Tietopaketti: nuoren ammatillinen kuntoutus
Nuoren ammatillinen kuntoutus on yksi Kelan järjestämistä kuntoutuksen muodoista. Tämä tietopaketti esittelee tilasto- ja tutkimustietoa nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta. Tietopaketin lopussa on linkkejä nuoren ammatilliseen kuntoutukseen liittyviin julkaisuihin ja kirjoituksiin.
Kela seuraa nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen ja tutkii muutosten vaikutuksia.
Vuoden 2019 alusta voimaan tullut lainmuutos (KKRL 566/2005 7a §) nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta on helpottanut nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen. Lainmuutoksen myötä 16–29-vuotias nuori, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve, on voinut saada ammatillista kuntoutusta ilman sairaus- tai vammadiagnoosia.
Tässä tietopaketissa kuvataan niitä nuoria, jotka ovat saaneet nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja kuntoutusrahaa vuoden 2019 lainmuutoksessa olevan 7 a §:n perusteella, eli niitä nuoria, joilla ei ole sairaus- tai vammadiagnoosia ammatillisen kuntoutuksen perusteena.
Nuoren ammatillinen kuntoutus auttaa nuorta eteenpäin elämässä
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on tukea ja edistää nuoren toimintakykyä, elämänhallintaa sekä opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia. Kuntoutusrahalla turvataan nuoren toimeentuloa kuntoutuksen keston ajan.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluiden sisällöstä löytyy enemmän tietoa kela.fi-sivustolta. Palvelut ovat
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneet vuosina 2019–2024
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saavien nuorten määrä on kasvanut vuoden 2019 alusta merkittävästi. Palveluita saavien nuorten määrä lähes nelinkertaistui vuodesta 2019, jolloin heitä oli reilu 2 600, vuoteen 2022, jolloin heitä oli lähes 10 000.
Vuonna 2023 palveluja saaneiden määrä kääntyi laskuun ensimmäistä kertaan lainmuutoksen voimaan tulon jälkeen. Vajaa 9 100 nuorta sai nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja vuonna 2023.
Saajamäärien laskuun vaikutti Orpon hallitusohjelmaan sisältyvä kirjaus nuoren ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen perumisesta. Nuotti-valmennuksen kohderyhmään tehtiin myös täsmennyksiä syksyllä 2023, jonka jälkeen saajamäärä on merkittävästi vähentynyt.
Vuonna 2024 nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita sai reilu 4 200 nuorta. Määrä on alle puolet edellisvuoteen verrattuna.
| Vuosi | Saajien määrä |
|---|---|
| 2019 | 2 619 |
| 2020 | 5 186 |
| 2021 | 8 406 |
| 2022 | 9 990 |
| 2023 | 9 059 |
| 2024 | 4 231 |
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntöperusteet muuttuivat 1.1.2025. Nuotti-valmennus kuntoutuspalveluna säilyi. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja voi yhä saada ilman sairaus- tai vammadiagnoosia, mutta nuoren ammatillista kuntoutusta myönnetään aiempaa kohdennetummin nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jotka ovat muuten vaarassa syrjäytyä.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajissa oli hieman enemmän miehiä kuin naisia vuosina 2019–2020. Vuosina 2021–2023 naisia taas oli saajissa hieman enemmän kuin miehiä. Vuonna 2024 miesten osuus ylitti jälleen naisten osuuden nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajissa.
| Vuosi | Miesten osuus saajista |
|---|---|
| 2019 | 54,0 % |
| 2020 | 52,4 % |
| 2021 | 49,3 % |
| 2022 | 46,9 % |
| 2023 | 48,6 % |
| 2024 | 53,6 % |
Nuotti-valmennus on selvästi yleisin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista. Nuotti-valmennusta sai vajaa 2 200 nuorta vuonna 2019 ja reilu 9 200 vuonna 2022.
Vuonna 2023 Nuotti-valmennusta saaneiden määrä laski noin tuhannella edellisestä vuodesta.
Vuonna 2024 Nuotti-valmennusta saaneiden nuorten määrän lasku oli huomattavan jyrkkää. Kun vuonna 2023 Nuotti-valmennusta sai vajaa 8 300 nuorta, vuonna 2024 saajia oli enää vajaa 3 300.
