Tietopaketti: nuoren ammatillinen kuntoutus
Nuoren ammatillinen kuntoutus on yksi Kelan järjestämistä kuntoutuksen muodoista. Tämä tietopaketti esittelee tilasto- ja tutkimustietoa nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta. Tietopaketin lopussa on linkkejä nuoren ammatilliseen kuntoutukseen liittyviin julkaisuihin ja kirjoituksiin.
Kela seuraa nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen ja tutkii muutosten vaikutuksia.
Vuoden 2019 alusta voimaan tullut lainmuutos (KKRL 566/2005 7a §) nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta on helpottanut nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen. Lainmuutoksen myötä 16–29-vuotias nuori, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve, on voinut saada ammatillista kuntoutusta ilman sairaus- tai vammadiagnoosia.
Tässä tietopaketissa kuvataan niitä nuoria, jotka ovat saaneet nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja kuntoutusrahaa vuoden 2019 lainmuutoksessa olevan 7 a §:n perusteella, eli niitä nuoria, joilla ei ole sairaus- tai vammadiagnoosia ammatillisen kuntoutuksen perusteena.
Nuoren ammatillinen kuntoutus auttaa nuorta eteenpäin elämässä
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on tukea ja edistää nuoren toimintakykyä, elämänhallintaa sekä opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia. Kuntoutusrahalla turvataan nuoren toimeentuloa kuntoutuksen keston ajan.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluiden sisällöstä löytyy enemmän tietoa kela.fi-sivustolta. Palvelut ovat
- Nuotti-valmennus
- ammatillinen kuntoutusselvitys
- työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus
- koulutuskokeilu.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneet vuosina 2019–2023
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saavien nuorten määrä on kasvanut vuoden 2019 alusta merkittävästi. Palveluita saavien nuorten määrä lähes nelinkertaistui vuodesta 2019, jolloin heitä oli reilu 2 600, vuoteen 2022, jolloin heitä oli lähes 10 000.
Vuonna 2023 palveluja saaneiden määrä kääntyi laskuun ensimmäistä kertaan lainmuutoksen voimaan tulon jälkeen. Yhteensä 9 059 nuorta sai nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja vuonna 2023.
Saajamäärien laskuun on vaikuttanut Orpon hallitusohjelmaan sisältyvä kirjaus nuoren ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen perumisesta. Nuotti-valmennuksen kohderyhmään tehtiin täsmennyksiä syksyllä 2023, mikä näkyy kuukausitason tarkasteluissa saajamäärien kehityksestä.
| Vuosi | Saajien määrä |
|---|---|
| 2019 | 2 619 |
| 2020 | 5 186 |
| 2021 | 8 406 |
| 2022 | 9 990 |
| 2023 | 9 059 |
Miesten osuus nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista on vähentynyt. Saajissa oli hieman enemmän miehiä kuin naisia vuosina 2019 ja 2020, mutta vuoden 2021 jälkeen naisia on ollut saajissa hieman enemmän kuin miehiä.
| Vuosi | Miesten osuus saajista |
|---|---|
| 2019 | 54,0 % |
| 2020 | 52,4 % |
| 2021 | 49,3 % |
| 2022 | 46,9 % |
| 2023 | 48,6 % |
Nuotti-valmennus on selvästi yleisin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista. Nuotti-valmennusta saaneiden nuorten määrä kasvoi vajaasta 2 200:sta reiluun 9 200:aan vuosina 2019–2022. Vuonna 2023 Nuotti-valmennusta saaneiden määrä laski noin tuhannella henkilöllä. Seuraavaksi yleisimpiä palveluita ovat ammatillinen kuntoutusselvitys, jota sai vuonna 2023 yhteensä 611 nuorta sekä työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, jota sai 544 nuorta. Koulutuskokeilua sai 18 nuorta vuonna 2023.
Vuoden 2019 alusta vuoden 2024 tammikuuhun mennessä yhteensä yli 20 500 nuorta on saanut nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Selvästi yleisin kuntoutuspalvelu on Nuotti-valmennus, jota on saanut yhteensä reilu 19 000 nuorta vuoden 2019 tammikuun ja vuoden 2024 tammikuun välisenä aikana. Ammatillista kuntoutusselvitystä, työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta sekä koulutuskokeilua on saanut yhteensä reilu 2 900 nuorta.
Kuntoutusrahaa saavien nuorten määrä on kasvanut nuoren ammatillisen kuntoutuksen myötä
Kuntoutusrahaa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen saaneiden nuorten määrä yli kominkertaistui vuosien 2019 ja 2022 välillä. Vuoden 2022 noin 8 300 kuntoutusrahan saajasta lukumäärä tippui vuonna 2023 noin 7 500 saajaan. Edelleen yli 80 % nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista saa myös kuntoutusrahaa.
Vuonna 2023 kuntoutusrahan saaminen nuoren ammatilliseen kuntoutukseen oli yleisintä 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä ja hieman yleisempää naisilla kuin miehillä.
| Vuosi | Saajien määrä | Osuus nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista |
|---|---|---|
| 2019 | 2 342 | 84,0 % |
| 2020 | 4 309 | 82,8 % |
| 2021 | 6 966 | 82,7 % |
| 2022 | 8 317 | 83,1 % |
| 2023 | 7 550 | 83,3 % |
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin on maksettu kuntoutusrahaa vuoden 2019 alusta vuoden 2024 tammikuu loppuun mennessä 130,6 miljoonaa euroa yhteensä reilulle 18 000 nuorelle. Kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta, mutta kasvuvauhti hidastui vuonna 2022.
| Vuosi | Euroa |
|---|---|
| 2019 | 8,56 milj. € |
| 2020 | 17,92 milj. € |
| 2021 | 31,3 milj. € |
| 2022 | 35,8 milj. € |
| 2023 | 35,5 milj. € |
Palveluittain tarkasteltuna vuonna 2023 Nuotti-valmennusta saaneiden nuorten kuntoutusrahakustannukset olivat reilu 30,4 miljoonaa euroa. Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahakustannukset olivat reilu 1,4 miljoonaa euroa, ammatillisen kuntoutusselvityksen noin 910 000 euroa ja koulutuskokeilun noin 7 400 euroa. Osa saajista on voinut saada samanaikaisesti kahta kuntoutuspalvelua.
