuositasolla mittarina pitkäaikaiselle toimeentulotuen saamiselle on yleensä käytetty sitä, että kotitalous on saanut tukea yhtäjaksoisesti 10–12 kuukauden ajan. Kaikista perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista 29,4 prosenttia sai tukea pitkäaikaisesti vuonna 2023 ja 31,2 prosenttia vuonna 2024. Osuus kasvoi siis vajaa 2 prosenttiyksikköä.  

Jos Ukrainan kansalaisten kotitalouksia ei lasketa mukaan, pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus kasvoi hiukan vähemmän. Vaikka pitkäaikaisesti tukea saavien kotitalouksien osuus kasvoikin vuosien 2023 ja 2024 välillä, niiden määrä kuitenkin väheni vuonna 2024.

 

Onko keskimäärin kotitaloudelle maksettu perustoimeentulotuki kasvanut?

Seuraavaksi tarkastelemme, miten tukea saavien kotitalouksien keskimääräinen perustoimeentulotuki on muuttunut viimeisten vuosien aikana eri kotitaloustyypeillä.

Kolmannes Kelan maksaman työttömyysturvan saajista ja lähes viidennes yleisen asumistuen 16 vuotta täyttäneistä saajista saa perustoimeentulotukea, kertoo Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Toisin päin tarkasteltuna yleistä asumistukea saa neljä viidestä ja työttömyysturvaa noin puolet perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista. Jos kotitalous on jo saanut perustoimeentulotukea, kompensoi se työttömyysturvaan ja asumistukeen tehdyt leikkaukset.

Myös tässä tarkastelussa erotamme ukrainalaiset tuen saajat muista, sillä ukrainalaiset ovat saaneet keskimäärin suurempaa toimeentulotukea. Ero johtuu siitä, että tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset eivät yleensä ole oikeutettuja työttömyysturvaan.

 

Keskimääräistä perustoimeentulotukea on kasvattanut vuosittainen indeksikorotus, minkä lisäksi lasten perusosiin tehtiin erillinen 10 % korotus vuonna 2023. Vuosina 2022 ja 2023 tukisummat pysyivät indeksikorotuksesta huolimatta samalla tasolla kaikilla kotitaloustyypeillä paitsi lapsiperheillä.

Vuoden 2024 leikkaukset puolestaan kasvattivat maksetun tuen määrää kaikissa kotitaloustyypeissä. Eniten kasvoivat lapsiperheille keskimäärin maksetut tuet, mikä johtuu todennäköisesti työttömyysturvan lapsikorotusten poistosta. Lisäksi asumistuen leikkaukset koskevat lähes kaikkia perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia.

On myös hyvä huomata, että yleisen asumistuen leikkaukset eivät ole vielä astuneet voimaan kaikilla kotitalouksilla. Yleisen asumistuen määrä tarkistetaan tulojen tai menojen muuttuessa merkittävästi tai vähintään kerran vuodessa. Viimeiset uuden lain mukaiset tarkistukset tehdäänkin maaliskuussa 2025. Asumistukien vuoden 2024 leikkaukset tulevat siis luultavasti kasvattamaan keskimäärin maksettua toimeentulotukea vielä jonkin verran vuoden 2024 lopun tilanteesta.

Esimerkkilaskelmat näyttävät, kuinka perustoimeentulotuki paikkaa leikkauksia

Laskimme esimerkinomaisesti, kuinka kahden kuvitteellisen kotitalouden perustoimeentulotuki muuttui vuodesta 2023 vuoteen 2024. SISU-mikrosimulointimallilla lasketut esimerkit havainnollistavat, kuinka perustoimeentulotuki paikkaa yleisestä asumistuesta ja työmarkkinatuesta leikatut eurot, kun kotitalous jo valmiiksi saa perustoimeentulotukea.

 

Ensimmäinen esimerkki on yksin asuva työmarkkinatuen saaja pääkaupunkiseudulla. Hänellä yleinen asumistuki väheni, mutta toimeentulotuki kompensoi asumistuen leikkauksen kokonaan.

Toinen esimerkki on työmarkkinatukea saava, isossa kaupungissa asuva yhden vanhemman perhe, jossa asuu myös yksi lapsi. Työmarkkinatuki pieneni lapsikorotusten poistuessa ja yleinen asumistuki väheni, mutta toimeentulotuki kompensoi molemmat leikkaukset.

Leikkausten vaikutukset toimeentulotukeen toistaiseksi odotettuja pienempiä

Vastoin yleistä arviota ja huhtikuusta 2024 alkanutta kasvua kuukausitason tilastoissa, perustoimeentulotukea vuoden 2024 aikana saaneiden kotitalouksien määrä pysyi vuositasolla ennallaan.

Perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä jopa väheni, kun huomioidaan tukea saavien ukrainalaisten poikkeuksellinen määrä. Toki esimerkiksi asumistukeen kohdistuneet leikkaukset osuvat osaltaan myös ukrainalaisiin tuen saajiin, mutta paremman yleiskuvan perustoimeentulotuen kehityksestä saa, kun tarkastelee tilastoja ilman heitä.

Ei myöskään näytä siltä, että työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset olisivat ainakaan suurissa määrin ajaneet uusia saajia viimesijaisen turvan pariin vielä vuonna 2024. Osa leikkauksista johtuvasta toimeentulotuen tarpeesta voi tosin tulla esiin viiveellä, kun leikkauksien kohteena olevien kotitalouksien säästöt hupenevat.

Niin ikään pitkäaikaisesti perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien osuus on noussut vain hieman.

Valmiiksi perustoimeentulotukea saava kotitalous saa kuitenkin työttömyysturvan ja asumistuen leikkausten jälkeen aiempaa enemmän toimeentulotukea. On vaikea arvioida, onko toimeentulotuen osuuden kasvulla sitä jo saaneelle kotitaloudelle merkitystä, jos toimeentulo euroina pysyy entisellään.

Työttömyysturvan ja yleisen asumistuen leikkausten yhteydessä arvioitiin, että leikkaukset kasvattavat toimeentulotukimenoja ja tuen saajien määrää. Vaikka saajakotitalouksien määrä ei kasvanut, tukimenot kuitenkin kasvoivat noin sata miljoonaa euroa vuonna 2024, sillä toimeentulotuki on kompensoinut leikkauksia.

Hallitus tavoittelee toimeentulotuen saajien määrän vähentämistä, mutta leikkaukset saattavat vielä jatkossa lisätä toimeentulotukea tarvitsevien kotitalouksien määrää. Hallitus tavoittelee myös toimeentulotuen menojen vähentämistä ja valmistelee parhaillaan suoraan toimeentulotukeen kohdistuvia säästöjä.

Kirjoittajat

Tuija Korpela
tutkija, Kela
tuija.korpela@kela.fi

Signe Jauhiainen
tutkimuspäällikkö, Kela
signe.jauhiainen@kela.fi

Lauri Mäkinen
erikoistutkija, Kela
lauri.makinen@kela.fi