Muiden nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen saajamäärät pysyivät edelliseen vuoteen verrattuna suurin piirtein samalla tasolla: vuonna 2024 ammatillista kuntoutusselvitystä sai reilu 600 nuorta, työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta myös reilu 600 nuorta ja koulutuskokeilua 12 nuorta.
Vuoden 2019 alusta vuoden 2024 loppuun mennessä yhteensä vajaa 22 000 nuorta on saanut nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita.
Selvästi yleisintä kuntoutuspalvelua eli Nuotti-valmennusta on saanut yhteensä reilu 20 000 nuorta vuoden 2019 tammikuun ja vuoden 2024 joulukuun välisenä aikana. Ammatillista kuntoutusselvitystä, työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta sekä koulutuskokeilua on saanut yhteensä vajaa 3 500 nuorta.
Kuntoutusrahaa saavien nuorten määrä laski vuonna 2024 yli puolella
Kuntoutusrahaa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen saaneiden nuorten määrä yli kominkertaistui vuosien 2019 ja 2022 välillä. Vuoden 2022 noin 8 300 kuntoutusrahan saajasta lukumäärä tippui vuonna 2023 noin 7 500 saajaan. Vuonna 2024 kuntoutusrahan saajien määrä oli enää reilu 3 200 nuorta (76 % nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista).
Vuonna 2024 kuntoutusrahan saaminen nuoren ammatilliseen kuntoutukseen oli yleisintä 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä ja hieman yleisempää miehillä kuin naisilla.
Vuoden 2025 alusta Nuotti-valmennukseen osallistuminen ei enää oikeuta kuntoutusrahaan.
| Vuosi | Saajien määrä | Osuus nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista |
|---|---|---|
| 2019 | 2 342 | 84,0 % |
| 2020 | 4 309 | 82,8 % |
| 2021 | 6 966 | 82,7 % |
| 2022 | 8 317 | 83,1 % |
| 2023 | 7 550 | 83,3 % |
| 2024 | 3 225 | 76,2 % |
Kuntoutusrahaa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen on vuoden 2024 loppuun mennessä saanut reilu 19 100 henkilöä. Kuntoutusrahakustannukset kasvoivat vuosi vuodelta, mutta kasvuvauhti hidastui vuonna 2022 ja kääntyi selvään laskuun vuonna 2024.
| Vuosi | Euroa |
|---|---|
| 2019 | 8,56 milj. € |
| 2020 | 17,92 milj. € |
| 2021 | 31,3 milj. € |
| 2022 | 35,8 milj. € |
| 2023 | 35,5 milj. € |
| 2024 | 11,8 milj. € |
Palveluittain tarkasteltuna kuntoutusrahakustannukset vuonna 2024 olivat
- Nuotti-valmennusta saaneilla 8,9 miljoonaa euroa
- työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta saaneilla 1,8 miljoonaa euroa
- ammatillista kuntoutusselvitystä saaneilla 983 000 euroa
- koulutuskokeilua saaneilla 1 000 euroa.
Osa saajista on voinut saada samanaikaisesti kahta kuntoutuspalvelua.
Kuntoutusrahakustannusten lisäksi voidaan tarkastella kuntoutuspalvelujen kustannuksia. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista syntyvät kustannukset olivat vuonna 2024 yhteensä 11,4 miljoonaa euroa. Palveluittain ne olivat
- Nuotti-valmennuksella 7,8 miljoonaa euroa
- ammatillisella kuntoutusselvityksellä 1,7 miljoonaa euroa
- työllistymistä edistävällä ammatillisella kuntoutuksella 1,9 miljoonaa euroa
- koulutuskokeilulla 5 000 euroa.
Palvelujen käytössä on alueellisia ja ikäryhmittäisiä eroja
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen käytössä on alueellisia eroja. Koko maan 16–29-vuotiaasta väestöstä saajia oli 0,4 % vuonna 2024.
Eniten saajia saman ikäiseen väestöön suhteutettuna on Pohjois-Karjalassa (0,9 %), Etelä-Pohjanmaalla (0,9 %) ja Etelä-Savossa (0,7 %). Manner-Suomesta Pohjanmaalla (0,2 %).
Vähiten saajia saman ikäiseen väestöön suhteutettuna on Varsinais-Suomessa (0,2 %) ja Keski-Pohjanmaalla (0,3 %).
