Tietopaketti: toimeentulotuki
Kelan tehtäviin kuuluu viimesijaisen taloudellisen tuen eli perustoimeentulotuen toimeenpano ja maksaminen. Tämä tietopaketti esittelee toimeentulotuen nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Lopussa löydät linkkejä muun muassa toimeentulotukea koskeviin tilastoihin ja tutkimuksiin.
Perustoimeentulotuen saajien määrä pysyi ennallaan vuonna 2023
Perustoimeentulotuen saajien määrässä ei tapahtunut vuonna 2023 juurikaan muutoksia verrattuna vuoteen 2022. Vuonna 2020 saajia oli koronakriisin johdosta enemmän kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla, mutta tuen saajien määrä kääntyi laskuun vuonna 2021 ja laski edelleen vuonna 2022 elinkustannusten noususta huolimatta. Vuonna 2023 saajia oli kuta kuinkin saman verran kuin vuonna 2022.
Vuonna 2023 Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai 250 493 kotitaloutta, joissa asui yhteensä 355 464 henkilöä eli 6,3 prosenttia koko väestöstä.
Perustoimeentulotuen saajien määrä on yleensä suurimmillaan kesäisin, kun monet opiskelijat ja vastavalmistuneet tarvitsevat tukea opintojen tauottua tai päätyttyä.
Vuoteen 2018 asti tuen saajien määrä laski joulukuisin veronpalautusten takia. Vuodesta 2019 alkaen veronpalautukset on maksettu useimmille elo-syyskuussa, mikä vastaavasti vähentää tuen saajien määrää näinä kuukausina. Veronpalautukset katsotaan pääsääntöisesti kotitalouden tuloiksi.
Perustoimeentulotuen tarve on suurin yksin asuvilla ja nuorilla
Yli kolme neljästä perustoimeentulotukea saavasta kotitaloudesta on yhden hengen kotitalouksia. Nämä kotitaloudet muodostuvat pääasiassa yksin asuvista henkilöistä.
Muita yhden hengen kotitalouksia ovat esimerkiksi sisarusten tai kämppisten kanssa asuvat henkilöt sekä vanhempiensa luona asuvat 18 vuotta täyttäneet henkilöt.
Lapsiperheitä perustoimeentulotuen saajista on noin viidennes. Näistä suurin osa on yhden aikuisen lapsiperheitä.
Perustoimeentulotuen tarve painottuu nuoriin ikäluokkiin. Erityisesti 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuina tuen saajissa. Tämä johtuu osittain siitä, että alle 25-vuotiaita ammattiin valmistumattomia nuoria koskee muita tiukemmat ehdot työttömyysturvassa. Lisäksi nuorilla on vanhempia ikäluokkia harvemmin säästöjä.
Toisaalta nuoret saavat yleensä tukea vain lyhyen aikaa, kun taas vanhempien työikäisten joukossa tuen tarve voi usein pitkittyä. Erityisesti työttömillä, mutta myös yksin asuvilla, lapsiperheillä sekä vanhempain- tai hoitovapaalla olevilla toimeentulotuen saajilla tuen tarve usein pitkittyy.
Eläkeikäiset saavat muita ikäryhmiä harvemmin toimeentulotukea. Kansan- ja takuueläkkeen sekä eläkkeensaajien asumistuen taso on parempi kuin muiden perusturvaetuuksien. Siksi eläkeläisillä ei useinkaan ole oikeutta toimeentulotukeen.
Perustoimeentulotuella paikataan ensisijaisten etuuksien matalaa tasoa tai niiden puutetta
Noin puolella perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista on tulonlähteenä Kelan työttömyysetuus ja yleensä myös yleinen asumistuki. Kaikkiaan neljä viidestä perustoimeentulotukea saavasta kotitaloudesta saakin yleistä asumistukea.
