Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön
Karoliina Koskenvuo.

Karoliina Koskenvuo

tutkimuspäällikkö, tutkimusprofessori, tutkimusyksikkö

Esittely

Toimin tutkimuspäällikkönä Kelan tutkimusyksikössä. Tutkimusalueeni painottuvat kuntoutus- ja työkyvyttömyysetuuksiin erityisesti nuorten etuuksien ja palvelujen käytön näkökulmasta. Toimin vastuututkijana mm. Nuoret-hankekokonaisuudessa, jossa tutkitaan nuorten ammatillisen kuntoutuksen lakimuutosten vaikutuksia, seurataan kehitystä etuuksien käytössä ja tarkastellaan, mitä Kelan ammatilliseen kuntoutukseen sekä erityispalveluihin ohjautuneille nuorille tapahtuu etuuksien ja palveluiden saamisen jälkeen. Hankkeeseen sisältyy Espoon kaupungin ja THL:n kanssa toteutettava yhteistyötutkimus, jossa kokonaisen ikäkohortin tietoja yhdistelemällä tutkitaan etuus- ja palvelupolkuja ja syrjäytymisen riski- sekä suojatekijöitä lapsuudesta lähtien. Hyödynnän tutkimustyössäni erilaisia aineistoja ja menetelmiä rekisteritutkimukseen painottuen ja tarkastelen terveyteen sekä laajemmin hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä elämänkaariepidemiologisesta näkökulmasta.

Asiantuntemus

  • kuntoutus, erityisesti ammatillinen kuntoutus
  • työkyvyttömyys
  • nuorten etuuksien ja palvelujen käyttö
  • rekisteritutkimus
  • kansanterveystiede

Käynnissä olevat hankkeet

Päättyneet hankkeet

Julkaisut

Julkaisuja ja tutkimushankkeita

Nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ilman lääkärinlausuntoa ohjautuneiden nuorten aiempi etuuksien ja palveluiden käyttö

Mitä myös sairaus- tai vammadiagnoosiin perustuvia etuuksia ja palveluita nuoret ovat saaneet ennen ohjautumista Nuotti-valmennukseen ja muihin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin.  

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä kasvoi hieman vuonna 2024

Työkyvyttömyyseläkettä sai joka viideskymmenes alle 35-vuotias vuonna 2024. Osa heistä sai etuutta määräaikaisena kuntoutustukena. Edelliseen vuoteen verrattuna saajien määrä kasvoi hieman. Vuosittaiset muutokset väestöosuuksissa ovat yleensä pieniä, mutta pidemmän aikavälin seuranta antaa viitteitä kehityksen suunnasta. Yleisin syy nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen arvioinnissa pitää huomioida kuntoutustavoitteet ja pitkän aikavälin vaikutukset

Vasta kouluttautuvien ja työelämään siirtymässä olevien nuorten kohdalla kuntoutuksen vaikutusten arviointi pelkästään työllistymisen perusteella voi johtaa puutteellisiin ja virheellisiin päätelmiin kuntoutuksen hyödyistä. Arviointiin tarvitaan monipuolisempaa näkökulmaa. Rekisteritietoja hyödyntämällä voidaan tarkastella nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ohjautuneiden nuorten myöhempää etuuksien ja ansiotulojen saamista.

Nuotti-valmennuksen saajamäärä romahti vuonna 2024 – saajia alle puolet edellisvuoteen verrattuna

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennusta sai vuonna 2024 huomattavasti pienempi määrä nuoria kuin aiempina vuosina. Saajamäärä kääntyi jyrkkään laskuun jo loppuvuonna 2023 tehtyjen kohderyhmän täsmennysten seurauksena. Nyt on tärkeää seurata, miten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanne kehittyy lakimuutosten jälkeen.

Kela maksoi kansaneläkettä ja takuueläkettä 2,64 miljardia euroa vuonna 2024

Kela maksoi eläkkeitä noin 544 000 henkilölle vuonna 2024. Helmikuun 2025 alusta Kela ei enää maksa kansaneläkkeitä EU- ja Eta-maissa, Sveitsissä sekä Isossa-Britanniassa asuville.

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten väestöosuus jatkoi vähäistä laskua 16–24-vuotiaissa, mutta nousi hieman 25–34-vuotiaissa vuonna 2023

Kelassa seurataan, miten työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrät ja väestöosuudet kehittyvät. Pitkään jatkunut kasvu nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä kääntyi laskuun vuonna 2021 ja sama kehitys jatkui vuonna 2022. Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten väestöosuus edelleen laski 16– 24-vuotiaissa, mutta nousi 25–34-vuotiaissa.

Tutkimustietoa tarvitaan vahvemmin mukaan lainvalmisteluun ja muutosten seurantaan, sanoo tutkimusprofessori

Nuorten ammatillista kuntoutusta on viime vuosina kehitetty hyvin tuloksin, ja yhä useampi nuori on ohjautunut opiskelu- ja työllistymisedellytyksiä tukevaan kuntoutukseen. Kelan tuore tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo peräänkuuluttaa tutkimustiedon käyttöä lainvalmistelussa ja jo tehtyjen muutosten seurantaa.

Kela nimitti kolme tutkimusprofessoria

Kela on nimittänyt tutkimusprofessoreiksi Jenni Blomgrenin, Karoliina Koskenvuon ja Riitta Seppänen-Järvelän. Tutkimusprofessuurit on myönnetty tieteellisen pätevyysarvioinnin perusteella Kelan tutkimusyksikön sisäisessä haussa.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin