Tietopaketti: nuoren ammatillinen kuntoutus

Nuoren ammatillinen kuntoutus on yksi Kelan järjestämistä kuntoutuksen muodoista. Tämä tietopaketti esittelee tilasto- ja tutkimustietoa nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta. Tietopaketin lopussa on linkkejä nuoren ammatilliseen kuntoutukseen liittyviin julkaisuihin ja kirjoituksiin.

Nuoren ammatillista kuntoutusta sai vajaat 1 900 nuorta vuonna 2025. Kustannukset olivat 6 miljoonaa euroa palveluista ja 2,8 miljoonaa euroa kuntoutusrahasta.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on tukea ja edistää nuoren toimintakykyä, elämänhallintaa sekä opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajamäärä on Petteri Orpon hallituskaudella vähentynyt merkittävästi. Kehitystä selittävät erityisesti Nuotti-valmennukseen kohdentuneet muutokset.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat:

• Nuotti-valmennus
• ammatillinen kuntoutusselvitys
• työkokeilu
• työhönvalmennus
• koulutuskokeilu.

Kuinka moni saa nuoren ammatillista kuntoutusta?

Nuoren ammatillista kuntoutusta sai vajaat 1 900 nuorta vuonna 2025.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja sai vuonna 2019 reilut 2 600 nuorta. Sen jälkeen saajien määrä kasvoi nopeasti lähes 10 000 nuoreen vuonna 2022.

Vuonna 2023 nuoren ammatillista kuntoutusta saaneiden määrä kääntyi laskuun. Laskusuunta kiihtyi seuraavina vuosina: vuonna 2024 saajia oli 4 200 ja vuonna 2025 enää vajaat 1 900.

Vuoden 2019 alusta vuoden 2025 loppuun mennessä yhteensä noin 22 400 nuorta on saanut nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita.

Selvästi yleisintä kuntoutuspalvelua eli Nuotti-valmennusta on saanut yhteensä noin 20 400 nuorta vuoden 2019 tammikuun ja vuoden 2025 joulukuun välisenä aikana. Ammatillista kuntoutusselvitystä, työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta sekä koulutuskokeilua on saanut yhteensä vajaa 3 900 nuorta.

Miksi nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajamäärä laskee?

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajamäärän merkittävään laskuun ovat vaikuttaneet

• Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukset
• Kelan tekemät täsmennykset Nuotti-valmennuksen kohderyhmään syksyllä 2023
• Kelan tekemät muutokset valmennuksen toteutusta ohjaavaan palvelukuvaukseen vuoden 2024 alussa
• Vuoden 2025 alusta voimaan tulleet lakimuutokset.

Vuoden 2019 alusta voimaan tullut lainmuutos (KKRL 566/2005 7a §) nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta helpotti nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen. Lainmuutoksen myötä 16–29-vuotias nuori, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve, on voinut saada ammatillista kuntoutusta ilman sairaus- tai vammadiagnoosia.

Vuoden 2025 alusta nuoren ammatillista kuntoutusta on myönnetty aiempaa kohdennetummin nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jotka ovat muuten vaarassa syrjäytyä ja Nuotti-valmennukseen osallistuminen ei enää ole oikeuttanut kuntoutusrahaan. Muutoksia tuli myös ajalle, jolloin asiakas odottaa kuntoutuksen alkamista tai joka jää kahden kuntoutusjakson väliin.

Onko nuoren ammatillisessa kuntoutuksessa sukupuolieroja?

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajissa on enemmän miehiä kuin naisia.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajissa oli hieman enemmän miehiä kuin naisia vuosina 2019–2020. Vuosina 2021–2023 naisia taas oli saajissa hieman enemmän kuin miehiä. Vuosina 2024 ja 2025 miesten osuus on taas ylittänyt naisten osuuden nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajissa.

Kuinka moni saa Nuotti-valmennusta?

Nuotti-valmennus oli selvästi yleisin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista, mutta vuonna 2025 sitä sai enää vajaat 1 100 nuorta.

Nuotti-valmennusta sai vajaa 2 200 nuorta vuonna 2019. Sen jälkeen saajamäärä kasvoi nopeasti reiluun 9 200 vuonna 2022.

Nuotti-valmennuksen saajamäärä kääntyi laskuun vuonna 2023, jolloin saajia oli vajaat 8 300. Lasku kiihtyi huomattavan jyrkäksi: vuonna 2024 saajia oli vajaat 3 300 ja vuonna 2025 enää vajaat 1 100.

Muiden nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen saajamäärät laskivat myös hieman vuonna 2025 edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2025 muita nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita sai yhteensä noin 900 nuorta.  

Kuinka moni nuoren ammatillisen kuntoutuksen saaja saa kuntoutusrahaa?

Kuntoutusrahan saaminen on vähentynyt nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajilla.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista reilu 1 000 sai kuntoutusrahaa vuonna 2025. Tämä vastaa reilua puolta nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista.

Saajien määrä on vähentynyt muutosten vuoksi jyrkästi huippuvuoden 2022 jälkeen, jolloin saajia oli 8 300. Vuonna 2025 kuntoutusrahan saaminen nuoren ammatilliseen kuntoutukseen oli yleisintä 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä ja yleisempää miehillä kuin naisilla.

