Tietopaketti: toimeentulotuki
Kelan tehtäviin kuuluu perustoimeentulotuen toimeenpano ja maksaminen. Tämä tietopaketti esittelee perustoimeentulotuen nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Lopussa löydät linkkejä toimeentulotukea koskeviin tilastoihin ja tutkimuksiin.
Perustoimeentulotukea sai vuonna 2025 vajaat 257 000 kotitaloutta, joissa asui 365 000 henkilöä. Vuosittain perustoimeentulotukea saa noin 6–7 prosenttia koko väestöstä.
Valtaosa tuen saajista asuu yksin. 18–24-vuotiaat saavat tukea muuta väestöä yleisemmin, mutta yleensä muita lyhyemmän aikaa. Perustoimeentulotuen pitkäaikainen saaminen yleistyi vuonna 2025. Perustoimeentulotuella paikataan yleensä ensisijaisten etuuksien matalaa tasoa tai puutetta sekä korvataan asumismenoja.
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellisen tuen muoto. Kelan tehtäviin kuuluu perustoimeentulotuen toimeenpano ja maksaminen.
Kuinka moni saa perustoimeentulotukea?
Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai 256 900 kotitaloutta vuonna 2025.
Perustoimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa asui yhteensä 365 000 henkilöä eli 6,4 prosenttia koko väestöstä. Saajista 277 500 oli aikuisia ja 88 300 lapsia.
Perustoimeentulotuen saajamäärä kasvoi 7 300 kotitaloudella vuoteen 2024 verrattuna.
Saajakotitalouksien määrä väheni 2010-luvun viimeisinä vuosina ja 2020-luvun alussa, pois lukien ensimmäisen koronavuoden 2020. Saajamäärän lasku pysähtyi vuonna 2023 ja kääntyi kasvuun vuonna 2025.
Perustoimeentulotuen saajien määrä on yleensä suurimmillaan kesäisin, kun monet opiskelijat ja vastavalmistuneet tarvitsevat tukea opintojen tauottua tai päätyttyä. Saajien määrä on yleensä pienimmillään veronpalautusten saapuessa, vuoteen 2018 asti joulukuussa ja vuodesta 2019 alkaen pääosin elo-syyskuussa.
Perustoimeentulotuen kustannukset
Kela maksoi miljardi euroa perustoimeentulotukea vuonna 2025.
Perustoimeentulotuen kustannukset nousivat 21 % eli 173 miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna, kun inflaation vaikutus huomioidaan. Myös vuonna 2024 kustannukset nousivat, silloin 95 miljoonaa euroa.
Kustannusten kasvu liittyy siihen, että perustoimeentulotukea saatiin vuonna 2025 aiempaa useampana kuukautena ja aiempaa enemmän. Se taas johtuu heikosta työllisyystilanteesta sekä muihin sosiaaliturvaetuuksiin kohdistuneista leikkauksista, joita perustoimeentulotuki paikkaa.
Ketkä yleisimmin tarvitsevat perustoimeentulotukea?
Yksin asuvat ja nuoret tarvitsevat perustoimeentulotukea yleisemmin kuin muut.
Yli kolme neljästä perustoimeentulotukea saavasta kotitaloudesta on yhden hengen kotitalouksia. Nämä kotitaloudet muodostuvat pääasiassa yksin asuvista henkilöistä.
Muita yhden hengen kotitalouksia ovat esimerkiksi sisarusten tai kämppisten kanssa asuvat henkilöt sekä vanhempiensa luona asuvat 18 vuotta täyttäneet henkilöt.
Lapsiperheitä perustoimeentulotuen saajista on noin viidennes. Näistä suurin osa on yhden aikuisen lapsiperheitä.
Alueellisesti perustoimeentulotuen saaminen on yleisintä kaupungeissa. Niissä asuu yleensä enemmän nuoria, maahan muuttaneita ja työttömiä kuin maaseudulla. Myös asumiskustannukset ovat korkeampia.
Perustoimeentulotuen tarve painottuu nuoriin ikäluokkiin. Erityisesti 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuina tuen saajissa. Tämä johtuu osittain siitä, että alle 25-vuotiaita ammattiin valmistumattomia nuoria koskee muita tiukemmat ehdot työttömyysturvassa. Lisäksi nuorilla on vanhempia ikäluokkia harvemmin säästöjä.
