Tietopaketti: Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi
Tämä tietopaketti esittelee Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnin tuloksia. Arviointi perustuu Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi -malliin.
Arviointitietoa kerätään kuntoutuksen aikana
Kuntoutuksen hyödyn arviointi perustuu Kelan systemaattiseen tiedonkeruuseen asiakkailta, palveluntuottajilta ja eri rekistereistä. Kelan tutkimuksen vuosittain julkaisema raportti tuottaa tietoa Kelan järjestämän kuntoutuksen mahdollisista hyödyistä ja nostaa esiin kehityskohteita. Kuntoutuksen hyötyjä arvioidaan neljän mittarin avulla:
- Työkykykysymykset
- WHOQOL-BREF-elämänlaatumittari
- Beckin depressiokysely (BDI 21)
- GAS-menetelmä kuntoutuksen tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin
Lisäksi kuntoutuksen palveluntuottajilta kysytään arviota kuntoutuksen hyödyistä ja oikea-aikaisuudesta. Rekisteritiedon avulla tarkastellaan asiakkaiden työ- ja elämäntilannetta tyypillisesti vuosi ennen kuntoutusta, kuntoutusvuonna ja vuosi kuntoutuksen jälkeen.
Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin piiriin kuuluu palveluja ammatillisesta, harkinnanvaraisesta ja vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Taulukossa 1. on kuvattu raportoinnin piiriin kuuluvat kuntoutuspalvelut.
Työ- ja opiskelukyky ja elämänlaatu kohentuivat
Vuonna 2021 kuntoutuksensa päättäneillä työ- ja opiskelukyky ja elämänlaatu kohentuivat ja masennusoireet vähenivät. Suotuisia muutoksia oli nähtävissä kaikissa tarkastelluissa palveluryhmissä.
Edellisiin vuosiin verrattuna hyödyt kasvoivat etenkin NUOTTI-valmennukseen ja omaishoitajien kuntoutukseen osallistuneilla ja vähenivät mielenterveyskursseille osallistuneilla.
Kuusi kymmenestä kuntoutuspalveluihin osallistuneista saavutti tai ylitti asettamansa kuntoutustavoitteet. Kuntoutuspalveluiden välillä oli kuitenkin selviä eroja sekä tavoitteiden saavuttamisessa että kuntoutuksen hyötyä arvioivissa mittarituloksissa.
Ensimmäisessä vuonna 2021 kuntoutuksensa päättäneitä koskevista raporteista tarkasteltiin työ- ja toimintakykyyn liittyviä muutoksia kahdessatoista palveluryhmässä. Mukana oli 9 522 asiakkaan mittaritiedot.
| Palveluryhmä | Tavoitetaso alitettu, n (%) | Tavoitetaso saavutettu, n (%) | Tavoitetaso ylitetty, n (%) |
|---|---|---|---|
| Ammatillinen kuntoutus | |||
| Ammatillinen kuntoutusselvitys (AKSE) (n=856) | 350 (40,9) | 238 (27,8) | 268 (31,3) |
| Nuotti-valmennus (n=1 417) | 439 (31,0) | 299 (21,1) | 679 (47,9) |
| Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK) (n=502) | 149 (29,7) | 120 (23,9) | 233 (46,4) |
| KIILA-kuntoutus (n=562) | 223 (39,7) | 110 (19,6) | 229 (40,7) |
| Harkinnanvarainen kuntoutus | |||
| Mielenterveyskurssit (n=338) | 136 (40,2) | 80 (23,7) | 122 (36,1) |
| Tules-kurssit (n=2 109) | 1005 (47,7) | 494 (23,4) | 610 (28,9) |
| Työstä poissaolevien Tules-kurssit (n=218) | 94 (43,1) | 52 (23,9) | 72 (33,0) |
| Muut diagnoosipohjaiset kurssit (n=507) | 197 (38,9) | 135 (26,6) | 175 (34,5) |
| Omaishoitajat (n=256) | 93 (36,3) | 69 (27,0) | 94 (36,7) |
| Ikääntyneiden kuntoutus (n=391) | 133 (34,0) | 142 (36,3) | 116 (29,7) |
| Yksilökuntoutus (n=1 266) | 502 (39,7) | 337 (26,6) | 427 (33,7) |
| Vaativa lääkinnällinen kuntoutus | |||
| Moniammatillinen yksilökuntoutus (n=265) | 75 (28,3) | 101 (38,1) | 89 (33,6) |
Kelan kuntoutus tukee työelämässä pysymistä ja sinne siirtymistä
Vuonna 2021 kuntoutuksensa päättäneillä työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen (TEAK) osallistuneilla työssä tai opiskelemassa olleiden osuus kasvoi 30 % kuntoutusta edeltäneestä vuodesta kuntoutusta seuranneeseen vuoteen.