Kuntoutusrahaa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen on vuoden 2019 alusta vuoden 2025 loppuun mennessä saanut noin 19 300 henkilöä.

Kuinka paljon nuoren ammatillinen kuntoutus maksaa?

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen kustannukset olivat 2,8 miljoonaa euroa kuntoutusrahasta ja 6 miljoonaa euroa palveluista vuonna 2025.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen perusteella saadun kuntoutusrahan kustannukset kasvoivat vuoteen 2022 asti, jolloin ne olivat 35,5 miljoonaa euroa. Kustannukset kääntyivät selvään laskuun vuonna 2024, ja vuonna 2025 kuntoutusrahakustannukset olivat enää 2,8 miljoonaa euroa.

Palveluittain tarkasteltuna kuntoutusrahakustannukset vuonna 2025 olivat

• Nuotti-valmennusta saaneilla 1,6 miljoonaa euroa
• työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta saaneilla 586 000 euroa
• ammatillista kuntoutusselvitystä saaneilla 368 000 euroa
• työkokeilua ja työhönvalmennusta saaneilla 154 000 euroa
• koulutuskokeilua saaneilla 2 000 euroa.

Osa saajista on voinut saada samanaikaisesti kahta kuntoutuspalvelua.

Kuntoutusrahakustannusten lisäksi nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista syntyi 6 miljoonaa euroa kustannuksia vuonna 2025. Kustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 3,4 miljoonaa euroa, jonka jälkeen kustannukset kasvoivat nopeasti 25,9 miljoonaan euroon vuonna 2022. Palvelukustannukset kääntyivät laskuun vuonna 2023.

Palveluittain nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelukustannukset vuonna 2025 olivat

• Nuotti-valmennuksella 3,2 miljoonaa euroa
• ammatillisella kuntoutusselvityksellä 1,4 miljoonaa euroa
• työllistymistä edistävällä ammatillisella kuntoutuksella 1,0 miljoonaa euroa
• työkokeilulla ja työhönvalmennuksella 0,5 miljoonaa euroa
• koulutuskokeilulla 4 500 euroa.

Onko nuoren ammatillisessa kuntoutuksessa alueellisia eroja?

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen käyttö on yleisintä Itä-Suomessa ja harvinaisinta rannikolla.

Koko maan 16–29-vuotiaasta väestöstä nuoren ammatillista kuntoutusta sai 0,2 % vuonna 2025.

Eniten nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajia saman ikäiseen väestöön suhteutettuna oli

• Pohjois-Karjalassa (0,6 %)
• Etelä-Savossa (0,4 %)
• Pohjois-Savossa (0,3 %)
• Etelä-Pohjanmaalla (0,3 %).

Vähiten nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajia saman ikäiseen väestöön suhteutettuna oli

• Varsinais-Suomessa (0,1 %)
• Uudellamaalla (0,1 %).

Minkä ikäiset yleensä saavat nuoren ammatillista kuntoutusta?

Yleisintä nuoren ammatillisen kuntoutuksen saaminen on 20 vuotta täyttäneillä nuorilla.

Vuonna 2025 vain noin 200 alle 20-vuotiasta nuorta sai nuoren ammatillista kuntoutusta. Ikäryhmässä 20-24-vuotiaat saajia oli noin 850 ja yli 25-vuotiaiden ikäryhmässä 840 nuorta.

Nuotti-valmennus on yleisin myönnetty kuntoutuspalvelu nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajilla erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä. Yli 25-vuotiailla taas ovat yleisempiä työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, työkokeilu ja työhönvalmennus sekä ammatillinen kuntoutusselvitys.

Mitä muita tukia nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajilla on?

Muiden etuuksien saaminen on nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajilla yleistä.

Tämä on yleistä muidenkin etuuksien saajilla: moni saa useampaa sosiaaliturvaetuutta samanaikaisesti. Tarkkoja lukuja löydät nuoren ammatillisen kuntoutuksen osalta tämän osion taulukosta.

Vuonna 2025 muista Kelan etuuksista yleistä asumistukea sai noin kolme viidesosaa (61 %) nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista. Hieman alle kolme viidesosaa sai perustoimeentulotukea (59 %). Kelan maksamia työttömyysetuuksia sai vajaa kolme viidesosaa (57 %) ja opintotukea sai vajaa viidesosa (18 %).

Vuonna 2025 nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista vajaalla viidesosalla (18 %) oli ainakin yksi voimassa oleva erityiskorvausoikeus. Erityiskorvaus koskee tiettyjä vaikeita ja pitkäaikaisia sairauksia. Psyykenlääkkeiden käyttöä oli hieman yli kolmanneksella (37 %) ja ADHD-lääkeostoja oli hieman yli kymmenesosalla (12 %).

Yksityislääkärillä käyntejä oli korvattu hieman yli kymmenesosalle (11 %), matkakorvauksia oli kymmenesosalla (10 %) ja vajaa kymmenesosa oli saanut sairauspäivärahaa (9 %).

Lisäksi nuoren ammatillista kuntoutusta saaneista osa oli saanut vuonna 2025 myös muuta Kelan kuntoutuspalvelua tai kuntoutusrahaa, hammashoitokorvauksia, vammaisetuutta, työkyvyttömyyseläkettä ja sotilasavustusta. Lapsilisää oli maksettu neljälle prosentille nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista.