Kuntoutuspsykoterapiassa käydään tyypillisesti lähes sata kertaa, mutta käyntimäärät ovat vähentyneet
Kelan kuntoutuspsykoterapiassa kertyy tyypillisesti noin sata terapiakäyntiä. Tuoreen rekisteritutkimuksen perusteella käyntimäärät ovat vähentyneet ja yhä harvempi käyttää enimmäismäärän käyntejä. Asiakkaiden väliset erot terapiakäyntien määrässä ovat huomattavasti suurempia kuin erot ikä- tai diagnoosiryhmien välillä.
Kuntoutuspsykoterapiassa käydään tyypillisesti melko pitkään. Kuntoutuspsykoterapian vuonna 2020 aloittaneilla naisilla käyntien mediaanimäärä oli noin 100 ja miehillä noin 80.
– Kuntoutuspsykoterapia on usein varsin pitkä prosessi. Käyntien tyypillinen määrä vastaa käytännössä sitä, että terapiassa käydään kerran viikossa noin kahden vuoden ajan. Samalla käyntimäärä vaihtelee asiakkaiden välillä huomattavasti, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia vuosina 2016–2020 Kelan kuntoutuspsykoterapian aloittaneita, yhteensä 76 358 henkilöä. Reilu kolme neljäsosaa heistä oli naisia. Aineistoon poimittiin jokaisen terapiakäynnit neljän vuoden ajan terapian alusta. Kela voi myöntää kuntoutuspsykoterapiaa vuoden jaksoissa enintään kolmeksi vuodeksi ja maksaa korvauksia enintään 200 käynnistä.
Pisimmät kuntoutuspsykoterapiat ovat vähentyneet
Kuntoutuspsykoterapian käyntimäärä on laskenut loivasti mutta johdonmukaisesti. Naisista vuonna 2016 aloittaneet kävivät terapiassa ikäryhmästä riippuen tyypillisesti 104–111 kertaa, vuonna 2020 aloittaneet taas 85–103 kertaa. Miehillä käyntimäärät vähenivät vastaavasti ikäryhmästä riippuen 94–97 käynnistä 79–86 käyntiin.
Yksilölliset erot käyntimäärissä ovat suuria. Noin 2 prosenttia käytti alle 10 terapiakertaa ja noin 8 prosenttia vähintään 190 terapiakertaa.
Käyntimäärien väheneminen painottui erityisesti pisimpiin terapiajaksoihin. Lähes enimmäismäärän terapiaa käyttäneiden osuus lähes puolittui, ikäryhmästä riippuen 12–15 prosentista 6–9 prosenttiin.
– Kuntoutuspsykoterapiaa kuvataan usein yhtenä palveluna, mutta tutkimuksen perusteella se voi näyttää hyvin erilaiselta eri asiakkailla. Olisikin tärkeää hahmottaa nykyistä paremmin, millainen psykoterapian kesto vastaa parhaiten eri asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita, sanoo Vuori.
Käyntimäärät vaihtelevat enemmän yksilöiden kuin diagnoosiryhmien välillä
Kuntoutuspsykoterapian käyntimäärä vaihteli jonkin verran ikäryhmittäin. Alle 35-vuotiaille kertyi tyypillisesti vähemmän terapiakäyntejä kuin 35 vuotta täyttäneille. Erityisesti 45 vuotta täyttäneille kertyi vähemmän terapiakäyntejä kuin muille.
Vuonna 2020 kuntoutuspsykoterapian aloittaneilla naisilla käyntimäärän mediaani vaihteli ikäryhmittäin 85 ja 103 käynnin välillä ja miehillä 79:n ja 86:n välillä.
Eri päädiagnoosiryhmien välillä ei ollut selviä eroja käyntimäärissä. Valtaosalla kuntoutuspsykoterapian aloittaneista asiakkaista päädiagnoosina kuntoutushakemukseen oli kirjattu joko kliininen masennustila tai ahdistuneisuushäiriö.
– Vaikka ikäryhmien välillä on joitakin eroja, niitäkin suurempaa on yksilöiden välinen vaihtelu. Saman päädiagnoosin saaneiden tai samaan ikäryhmään kuuluvien asiakkaiden terapiakäyntien määrä saattaa poiketa huomattavasti toisistaan. Tulokset viittaavat siihen, että psykoterapian käyttöä muovaavat monet yksilölliset ja tilannekohtaiset tekijät, joita tunnemme edelleen varsin huonosti, sanoo Miika Vuori.
Lisätiedot
Miika Vuori
tutkimuspäällikkö, Kela
puh. 020 634 1790
miika.vuori@kela.fi
Alkuperäinen julkaisu: Vuori M., Selinheimo S., Lindfors O., Ahola, M, Heinonen, E. (2026). Kelan kuntoutuspsykoterapian kesto ja sen muutokset käyntimäärien perusteella – rekisteriseurantatutkimus vuosina 2016–2020 psykoterapian aloittaneista. Duodecim 2026;142 (22):1777-85.
