Tietopaketti: toimeentulotuki
Kelan tehtäviin kuuluu viimesijaisen taloudellisen tuen eli perustoimeentulotuen toimeenpano ja maksaminen. Tämä tietopaketti esittelee toimeentulotuen nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Lopussa löydät linkkejä muun muassa toimeentulotukea koskeviin tilastoihin ja tutkimuksiin.
Perustoimeentulotuen saajien määrä pysyi ennallaan vuonna 2024
Perustoimeentulotuen saajien määrässä ei tapahtunut vuonna 2024 juurikaan muutoksia verrattuna vuoteen 2023. Vuonna 2020 saajia oli koronakriisin johdosta enemmän kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla, mutta tuen saajien määrä kääntyi laskuun vuonna 2021 ja laski edelleen vuonna 2022 elinkustannusten noususta huolimatta. Vuodesta 2023 alkaen saajien joukkoon on kuitenkin tullut joukko Ukrainasta sotaa paenneita.
Vuonna 2024 Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai 249 576 kotitaloutta, joissa asui yhteensä 356 437 henkilöä eli 6,3 prosenttia koko väestöstä. Vuositasolla tukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrä pysyi siis lähes ennallaan verrattuna vuosiin 2022–2023. Ukrainalaisten tuenhakijoiden kotitalouksia oli vuonna 2022 vain muutama sata, kun vuonna 2024 heitä oli jo yli 12 000. Jos ukrainalaisia ei huomioida, tukea saavien kotitalouksien ja henkilöiden määrä on jatkanut laskuaan.
Perustoimeentulotuen saajien määrä on yleensä suurimmillaan kesäisin, kun monet opiskelijat ja vastavalmistuneet tarvitsevat tukea opintojen tauottua tai päätyttyä.
Vuoteen 2018 asti tuen saajien määrä laski joulukuisin veronpalautusten takia. Vuodesta 2019 alkaen veronpalautukset on maksettu useimmille elo-syyskuussa, mikä vastaavasti vähentää tuen saajien määrää näinä kuukausina. Veronpalautukset katsotaan pääsääntöisesti kotitalouden tuloiksi.
Perustoimeentulotuen tarve on suurin yksin asuvilla ja nuorilla
Yli kolme neljästä perustoimeentulotukea saavasta kotitaloudesta on yhden hengen kotitalouksia. Nämä kotitaloudet muodostuvat pääasiassa yksin asuvista henkilöistä.
Muita yhden hengen kotitalouksia ovat esimerkiksi sisarusten tai kämppisten kanssa asuvat henkilöt sekä vanhempiensa luona asuvat 18 vuotta täyttäneet henkilöt.
Lapsiperheitä perustoimeentulotuen saajista on noin viidennes. Näistä suurin osa on yhden aikuisen lapsiperheitä.
Perustoimeentulotuen tarve painottuu nuoriin ikäluokkiin. Erityisesti 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuina tuen saajissa. Tämä johtuu osittain siitä, että alle 25-vuotiaita ammattiin valmistumattomia nuoria koskee muita tiukemmat ehdot työttömyysturvassa. Lisäksi nuorilla on vanhempia ikäluokkia harvemmin säästöjä.
Toisaalta nuoret saavat yleensä tukea vain lyhyen aikaa, kun taas vanhempien työikäisten joukossa tuen tarve voi usein pitkittyä. Erityisesti työttömillä, mutta myös yksin asuvilla, lapsiperheillä sekä vanhempain- tai hoitovapaalla olevilla toimeentulotuen saajilla tuen tarve usein pitkittyy.
Eläkeikäiset saavat muita ikäryhmiä harvemmin toimeentulotukea. Kansan- ja takuueläkkeen sekä eläkkeensaajien asumistuen taso on parempi kuin muiden perusturvaetuuksien. Siksi eläkeläisillä ei useinkaan ole oikeutta toimeentulotukeen.
Perustoimeentulotuella paikataan ensisijaisten etuuksien matalaa tasoa tai niiden puutetta
Noin puolella perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista on tulonlähteenä Kelan työttömyysetuus ja yleensä myös yleinen asumistuki. Kaikkiaan neljä viidestä perustoimeentulotukea saavasta kotitaloudesta saakin yleistä asumistukea. Perustoimeentulotukea tarvitaan usein kattamaan varsinkin pääkaupunkiseudulla suuria asumiskustannuksia.
Perustoimeentulotuella paikataan usein myös riittämätöntä perusturvaa. Esimerkiksi työmarkkinatuen saajista lähes 40 prosenttia saa lisäksi myös perustoimeentulotukea. Samoin vähimmäismääräisten päivärahojen saajat ovat usein oikeutettuja myös perustoimeentulotukeen. Vähimmäismääräiset päivärahat ovat työttömyysturvan peruspäiväraha sekä vähimmäismääräiset sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja kuntoutusraha.