Kuntoutusrahakustannusten lisäksi voidaan tarkastella kuntoutuspalvelujen kustannuksia. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista syntyvät kustannukset olivat vuonna 2023 yhteensä 26,6 miljoonaa euroa. Nuotti-valmennuksen kustannukset olivat 23,7 miljoonaa euroa, ammatillisen kuntoutusselvityksen 1,5 miljoonaa euroa, työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen 1,5 miljoonaa euroa ja koulutuskokeilun 8 750 euroa.
Palvelujen käytössä on alueellisia ja ikäryhmittäisiä eroja
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen käytössä on alueellisia eroja. Koko maan 16–29-vuotiaasta väestöstä saajia oli 1,0 % vuonna 2023. Eniten saajia saman ikäiseen väestöön suhteutettuna on Etelä-Pohjanmaalla (2,1 %), Etelä-Savossa (1,7 %) ja Pohjois-Karjalassa (1,6 %). Manner-Suomesta Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Uudellamaalla (0,6 %) on saman ikäiseen väestöön suhteutettuna vähiten nuoren ammatillista kuntoutusta saavia nuoria.
Nuoren ammatillista kuntoutusta tarjotaan 16–29-vuotiaille nuorille. Yleisintä nuoren ammatillisen kuntoutuksen saaminen on 20–24-vuotiailla, jotka useimmiten saavat Nuotti-valmennusta. Yli 25-vuotiailla työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja ammatillinen kuntoutusselvitys ovat yleisempiä kuin muissa ikäryhmissä.
Kela toteuttaa myös nuoren ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää seurantatutkimusta. Seurantatutkimuksessa selvitetään, minkälaisia nuoria on ohjautunut nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ja miten aiempaa joustavammat mahdollisuudet päästä ammatilliseen kuntoutukseen ilmenevät nuorilla mm. eri toimeentuloturvaetuuksien käytössä ja etuuksille siirtymisen väylissä.
Opiskelu- ja työelämästä syrjään jäämisen taustalla on usein terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä haasteita
Kelan nuorille tarkoitettujen etuuksien ja palveluiden kehittämisen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä, jota on kuvattu mm. kehityksellä NEET-asteessa. NEET-aste kuvaa niiden nuorten, jotka eivät opiskele, työskentele tai ole varusmiespalvelussa, osuutta ikäluokasta.
Nuorten opiskelu- ja työelämästä syrjään jäämisen taustalla on usein terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia, mitä osaltaan kuvastaa myös kehitys sairausperusteisten toimeentuloetuuksien, kuten työkyvyttömyyseläkkeiden käytössä.
Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen on viime vuosina helpotettu lainmuutoksilla ja yhä useampi nuori on myös ohjautunut Kelan kuntoutusetuuksien saajaksi. Tämä on osaltaan vaikuttanut kehitykseen nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä. Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrä kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa vuosiin. Lasku jatkui vuonna 2022.
Nuoren ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutusrahaa saavista nuorista hyvin usea saa myös toimeentulotukea
Nuoren ammatillinen kuntoutus kohdentuu 16—29-vuotiaisiin nuoriin, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai joiden opinnot ovat keskeytyneet tai vaarassa keskeytyä. Vuonna 2019 lähes kaikille nuorille kuntoutusraha maksettiin vähimmäismääräisenä.
Vuonna 2019 toimeentulotukea sai 70 % kuntoutusrahaa saaneista nuorista, mikä on huomattavasti enemmän verrattuna koko saman ikäiseen väestöön, jossa toimeentulotuen saajia samana vuonna oli 14 %. Nuoren ammatillista kuntoutusta saaneilla nuorilla toimeentulotuen saaminen oli usein pitkäkestoista: 43 % oli saanut tukea puolivuotta tai pidempään.
Nuorten ammatillisen kuntoutuksen lainmuutosta edelsi NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojekti
Kela sai vuonna 2017 tehtäväkseen valmistella lainmuutosta, jolla helpotetaan alle 30-vuotiaiden nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen. Osana valmistelutyötä Kelassa käynnistettiin NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojekti.
Projektissa kehitettiin uudenlainen ammatillisen kuntoutuksen palvelu, Nuotti-valmennus, jossa nuori saa tuekseen arkeensa jalkautuvan henkilökohtaisen valmentajan. Lisäksi pyrittiin madaltamaan kuntoutukseen hakeutumiskynnystä kehittämällä ja testaamalla hakemista ilman diagnoosia tai suullisella hakemuksella. Projektin yhteydessä laadittiin suositus toimintakyvyn arvioimiseksi Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ohjattaessa.
Nuotti-valmennukseen tai ammatilliseen kuntoutusselvitykseen pääsi projektivuonna 2018 yhteensä 1 143 nuorta. NEET-projektiin liittyi myös arviointitutkimus, jonka toteutti Hämeen ammattikorkeakoulu. Arviointitutkimuksen tuloksia ja Kelassa käynnistynyttä rekisteritutkimusta projektin nuorista esiteltiin NEET-projektin loppuseminaarissa Kelassa 27.8.2019.