Myös monien Nuotti-valmennukseen osallistuneiden nuorten työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi. Vuoden kuluttua valmennuksen päättymisestä työssä tai opiskelemassa oli puolet, työkyvyttömänä yksi kymmenestä ja työttömänä kaksi kymmenestä asiakkaasta.
Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien kuntoutuskursseille ja mielenterveyskuntoutuskursseille osallistuneista työssä tai opiskelemassa olleiden osuus kasvoi ja työkyvyttömien osuus laski seurannan aikana. Työkykyä tukevassa KIILA-kuntoutuksessa työssä ja opiskelemassa olevien osuus pysyi suurena koko seurannan ajan.
Ammatillisen kuntoutuksen päättyessä tehdyt itsearvioinnit sen hetkisestä työ- ja opiskelukyvystä olivat yhteydessä asiakkaiden myöhempään työelämätilanteeseen.
Vuonna 2021 kuntoutuksensa päättäneiden toisessa raportissa tarkasteltiin työ- elämäntilanteessa tapahtuvia muutoksia. Rekisteriaineistossa oli mukana 8 478 kuntoutusasiakasta.
Nuotti-valmennus selkeytti nuorten työ- ja elämäntilannetta
Vuonna 2020 kuntoutuksensa päättäneillä työssä ja opiskelemassa olevien osuus kasvoi eniten työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa. Nuotti-valmennuksessa olleiden työ- ja elämäntilanne selkeytyi. Myös mielenterveyskuntoutuskursseille osallistuneiden työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi ja työkyvyttömien osuus laski seurannan aikana.
Ensimmäisen kerran tarkastelussa olleiden moniammatillisen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkailla oli enemmän työkykyyn liittyviä haasteita ja se näkyi työkyvyttömyyden ja eläköitymisen lisääntymisenä.
Vuonna 2020 kuntoutuksensa päättäneiden (n=5 441) työ- ja elämäntilannetta tarkasteltiin omassa raportissa. Mukana neljän vuoden seurannassa oli yhdeksän palveluryhmää.
Koronapandemia näkyi kuntoutuspalveluissa
Koronapoikkeustilanne näyttäytyi eri lailla eri kuntoutuspalveluissa. Eniten siitä näyttivät kärsineen vuonna 2020 kuntoutuksensa päättäneistä mielenterveyskursseille ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet. Kuntoutusta jäi toteutumatta ja kursseja siirtyi. Mahdollisuus etäkuntoutukseen näytti kuitenkin vähentävän poikkeustilanteen haittoja asiakkaille.
Koronapandemia näkyi myös vuonna 2019 kuntoutuksensa päättäneiden työ- ja elämäntilanteessa. Työssä ja opiskelemassa olevien osuus kuntoutuksen jälkeisessä seurannassa nousi vain vähän ammatillisen kuntoutuksen palveluissa ja pysyi samana tai laski harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluissa. Samaan aikaan työttömien määrä kasvoi useissa palveluissa. Aiempien vuosien raporteissa työssä ja opiskelemassa olleiden osuus on kasvanut selkeämmin vielä kuntoutuksen päättymistä seuranneena vuonna.
Vuonna 2020 kuntoutuksensa päättäneillä koettu elämänlaatu kuitenkin parani lähes kaikissa tarkastelluissa kuntoutuspalveluissa. Erityisesti suotuisat muutokset näkyivät fyysisen ja psyykkisen elämänlaadun ulottuvuuksilla. Mielenterveyskursseille, Tules-kursseille ja IKKU-kursseille osallistuneilla muutoksia oli nähtävissä kaikilla neljällä elämänlaadun osa-alueilla.
Vuoden 2020 raportissa tarkasteltiin kuntoutuksen hyötyjä yhdessätoista raportointiryhmässä, joissa oli mukana 6 242 asiakasta. Uusina palveluina tarkastelussa olivat mukana Nuotti-valmennus, ikääntyneiden IKKU-kurssit ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus. Lisäksi tarkasteltiin koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksia kuudessa kuntoutuspalvelussa.