Maahan muuttaneet saavat perustoimeentulotukea yleisemmin kuin Suomessa syntyneet. Tämä johtuu muun muassa siitä, että työllistyminen on maahan muuttaneille vaikeampaa, etenkin heikossa työllisyystilanteessa. Maahan muuttaneet ovat myös keskimäärin nuorempia kuin Suomessa syntyneet. Perutoimeentulotukea saavien osuus maahan muuttaneista vaihtelee muun muassa lähtömaan ja maahantulosyyn mukaan.
Eläkeikäiset saavat muita ikäryhmiä harvemmin perustoimeentulotukea. Kansan- ja takuueläkkeen sekä eläkkeensaajien asumistuen taso on parempi kuin muiden perusturvaetuuksien. Siksi eläkeläisillä ei useinkaan ole oikeutta perustoimeentulotukeen.
Kuinka pitkään perustoimeentulotukea yleensä saadaan?
Vuonna 2025 perustoimeentulotukea sai pitkäaikaisesti, eli vähintään 10 kuukautena vuoden aikana, yli 95 000 kotitaloutta eli 37 % tukea saaneista kotitalouksista. Lyhytaikaisesti, eli korkeintaan kolmena kuukautena, tukea sai noin 83 000 kotitaloutta eli 32 % saajakotitalouksista.
Nuoret saavat yleensä tukea vain lyhyen aikaa, kun taas vanhemmilla työikäisillä tuen tarve voi usein pitkittyä. Tuen tarve pitkittyy usein erityisesti työttömillä, mutta myös yksin asuvilla, lapsiperheillä sekä vanhempain- tai hoitovapaalla olevilla tuen saajilla.
Miksi perustoimeentulotukea saadaan?
Perustoimeentulotuella paikataan yleensä ensisijaisten etuuksien matalaa tasoa tai niiden puutetta.
Noin puolella perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista on tulonlähteenä Kelan työttömyysetuus ja yleensä myös yleinen asumistuki. Kaikkiaan neljä viidestä perustoimeentulotukea saavasta kotitaloudesta saakin yleistä asumistukea. Perustoimeentulotukea tarvitaan usein kattamaan varsinkin pääkaupunkiseudulla suuria asumiskustannuksia.
Perustoimeentulotuella paikataan usein myös riittämätöntä perusturvaa. Esimerkiksi työmarkkinatuen saajista lähes 40 % saa lisäksi myös perustoimeentulotukea. Samoin vähimmäismääräisten päivärahojen saajat ovat usein oikeutettuja myös perustoimeentulotukeen. Vähimmäismääräiset päivärahat ovat työttömyysturvan peruspäiväraha sekä vähimmäismääräiset sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja kuntoutusraha.
Tulottomia eli sellaisia kotitalouksia, joissa joko tuen hakija tai hänen puolisonsa on ilman ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja, on kuukausittain noin kolmasosa. He eivät saa esimerkiksi työttömyysturvaa, mutta saavat kuitenkin yleensä muita verottomia tukia, kuten yleistä asumistukea tai elatustukea.
Helmikuusta 2026 alkaen tulottomia ohjataan kovempien sanktioiden uhalla hakemaan ensisijaisia etuuksia ja hakeutumaan työttömiksi työnhakijoiksi työvoimapalveluihin. Erityisesti tällä joukolla tuen saantiin liittyy oletettavasti myös kasautunutta huono-osaisuutta.
Kuviossa alla on kuvattu perustoimeentulotukea saavan yksin asuvan henkilön sekä yhden aikuisen lapsiperheen tulojen ja menojen jakautuminen. Kuvion euromäärät eivät ole ajankohtaisia, mutta periaate on paikkansa pitävä.
Kuinka moni perustoimeentulotuen saaja käy töissä?
Vuoden 2025 aikana ansiotuloja (palkka- tai yrittäjätuloja) oli yhteensä noin 44 000:lla eli 17 prosentilla kaikista perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Kuukausittain 7–9 prosentilla kotitalouksista oli tuloja. Keskimääräiset ansiotulot näitä tuloja saaneilla kotitalouksilla olivat noin 660 euroa kuukaudessa.