Noin kolmasosassa tukea saavista kotitalouksista joko tuen hakija tai hänen puolisonsa on ilman ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja. He eivät saa esimerkiksi työttömyysturvaa, mutta saavat kuitenkin yleensä muita verottomia tukia, kuten yleistä asumistukea tai elatustukea.
Kuviossa alla on kuvattu perustoimeentulotukea saavan yksin asuvan henkilön sekä yhden aikuisen lapsiperheen tulojen ja menojen jakautuminen.
Yhä useammalla perustoimeentulotukea saavalla kotitaloudella on ansiotuloja
Ansiotuloja eli palkka- tai yrittäjätuloa saavien toimeentulotukikotitalouksien määrä on kasvanut. Vuonna 2017 ansiotuloja oli keskimäärin kuukausittain noin 6 prosentilla perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista ja vuonna 2022 osuus oli noussut noin 9 prosenttiin.
Yleisimmin ansiotuloja saavat kahden aikuisen lapsiperhekotitaloudet, joista lähes joka neljännellä oli ansiotuloja vuonna 2022. Tätä selittänee se, että tällaisessa kotitaloudessa on kaksi mahdollista tienaajaa, mutta myös korkeat kustannukset.
Myös yli 15 prosentilla pariskunnista ja yli 10 prosenttia yhden aikuisen lapsiperheistä sai tuloinaan ansiotuloja. Yhden hengen kotitalouksista tuloja oli noin 6,5 prosentilla.
Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa
Perusosan alentaminen on toimeentulotuessa oleva aktivointikeino. Sen tarkoituksena on kannustaa toimeentulotuen saajaa sanktion uhalla työnhakuun, työhön, koulutukseen tai muihin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin.
Marraskuussa 2024 julkaistussa tarkastelussa nähtiin, että perusosan alentamiset ovat suhteellisen harvinaisia. Tammi-elokuussa 2024 perusosaa oli alennettu noin 5 prosentilla toimeentulotuen saajista. Vuonna 2024 perusosan alentamisia oli kuitenkin tehty enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019.
Saajaryhmittäin tarkasteltuna perusosan alentamiset eivät kohdistu tasaisesti. Perusosan alentamiset ovat muita ryhmiä yleisempiä miehillä, alle 35-vuotiailla tuensaajilla, yksin asuvilla ja tulottomilla kotitalouksilla.
Perusosan alentamisista luovuttiin korona-aikana ja täysimääräisesti ne otettiin käyttöön uudelleen vasta syksystä 2023 alkaen.
Perustoimeentulotuen saajat käyttävät muuta väestöä yleisemmin julkisia terveyspalveluita ja terveysperusteisia etuuksia
Toimeentulotuen saajilla on tutkimusten mukaan keskimäärin muuta väestöä heikompi terveydentila. Vuonna 2023 julkaistun oululaisia ja helsinkiläisiä toimeentulotuen saajia koskevan tutkimuksen perusteella perustoimeentulotuen saajat saavatkin muuta väestöä yleisemmin useimpia terveysperusteisia etuuksia. Ainoastaan Kelan maksaman työkyvyttömyyseläkkeen ja vammaisetuuksien saaminen on perustoimeentulotuen saajien joukossa vähemmän todennäköistä kuin muun samanikäisen väestön joukossa.
Yhteydet perustoimeentulotuen ja terveysperusteisten etuuksien välillä pääosin vahvistuivat sen yhteydessä, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelan vastuulle. Perustoimeentulotuen saaminen oli siis voimakkaammin yhteydessä terveysperusteisten etuuksien saamiseen Kela-siirron jälkeen vuonna 2018 kuin sitä ennen vuonna 2016.
Perustoimeentulotuen saajat käyttävät lisäksi muuta väestöä yleisemmin erilaisia julkisia terveyspalveluita, mutta harvemmin yksityisiä palveluita ja työterveyspalveluita. Kun eri sektoreiden palveluita tarkasteltiin kokonaisuutena, erot olivat huomattavasti pienempiä kuin sektoreittain tarkasteltuna.
Lähes kaikkien julkisten terveyspalveluiden käyttö oli yleisempää niillä yksin asuvilla, jotka saivat perustoimeentulotuen lisäksi täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea kuin niillä, jotka saivat pelkkää perustoimeentulotukea. Täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarve kertoo vielä keskimääräistä toimeentulotuen saajaa hauraammasta asemasta, joka on usein yhteydessä myös henkilön terveysongelmiin.
Perustoimeentulotuen Kela-siirto madalsi kynnystä hakea tukea ainakin Helsingissä
Helsinkiläisten perustoimeentulotuen hakemista ja saamista 2010-luvulla tarkastelleen tutkimuksen tulokset osoittivat, että perustoimeentulotuen hakeminen yleistyi Kela-siirron jälkeen kaikissa tarkastelluissa väestöryhmissä. Tuen hakemista ja saamista tarkasteltiin iän, sukupuolen, siviilisäädyn, kansalaisuuden, tulotason ja muiden Kelan etuuksien saamisen mukaan.
