Perustoimeentulotuen kustannukset kasvoivat lähes sata miljoonaa euroa
Kelan maksaman perustoimeentulotuen saajakotitalouksien määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta kustannukset kasvoivat 95 miljoonaa euroa. Menojen kasvu selittyy pitkälti sosiaaliturvan leikkauksilla sekä sosiaaliturvan piiriin tulleilla sotaa paenneilla ukrainalaisilla, kertoo tutkija.
Kela maksoi perustoimeentulotukea yhteensä 825 miljoonaa euroa vuonna 2024. Maksettu summa oli 95 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisvuonna. Inflaatio on huomioitu maksettujen tukisummien muutoksissa.
Perustoimeentulotukea sai vuoden aikana yhteensä 249 576 kotitaloutta. Muutosta oli vain vähän edellisvuoteen verrattuna. Saajakotitalouksien määrä väheni noin tuhannella edellisvuodesta, mutta tukea saaneissa kotitalouksissa asuneiden henkilöiden määrä kasvoi noin tuhannella.
Perustoimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi prosenttia Suomen väestöstä eli hieman useampi kuin yksi kahdestakymmenestä.
– Vastoin odotuksia perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä ei lopulta kokonaisuutena kasvanut viime vuonna, vaikka ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia leikattiin. Loppuvuodesta saajamäärä alkoi kuitenkin jo selvästi kasvaa, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela.
Menoissa näkyvät muiden etuuksien leikkaukset ja ukrainalaiset
Tyypillisesti kunnat ja valtio rahoittavat perustoimeentulotuen puoliksi. Tällä tavalla rahoitetussa tuessa menot kasvoivat vajaa 25 miljoonaa euroa vuonna 2024. Kuukausitasolla menoja oli tammi–maaliskuussa vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana kuukautena, mutta huhtikuusta alkaen menot olivat joka kuukausi edellisvuotta suurempia.
Keskimäärin Kela maksoi perustoimeentulotukea 528 euroa kuukaudessa jokaista tukea saanutta kotitaloutta kohti. Keskimääräinen kuukausittainen tukisumma kasvoi 10 prosenttia eli lähes 50 euroa edellisvuodesta ja oli korkeimmalla tasolla ensimmäisen koronavuoden 2020 jälkeen.
– Sosiaaliturvan leikkaukset kasvattivat tukisummia niillä kotitalouksilla, jotka saivat jo valmiiksi perustoimeentulotukea, sanoo Korpela.
Valtion kokonaan rahoittamassa perustoimeentulotuessa menot kasvoivat enemmän kuin kuntien ja valtion puoliksi rahoittamassa tuessa, vajaa 71 miljoonaa euroa. Valtio rahoittaa kokonaan pakolaisten ja tilapäistä suojelua saavien perustoimeentulotuet.
– Kasvava joukko sotaa paenneita ukrainalaisia sai kotikunnan Suomesta. Sen myötä he voivat hakea ja usein myös saada perustoimeentulotukea, mikä on kasvattanut valtion kokonaan maksaman tuen kustannuksia, kertoo Korpela.
Vuoden viimeisinä kuukausina menot kasvoivat enemmän kuntien ja valtion puoliksi rahoittamassa tuessa kuin valtion kokonaan rahoittamassa tuessa.
Perustoimeentulotuen saajissa on eniten yksin asuvia
Perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista yli 155 000 tai 62 prosenttia oli yksin asuvia. Muita yhden hengen kotitalouksia, esimerkiksi vanhempiensa luona asuvia aikuisia lapsia tai kämppäkavereita, saajien joukossa oli reilu 36 000. Pariskuntia oli 12 000.
Lapsiperheitä perustoimeentulotukea saaneiden joukossa oli vajaa 46 000. Heistä 28 000 oli yhden ja 18 000 kahden aikuisen perheitä.
– Yhden aikuisen taloudet ovat yleensä taloudellisesti haavoittuvaisemmassa asemassa kuin muut. Tämä heijastuu perustoimeentulotukeen siten, että saajina on eniten yksin asuvia ja yksinhuoltajat ovat selvästi yliedustettuina, sanoo Korpela.
Kotitaloustyypeittäin perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni edellisvuodesta ainoastaan yksin asuvien ryhmässä. Tukea saavien määrä kasvoi muiden yhden hengen talouksien, pariskuntien ja lapsiperheiden ryhmissä.
Lisätietoa
Tuija Korpela
tutkija, Kela
puh. 020 634 1945
tuija.korpela@kela.fi