Seuraavassa kuviossa voit tarkastella eri kuntoutuspalveluiden tuloksia selaamalla tai valitsemalla pudotusvalikosta sinua kiinnostavan palvelun.
Ammatillinen kuntoutusselvitys hyödytti alle puolta asiakkaista hyvin
Vuonna 2019 kuntoutuksensa päättäneillä työ- ja opiskelukyvyssä tapahtui suotuisia muutoksia kuntoutuksen aikana. Myös asiakkaiden fyysinen ja psyykkinen elämänlaatu kohentui ja masennusoireita kokevien määrä väheni. Kaikkiaan yli puolet asiakkaista saavutti asettamansa kuntoutustavoitteet vähintään odotetusti. Palveluryhmien välillä oli kuitenkin selviä eroja sekä kuntoutustavoitteiden saavuttamisessa että kuntoutuksen hyötyä arvioivissa mittarituloksissa.
Palveluntuottajien arvion mukaan ammatillinen kuntoutusselvitys (AKSE) hyödytti hyvin tai erittäin hyvin vain 43 % asiakkaista. Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä oli eniten myös heitä, joiden palvelutuottajat arvioivat hyötyneen kuntoutuksesta vain välttävästi tai ei ollenkaan (24 %). Vain vähän yli puolen asiakkaista (54 %) arvioitiin olleen ammatillisessa kuntoutusselvityksessä oikea-aikaisesti.
Vuoden 2019 raportissa tarkasteltiin yhdeksää raportointiryhmää. Mukana oli kaikkiaan 7 305 asiakkaan tiedot. Ammatillisen kuntoutuksen palveluista työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta (TEAK) ja ammatillista kuntoutusselvitystä tarkasteltiin ensimmäistä kertaa omina palveluinaan.
Työllisten määrä yli kaksinkertaistui työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa
Vuoden 2019 raportissa tarkasteltiin myös vuonna 2018 kuntoutuksensa päättäneiden (n=6 118) työelämäasemaa rekisterien perusteella.
Rekisteriseurannassa havaittiin, että koko aineistossa työssä ja opiskelemassa olevien osuus kasvoi viisi prosenttiyksikköä kuntoutuksen päättymistä edeltävästä vuodesta päättymistä seuraavaan vuoteen. Suurimmat muutokset nähtiin työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa, jossa työllisten määrä yli kaksinkertaistui seurannan aikana.
Seuraavassa kuviossa voit tarkastella eri kuntoutuspalveluiden tuloksia selaamalla tai valitsemalla pudotusvalikosta sinua kiinnostavan palvelun.
Mielenterveys koheni sekä mielenterveyskursseilla että muissa palveluissa
Vuonna 2018 kuntoutuksensa päättäneillä työ- ja opiskelukyky sekä fyysinen ja psyykkinen elämänlaatu kohenivat kuntoutuksen aikana. Masennusoireet vähenivät myös kursseilla, jotka eivät lähtökohtaisesti keskittyneet mielenterveyden kysymyksiin kuntoutuksen aikana.
Mielenterveyskurssien aikana tapahtunut muutos parempaan oli suurempi kuin muissa kuntoutusmuodoissa. Arviot työkyvystä paranivat kuntoutuksen aikana mielenterveyskursseille osallistuneilla naisilla ja muilla kursseilla molemmilla sukupuolilla.
Vuonna 2018 kuntoutuksensa päättäneiden asiakkaiden hyötyjä tarkasteltiin seitsemässä raportointiryhmässä. Seurannassa oli mukana 6 995 asiakasta.
Seuraavassa kuviossa voit tarkastella eri kuntoutuspalveluiden tuloksia selaamalla tai valitsemalla pudotusvalikosta sinua kiinnostavan palvelun.
Työssä olo tai opiskelu kaksinkertaistui ammatillisen kuntoutuksen asiakkailla
Vuoden 2018 raportissa tarkasteltiin myös vuonna 2017 ammatillisen kuntoutuksensa päättäneiden (n=792) työelämäasemaa rekisterien perusteella.