Myös tuen saaminen yleistyi joidenkin ryhmien osalta. Erityisesti Kelan etuuksia aiemmin saaneet, nuoret ja muut kuin Suomen kansalaiset hakivat ja saivat tukea Kelasta yleisemmin kuin kaupungin sosiaalitoimesta. Tuen saannin kesto lyheni lähes kaikissa ryhmissä ja varsinkin 65 vuotta täyttäneiden tuensaajien joukossa.
Toimeentulotuen luonne ja sen määräytymisen perusteet
Toimeentulotuki on viimesijainen tarveharkintainen tuki, jota voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuki jakautuu Kelan maksamaan perustoimeentulotukeen sekä hyvinvointialueiden maksamaan täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen.
Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi tueksi taloudellisesti haastavissa tilanteissa. Lain mukaan sen avulla turvataan ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo ja edistetään itsenäistä selviytymistä.
Toimeentulotuki on kotitalouskohtainen tuki, jossa kotitalouteen kuuluvat tukea hakeva henkilö sekä samassa osoitteessa asuva puoliso ja alaikäiset lapset. Perustoimeentulotuen määrä perustuu kotitalouden tuloista ja menoista tehtävään laskelmaan. Tuloina otetaan huomioon(Avautuu uuteen välilehteen) kaikkien kotitalouden henkilöiden tulot nettomääräisinä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lisäksi tulona huomioidaan yleensä kotitalouden varallisuus.
Menoina huomioidaan(Avautuu uuteen välilehteen) kunkin kotitalouden henkilön laskennallinen perusosa (vuonna 2025 yksin asuvan henkilön perusosa on 593,55 euroa/kk), jolla on tarkoitus kattaa jokapäiväiset menot, kuten ruoka, vaatteet ja puhelimen käyttökustannukset.
Lisäksi kotitalouden menoiksi lasketaan esimerkiksi kohtuullisen suuruiset asumiseen liittyvät menot (vuokra, kotivakuutus, sähkö), lasten päivähoitoon liittyvät menot sekä terveydenhoitomenot. Myönteisen perustoimeentulotukipäätöksen yhteydessä tuensaajat saavat maksusitoumuksen tarvitsemiinsa reseptilääkkeisiin. Perustoimeentulotuella korvattaviin asumismenoihin tuli muutoksia 1.4.2024, jolloin korvattavien asumismenojen kuntakohtaiset enimmäismäärät kirjattiin asetukseen. Enimmäismäärästä voidaan poiketa vain laissa (L 1412/1997 7a §) mainittavista syistä. Ennen huhtikuuta 2024 Kela saattoi käyttää enemmän harkintaa esimerkiksi pienten ylitysten osalta.
Kotitaloudelle maksettava perustoimeentulotuki on yhteenlaskettujen tulojen ja menojen erotus.
Hyvinvointialueet voivat myöntää täydentävää toimeentulotukea sellaisiin menoihin, joita Kela ei voi hyväksyä perustoimeentulotuen menoiksi tai jotka liittyvät perheen erityisiin tarpeisiin tai olosuhteisiin. Ehkäisevä tuki voi kohdistua esimerkiksi äkillisen taloudellisen tilanteen aiheuttamien vaikeuksien ehkäisemiseen.
Vuoden 2023 aikana kaikkia eri toimeentulotuen lajeja sai 267 000 kotitaloutta, jossa asui yhteensä noin 387 000 henkilöä eli 7 prosenttia väestöstä (THL:n Tilastoraportti 20/2024: Toimeentulotuki 2023(Avautuu uuteen välilehteen)).
Perustoimeentulotuen toimeenpano siirtyi kunnilta Kelalle vuonna 2017
Kela on vastannut perustoimeentulotuen toimeenpanosta vuoden 2017 alusta alkaen. Uudistuksella yhtenäistettiin perustoimeentulotuen jakoperusteita, edistettiin asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua ja parannettiin sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Lisäksi uudistuksella vähennettiin kuntien tehtäviä ja vapautettiin kuntien sosiaalityöntekijöiden työaikaa varsinaiselle sosiaalityölle.
Lainsäädännöllisesti perustoimeentulotuki on edelleen osa sosiaalihuoltoa. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen toimeenpano siirtyi muun sosiaalihuollon mukana kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kela ja hyvinvointialueet tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta muutakin kuin taloudellista tukea tarvitsevat henkilöt saavat tarvitsemansa avun.
Uudistuksesta alkaen Kelan tietojärjestelmät ovat tuottaneet monipuolista ja ajantasaista tietoa toimeentulotukiasiakkaiden tilanteesta ympäri Suomea. Se mahdollistaa tutkimustietoon perustuvan päätöksenteon ja toimeentulotukijärjestelmän aiempaa tehokkaamman kehittämisen.