Nuoren ammatillista kuntoutusta tarjotaan 16–29-vuotiaille nuorille. Yleisintä nuoren ammatillisen kuntoutuksen saaminen on 20–24-vuotiailla, jotka useimmiten saavat Nuotti-valmennusta. Yli 25-vuotiailla työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja ammatillinen kuntoutusselvitys ovat yleisempiä nuorempiin ikäryhmiin verrattuna.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajat ja Kelan muut etuudet vuonna 2024
Muiden etuuksien saaminen on nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajilla yleistä. Tämä on yleistä muidenkin etuuksien saajilla: moni saa useampaa sosiaaliturvaetuutta samanaikaisesti. Tarkkoja lukuja löydät nuoren ammatillisen kuntoutuksen osalta tämän osion taulukosta.
Vuonna 2024 muista Kelan etuuksista yleistä asumistukea sai kaksi kolmasosaa (66 %) nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista. Kolme viidesosaa sai perustoimeentulotukea (60 %) ja Kelan maksamaa työttömyysetuutta, useimmiten työmarkkinatukea, sai kaksi viidesosaa (40 %). Opintotukea sai lähes neljännes nuorista (24 %).
Vuonna 2024 nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista alle viidesosalla (17 %) oli ainakin yksi voimassa oleva erityiskorvausoikeus. Erityiskorvaus koskee tiettyjä vaikeita ja pitkäaikaisia sairauksia. Psyykenlääkkeiden käyttöä oli reilulla kahdella viidesosalla (42 %) ja ADHD-lääkeostoja oli yhdellä kahdeksasosalla (13 %).
Matkakorvauksia oli noin yhdellä kahdeksasosalla (13 %), yksityislääkärillä käyntejä oli korvattu hieman yli kymmenesosalle nuoria (11 %) ja reilu kymmenesosa nuorista oli saanut sairauspäivärahaa (11 %).
Lisäksi nuoren ammatillista kuntoutusta saaneista osa oli saanut vuonna 2024 myös muuta Kelan kuntoutusta tai kuntoutusrahaa, hammashoitokorvauksia, vammaisetuutta, työkyvyttömyyseläkettä ja sotilasavustusta. Lapsilisää oli maksettu neljälle prosentille nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista.
| Nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajien (N = 4 231) muut etuudet vuonna 2024 | % (henkilöiden määrä) |
|---|---|
| Yleinen asumistuki (oma tai puolison) | 65,5 (2 772) |
| Perustoimeentulotuki | 60,2 (2 549) |
| Psyykenlääkkeet | 42,2 (1 786) |
| Kelan maksamat työttömyysetuudet | 40,4 (1 709) |
| Työmarkkinatuki | 37,4 (1 581) |
| Opintotuki | 23,5 (993) |
| Lääkkeiden erityiskorvausoikeus | 17,3 (731) |
| ADHD-lääkkeet | 13,1 (555) |
| Matkat | 12,6 (534) |
| Lääkärinpalkkiot | 11,4 (482) |
| Mikä tahansa sairauspäivärahaetuus | 11,2 (474) |
| Sairauspäiväraha | 11,2 (474) |
| Kuntoutusraha, Laki Kelan järjestämästä kuntoutuksesta | 8,3 (353) |
| Ammatillinen kuntoutus | 7,6 (321) |
| Kuntoutusraha, Lakitieto puuttuu | 6,2 (263) |
| Lapsilisä | 4,2 (179) |
| Peruspäiväraha | 4,2 (178) |
| Hammashoito | 3,4 (142) |
| Vammaisetuudet | 2,9 (121) |
| Kuntoutusraha, Nuoren kuntoutusraha | 2,4 (102) |
| Tutkimus ja hoito | 2,2 (93) |
| Kelan työkyvyttömyyseläke | 1,0 (43) |
| Sotilasavustus | 0,7 (28) |
| Kuntoutusraha, Lastensuojelulaki | 0,2 (9) |
| Kuntoutusraha, Sosiaalihuoltolaki (päihdekuntoutus) | 0,2 (9) |
| Harkinnanvarainen kuntoutus | 0,2 (7) |
| Kuntoutusraha, Terveydenhuoltolaki (päihdekuntoutus) | 0,1 (4) |
| Kuntoutusraha, Terveydenhuoltolaki | 0,0 (2) |