Perustoimeentulotuella paikataan siis usein riittämätöntä perusturvaa. Esimerkiksi työmarkkinatuen saajista lähes 40 prosenttia saa lisäksi myös perustoimeentulotukea. Samoin vähimmäismääräisten päivärahojen saajat ovat usein oikeutettuja myös perustoimeentulotukeen. Vähimmäismääräiset päivärahat ovat työttömyysturvan peruspäiväraha sekä vähimmäismääräiset sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja kuntoutusraha.
Perustoimeentulotukea tarvitaan usein kattamaan varsinkin pääkaupunkiseudulla suuria asumiskustannuksia. Noin kolmasosassa tukea saavista kotitalouksista joko tuen hakija tai hänen puolisonsa on ilman ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja. He eivät saa esimerkiksi työttömyysturvaa, mutta saavat kuitenkin yleensä muita verottomia tukia, kuten yleistä asumistukea tai elatustukea.
Kuviossa alla on kuvattu perustoimeentulotukea saavan yksin asuvan henkilön sekä yhden aikuisen lapsiperheen tulojen ja menojen jakautuminen.
Yhä useammalla perustoimeentulotukea saavalla kotitaloudella on ansiotuloja
Ansiotuloja eli palkka- tai yrittäjätuloa saavien toimeentulotukikotitalouksien määrä on kasvanut. Vuonna 2017 ansiotuloja oli keskimäärin kuukausittain noin 6 prosentilla perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista ja vuonna 2022 osuus oli noussut noin 9 prosenttiin.
Yleisimmin ansiotuloja saavat kahden aikuisen lapsiperhekotitaloudet, joista lähes joka neljännellä oli ansiotuloja vuonna 2022. Tätä selittänee se, että tällaisessa kotitaloudessa on kaksi mahdollista tienaajaa, mutta myös korkeat kustannukset.
Myös yli 15 prosentilla pariskunnista ja yli 10 prosenttia yhden aikuisen lapsiperheistä sai tuloinaan ansiotuloja. Yhden hengen kotitalouksista tuloja oli noin 6,5 prosentilla.
Perustoimeentulotuen saajat käyttävät muuta väestöä yleisemmin julkisia terveyspalveluita ja terveysperusteisia etuuksia
Toimeentulotuen saajilla on tutkimusten mukaan keskimäärin muuta väestöä heikompi terveydentila. Vuonna 2023 julkaistun oululaisia ja helsinkiläisiä toimeentulotuen saajia koskevan tutkimuksen perusteella perustoimeentulotuen saajat saavatkin muuta väestöä yleisemmin useimpia terveysperusteisia etuuksia. Ainoastaan Kelan maksaman työkyvyttömyyseläkkeen ja vammaisetuuksien saaminen on perustoimeentulotuen saajien joukossa vähemmän todennäköistä kuin muun samanikäisen väestön joukossa.
Yhteydet perustoimeentulotuen ja terveysperusteisten etuuksien välillä pääosin vahvistuivat sen yhteydessä, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelan vastuulle. Perustoimeentulotuen saaminen oli siis voimakkaammin yhteydessä terveysperusteisten etuuksien saamiseen Kela-siirron jälkeen vuonna 2018 kuin sitä ennen vuonna 2016.
Perustoimeentulotuen saajat käyttävät lisäksi muuta väestöä yleisemmin erilaisia julkisia terveyspalveluita, mutta harvemmin yksityisiä palveluita ja työterveyspalveluita. Kun eri sektoreiden palveluita tarkasteltiin kokonaisuutena, erot olivat huomattavasti pienempiä kuin sektoreittain tarkasteltuna.
Lähes kaikkien julkisten terveyspalveluiden käyttö oli yleisempää niillä yksin asuvilla, jotka saivat perustoimeentulotuen lisäksi täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea kuin niillä, jotka saivat pelkkää perustoimeentulotukea. Täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarve kertoo vielä keskimääräistä toimeentulotuen saajaa hauraammasta asemasta, joka on usein yhteydessä myös henkilön terveysongelmiin.