Rekisteriseurannassa havaittiin, että ammatillisten kuntoutuspalvelujen asiakkailla työssä tai opiskelemassa olevien määrä kaksinkertaistui kuntoutusta edeltävästä vuodesta kuntoutusta seuranneeseen vuoteen. Asiakkaat, joiden psyykkinen elämänlaatu kohentui kuntoutuksen aikana, olivat kuntoutuksen päättymistä seuranneena vuonna useammin töissä tai opiskelemassa kuin asiakkaat, joiden psyykkinen elämänlaatu ei kohentunut kuntoutuksen aikana.
Kuntoutuksen tavoitteet toteutuivat yli puolella asiakkaista
Vuonna 2017 kuntoutuksensa päättäneillä kuntoutuksen tavoitteet toteutuivat vähintään odotetusti yli puolella asiakkaista. Ammatillisissa kuntoutuspalveluissa ja Tules-kursseilla kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisella näytti olevan merkitystä siihen, millaiseksi asiakas koki työkykynsä ja siihen, uskoiko hän jaksavansa työelämässä.
Vuoden 2017 raportissa hyötyjä arvioitiin neljässä raportointiryhmässä, joissa oli mukana yhteensä 3 895 asiakasta.
Asiakkaiden työ- ja elämäntilanteet paranivat
Vuoden 2017 raportissa tarkasteltiin myös vuonna 2016 kuntoutuksensa päättäneiden asiakkaiden (n=1 403) työelämäasemaa rekisterien perusteella.
Vuonna 2016 kuntoutuksensa päättäneistä suurempi osa oli työssä tai opiskelemassa vuosi kuntoutuksen jälkeen kuin oli ollut vuosi ennen kuntoutusta. Viidesosa kuntoutusvuonna työttömänä tai työkyvyttömänä olleista oli työssä tai opiskelemassa vuosi kuntoutuksen jälkeen. Positiivista muutosta oli nähtävissä kaikissa ikäryhmissä.
Kuntoutuksen hyödyn arviointi toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 kuntoutuksensa päättäneillä
Vuonna 2016 kuntoutuksensa päättäneiden ammatillisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen asiakkaiden arviot työ- ja opiskelukyvystään olivat paremmat kuntoutuksen lopussa kuin kuntoutuksen alussa. Samoin asiakkaat arvioivat kuntoutuksen lopussa yleisen elämänlaadun paremmaksi ja olivat tyytyväisempiä terveyteensä kuin alussa. Lisäksi masennusoireita koettiin vähemmän kuntoutuksen lopussa kuin alussa.
Asiakkaiden kokema hyvä terveys, parempi elämänlaatu ja masennusoireiden puuttuminen olivat yhteydessä positiiviseen arvioon omasta työskentelykyvystä.
Vuonna 2016 kuntoutuksensa päättäneitä koskevan raportin tuloksia ei aineiston pienen koon takia (n=794) voi yleistää koskemaan raportoitavien palvelujen koko kuntoutusasiakasjoukkoa. Raportti antaa kuitenkin mahdollisuuden pohtia kuntoutuksen onnistumisen edellytyksiä toimintakyvyn ja työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa.
Erillistarkastelu työllistymistä edistävästä ammatillisesta kuntoutuksesta
Vuoden 2024 aikana toteutettiin myös Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin erillistarkastelu työllistymistä edistävästä ammatillisesta kuntoutuksesta (TEAK). Kuntoutuksen jälkeisellä kolmen vuoden seurantajaksolla selvitettiin TEAK-palvelun hyötyjä esimerkiksi työelämäasemaan.
Kuntoutuksen hyötyjä ja kustannuksia tarkastelevassa hankkeessa on mukana myös kuntoutuspalveluita, joita ei ole aiemmin hyödyn raportoinnin yhteydessä raportoitu. Lisäksi tullaan tarkastelemaan keskeisten kuntoutuspalvelujen aiempaa pitempiaikaisia hyötyjä sekä kuntoutuspalveluiden hyötyjä suhteessa kustannuksiin.
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimus käynnistyi Kelassa
Vuoden 2022 alussa Kelassa käynnistyi Kuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimuskokonaisuus, jossa tarkastellaan Kelan ammatillisen, harkinnanvaraisen ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen vaikutuksia ja vaikuttavuutta eri näkökulmista. Hankkeessa on käynnistynyt etäkuntoutuksen vaikuttavuutta, työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen vaikutuksia työllistymiseen ja Tules-kurssien vaikutuksia työkykyyn tarkastelevat tutkimukset. Neljäs osatutkimus kohdistuu vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutettavaan lasten puheterapiaan kehityksellisissä kielihäiriöissä.
