Kuntoutusrahan tuoma taloudellinen turva mahdollistaa toipumisen ja edistää työhön paluuta

Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha on kuntoutujien näkökulmasta tärkeä tukimuoto, jolla on usein jopa käänteentekevä merkitys kuntoutujien elämässä. Kuntoutusraha takaa toipumisen ajalle ”taloudellisen rauhan”, motivoi ylläpitämään työkykyä ja kannustaa kohti uusia urasuunnitelmia ja työllistymistä. Toimeentulon turva voi olla ratkaiseva tekijä työelämään palaamisessa ja osattomuuden ehkäisemisessä.

Taloudellisten resurssien vaikutus terveyteen ja toipumiseen on laajasti tutkittu ilmiö. Hyvä tulotaso yhdistyy parempaan fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, sairauksien kohdalla nopeampaan toipumiseen ja työkyvyn palautumiseen. Taloudellinen epävarmuus puolestaan heikentää ihmisen terveyttä ja toimintakykyä, pitkittää työkyvyttömyyttä ja ennustaa vaikeuksia työelämään palaamisessa.

Haastattelimme Kelan rahoittamassa tutkimuksessa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneita kuntoutusrahan saajia ymmärtääksemme, miten kuntoutusraha oikeastaan tukee terveyttä ja toipumista. Miten ihmiset itse ymmärtävät rahan ja toimeentulon merkityksen työkykyä uhkaavasta sairaudesta kuntoutumisessa?

Taloudellinen rauha mahdollistaa toipumisen

Ennen kuntoutusta monien haastateltavien elämässä korostui pitkäaikainen taloudellinen epävarmuus, joka vaikeutti terveysongelmien hallintaa ja toipumisen käynnistymistä. Kuntoutusraha toi tilanteeseen helpotuksen: stressi ja unettomuus vähenivät, fyysiset oireet lievittyivät ja mieli rauhoittui.

Yksi kuntoutuja puhui osuvasti "taloudellisesta rauhasta" eli tilasta, jossa jatkuva huoli toimeentulosta väistyi ja tilalle tuli mahdollisuus keskittyä toipumiseen. Kuntoutusraha mahdollisti rauhassa sairastamisen, uuden suunnan miettimisen ja paineista eroon pääsemisen.

Stressin lievittymisen ohella kuntoutusraha merkitsi monelle toimeentulo-ongelmia kokeneelle myös ravitsemuksen paranemista.

Ennen tuen saamista osa haastateltavista oli joutunut säästämään ruokakuluissa, mikä oli johtanut vatsakipuihin ja suolistovaivoihin. Kuntoutusraha mahdollisti heille riittävän ja monipuolisemman ravinnon syömisen. Moni myös arvosti kuntoutusrahan tuomaa vapauden tunnetta ruokakaupassa, jossa mahdollisuus tehdä valintoja kasvoi.

Toivoa ja motivaatiota työelämään

Kuntoutusraha koettiin kannustavana ja motivoivana tukena, joka vahvisti uskoa tulevaisuuteen. Moni kuvasi kuntoutusrahapäätöstä käänteentekevänä hetkenä, jonka jälkeen asiat lähtivät järjestymään parempaan suuntaan.

Kuntoutusraha merkitsi tunnetta siitä, että yhteiskunta luottaa yksilön mahdollisuuksiin jatkaa työelämässä tai palata työelämään. Tämä luottamus heijastui monien kohdalla lisääntyneenä motivaationa ja tulevaisuuden suunnitteluna.

Moni kuvasi myös vastuuntuntoa, joka kuntoutusrahan saamisesta syntyi: tieto yhteiskunnan rahallisesta tuesta kannusti tsemppaamaan sairauden oireiden kanssa ja lähtemään liikkeelle vaikeankin tuntuisina päivinä. Toimijuuden näkökulmasta tätä voi kuvata siirtymänä vastaanottamisesta vastuunottamiseen. Saatuaan vastaanottaa kuntoutusta ja siihen sidottua rahallista tukea, kuntoutujat halusivat vastavuoroisesti panostaa parhaansa opintoihin, työhön paluuseen tai työllistymiseen.

Sosiaaliset suhteet ja taloustaidot vahvistuvat

Kuntoutusraha vaikutti myös sosiaalisiin suhteisiin. Kun rahahuolet vähenivät, kuntoutujat jaksoivat ottaa yhteyttä ystäviin, osallistua yhteisiin tapahtumiin ja kutsua vieraita kotiin.

Köyhyydestä koettu häpeä ja siihen liittyvä ulkopuolisuuden tunne lievittyivät. Moni kertoi viettäneensä enemmän aikaa kodin ulkopuolella ja, aloittaneensa uusia harrastuksia tai vain lähteneensä esimerkiksi viettämään aikaa kaupungille, jossa voi tavata muita ihmisiä. Lisäksi kuntoutusraha paransi läheissuhteita, sillä se vähensi taloudellisesta riippuvuutta esimerkiksi puolisosta.

Monet kokivat kuntoutusrahan auttaneen taloustaitojen kehittymisessä sekä oman talouden haltuun ottamisessa. Kun rahaa oli käytössä enemmän, sitä käytettiin harkitummin ja impulsiivinen kulutus väheni. Aiemman niukkuuden jälkeen kuntoutujille muodostui terveempi suhde rahaan. He oppivat esimerkiksi suunnittelemaan kulutustaan ja tekemään kestävämpiä valintoja.

Kuntoutusraha on tarpeellinen osa kuntoutusta

Kuntoutuksen osa-alueiksi määritellään usein lääketieteellinen, ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus. Tulostemme perusteella kuntoutusraha tukee tavoitteiden toteutumista kaikilla osa-alueilla tukemalla terveyttä, työ- ja opiskelukykyä sekä sosiaalisia suhteita. Lisäksi kuntoutusraha tukee oman talouden hallintaa.

Kuntoutusraha mahdollistaa itselle merkityksellisten valintojen tekemisen ja oman hyvinvoinnin edistämisen. Kuntoutusraha ei siis ole vain taloudellinen etuus, vaan se muuntuu yksilön elämässä konkreettisiksi toiminnan mahdollisuuksiksi: paineiden vähenemiseksi, terveellisemmäksi arjeksi, sosiaalisiksi suhteiksi, toivoksi ja tulevaisuuden suunnitteluksi.

Tuloksemme osoittavat, että kuntoutusraha vahvistaa monin tavoin kuntoutujien toimijuutta. Etenkin työelämän ulkopuolelta kuntoutukseen tuleville kuntoutusrahan muodostama taloudellinen turva tukee merkittävästi siirtymää työelämään tai koulutukseen.

Työllistyminen kuntoutusrahan jälkeen riippuu monista tekijöistä, mutta toimeentulon jatkuvuus on keskeinen mahdollistaja onnistuneelle ammatilliselle kuntoutukselle.

Kirjoittajat

Sanna Rikala
yliopistotutkija
Tampereen yliopisto

Jarkko Salminen
väitöskirjatutkija
Tampereen yliopisto