Yleisimmin ansiotuloja saavat kahden aikuisen lapsiperhekotitaloudet, joista 44 prosentilla oli ansiotuloja vuoden 2025 aikana. Tätä selittänee se, että tällaisessa kotitaloudessa on kaksi mahdollista tienaajaa, mutta myös korkeat kustannukset.
Myös 26 prosentilla pariskunnista ja 25 prosenttia yhden aikuisen lapsiperheistä oli ansiotuloja. Yhden hengen kotitalouksista tuloja oli 12–13 prosentilla.
Helmikuuhun 2026 asti perustoimeentulotuen saajat saattoivat tienata 150 e/kk ilman, että se vaikutti heidän saamaansa tuen määrään. Maaliskuusta 2026 alkaen kaikki ansiotulot kuitenkin vähentävät tukea täysimääräisesti aikuisilla tuen saajilla.
Kuinka yleistä toimeentulotuen perusosan alentaminen on?
Tammi-elokuussa 2024 perusosaa oli alennettu noin 5 prosentilla perustoimeentulotuen saajista. Marraskuussa 2024 julkaistussa tarkastelussa nähtiin, että perusosan alentamiset ovat siis suhteellisen harvinaisia. Vuonna 2024 perusosan alentamisia oli kuitenkin tehty enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019.
Saajaryhmittäin tarkasteltuna perusosan alentamiset eivät kohdistu tasaisesti. Perusosan alentamiset ovat muita ryhmiä yleisempiä miehillä, alle 35-vuotiailla tuensaajilla, yksin asuvilla ja tulottomilla kotitalouksilla.
Perusosan alentamisista luovuttiin korona-aikana ja täysimääräisesti ne otettiin käyttöön uudelleen vasta syksystä 2023 alkaen. Helmikuun 2026 voimaan astunut lakimuutos todennäköisesti lisää perusosan alentamistilanteita jatkossa. Perusosaa voidaan myös alentaa aiempaa useammissa tilanteissa.
Perusosan alentaminen on toimeentulotuessa oleva aktivointikeino. Sen tarkoituksena on kannustaa toimeentulotuen saajaa sanktion uhalla ensisijaisten etuuksien hakijaksi, työnhakuun, työhön, koulutukseen tai muihin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin.
Mitä tiedetään perustoimeentulotuen saajien terveydestä?
Toimeentulotuen saajilla on tutkimusten mukaan keskimäärin muuta väestöä heikompi terveydentila.
Vuonna 2023 julkaistun oululaisia ja helsinkiläisiä toimeentulotuen saajia koskevan tutkimuksen perusteella perustoimeentulotuen saajat saavat useimpia terveysperusteisia etuuksia yleisemmin kuin muu väestö. Ainoastaan Kelan maksaman työkyvyttömyyseläkkeen ja vammaisetuuksien saaminen on perustoimeentulotuen saajilla vähemmän todennäköistä kuin muilla samanikäisillä.
Perustoimeentulotuen saajat käyttävät lisäksi muuta väestöä yleisemmin erilaisia julkisia terveyspalveluita, mutta harvemmin yksityisiä palveluita ja työterveyspalveluita. Kun eri sektoreiden palveluita tarkastellaan kokonaisuutena, erot ovat huomattavasti pienempiä kuin sektoreittain tarkasteltuna.
Lähes kaikkien julkisten terveyspalveluiden käyttö on yleisempää niillä yksin asuvilla, jotka saivat perustoimeentulotuen lisäksi täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea kuin niillä, jotka saivat pelkkää perustoimeentulotukea. Täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarve kertoo vielä keskimääräistä toimeentulotuen saajaa hauraammasta asemasta, joka on usein yhteydessä myös henkilön terveysongelmiin.
Mikä toimeentulotuki on?
Toimeentulotuki on viimesijainen tarveharkintainen tuki, jota voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuki jakautuu Kelan maksamaan perustoimeentulotukeen sekä hyvinvointialueiden maksamaan täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen.
Lue lisää perustoimeentulotuesta Kelan asiakassivuilla.
Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tilastoja löydät THL:n verkkosivuilta.