Toimeentulotuen luonne ja sen määräytymisen perusteet
Toimeentulotuki on viimesijainen tarveharkintainen tuki, jota voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuki jakautuu Kelan maksamaan perustoimeentulotukeen sekä kuntien maksamaan täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen.
Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi tueksi taloudellisesti haastavissa tilanteissa. Lain mukaan sen avulla turvataan ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo ja edistetään itsenäistä selviytymistä.
Toimeentulotuki on kotitalouskohtainen tuki, jossa kotitalouteen kuuluvat tukea hakeva henkilö sekä samassa osoitteessa asuva puoliso ja alaikäiset lapset. Perustoimeentulotuen määrä perustuu kotitalouden tuloista ja menoista tehtävään laskelmaan. Tuloina otetaan huomioon kaikkien kotitalouden henkilöiden tulot nettomääräisinä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lisäksi tulona huomioidaan yleensä kotitalouden varallisuus.
Menoina huomioidaan kunkin kotitalouden henkilön laskennallinen perusosa (vuonna 2022 yksin asuvan perusosa oli 31.7. asti 514,82 euroa/kk ja 1.8. alkaen 532,97 euroa/kk), jolla on tarkoitus kattaa jokapäiväiset menot, kuten ruoka, vaatteet ja puhelimen käyttökustannukset.
Lisäksi kotitalouden menoiksi lasketaan esimerkiksi kohtuullisen suuruiset asumiseen liittyvät menot (vuokra, kotivakuutus, sähkö), lasten päivähoitoon liittyvät menot sekä terveydenhoitomenot. Myönteisen perustoimeentulotukipäätöksen yhteydessä tuensaajat saavat maksusitoumuksen tarvitsemiinsa reseptilääkkeisiin.
Kotitaloudelle maksettava perustoimeentulotuki on yhteenlaskettujen tulojen ja menojen erotus.
Kunnat voivat myöntää täydentävää toimeentulotukea sellaisiin menoihin, joita Kela ei voi hyväksyä perustoimeentulotuen menoiksi tai jotka liittyvät perheen erityisiin tarpeisiin tai olosuhteisiin. Ehkäisevä tuki voi kohdistua esimerkiksi äkillisen taloudellisen tilanteen aiheuttamien vaikeuksien ehkäisemiseen.
Vuoden 2021 aikana kaikkia eri toimeentulotuen lajeja sai 288 000 kotitaloutta, jossa asui yhteensä noin 425 000 henkilöä eli 7,7 prosenttia väestöstä (THL:n Tilastoraportti 34/2022 Toimeentulotuki 2021, Julkari.fi).
Perustoimeentulotuen toimeenpano siirtyi kunnilta Kelalle vuonna 2017
Kela on vastannut perustoimeentulotuen toimeenpanosta vuoden 2017 alusta alkaen. Kunnat vastaavat edelleen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen toimeenpanosta.
Uudistuksella yhtenäistettiin perustoimeentulotuen jakoperusteita, edistettiin asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua ja parannettiin sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Lisäksi uudistuksella vähennettiin kuntien tehtäviä ja vapautettiin kuntien sosiaalityöntekijöiden työaikaa varsinaiselle sosiaalityölle.
Lainsäädännöllisesti perustoimeentulotuki on edelleen osa sosiaalihuoltoa. Kela ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta muutakin kuin taloudellista tukea tarvitsevat henkilöt saavat tarvitsemansa avun.
Uudistuksesta alkaen Kelan tietojärjestelmät ovat tuottaneet monipuolista ja ajantasaista tietoa toimeentulotukiasiakkaiden tilanteesta ympäri Suomea. Se mahdollistaa tutkimustietoon perustuvan päätöksenteon ja toimeentulotukijärjestelmän aiempaa tehokkaamman kehittämisen.
