Tutkimustietoa tarvitaan vahvemmin mukaan lainvalmisteluun ja muutosten seurantaan, sanoo tutkimusprofessori
Nuorten ammatillista kuntoutusta on viime vuosina kehitetty hyvin tuloksin, ja yhä useampi nuori on ohjautunut opiskelu- ja työllistymisedellytyksiä tukevaan kuntoutukseen. Kelan tuore tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo peräänkuuluttaa tutkimustiedon käyttöä lainvalmistelussa ja jo tehtyjen muutosten seurantaa.
Kelan tuoreen tutkimusprofessorin, tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuon työtä kuvaa nuorten näkökulma. Koskenvuo tutkii erityisesti nuorten käyttämiä kuntoutus- ja työkyvyttömyysetuuksia.
Vuonna 2009 Koskenvuon ensimmäisiä tehtäviä Kelassa oli perehtyä nuoren kuntoutusrahaan. Se oli tullut lainsäädäntöön vuonna 1999, eikä sitä ollut juuri tutkittu. Koskenvuo selvitti, miten nuoren kuntoutusraha on vaikuttanut esimerkiksi työkyvyttömyseläkkeelle siirtymiseen.
– Nyt tutkimuksessa painotetaan aiempaa vahvemmin asiakasymmärrystiedon tuottamista. Emme tutki pelkästään sitä, näkyykö työkyvyttömyyseläketilastoissa, että nuoret siirtyvät kuntoutusetuuksien avulla työelämään. Tutkimme myös sitä, minkälaisia nuoria ohjautuu kuntoutusetuuksille.
Monilla kuntoutukseen ohjautuvilla nuorilla on jokin pitkäaikainen tai synnynnäinen sairaus tai vamma. Kuntoutusetuusjärjestelmä tukee ja edistää nuoren valmiuksia opiskella ja lopulta työskennellä.
– Esimerkiksi ammatillisella kouluttautumisella on itsessään yksilölle iso merkitys, vaikka se ei johtaisi heti työelämään.
Kokonaiskuvaa kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimukseen
Koskenvuo aloitti tutkijan uransa gradulla ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Vaikuttavuus onkin ollut kaikki nämä vuodet hänen työpöydällään.
Kelassa kuntoutuspalveluiden kehittämistä tukeva tutkimus juontaa juurensa aivan tutkimustoiminnan alkuaikoihin. Koskenvuo peräänkuuluttaa laadukkaita ja monipuolisia seurantatutkimuksia sekä monimenetelmällistä tutkimusta.
Ilman monipuolista näkökulmaa ja aineistoja ei nimittäin pystytä vastaamaan kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyviin kysymyksiin.
– Pyrin luomaan kokonaiskuvaa kuntoutusetuuksien piiriin ohjautuvista nuorista. Tämä edellyttää kokonaisvaltaisia aineistoja myös muista etuuksista ja palveluista sekä yhteistyötä esimerkiksi yliopistojen kanssa.
Kokonaisymmärrystä kaivataan myös silloin, kun selvitetään, millaista tukea eri väestöryhmät sosiaaliturvajärjestelmältä tarvitsevat ja ohjautuvatko ihmiset tarvitsemiinsa palveluihin.
Nuorten kohdalla haaste on, etteivät he usein tiedä kuntoutusvaihtoehdoista. Työterveyshuolto tunnistaa tehokkaasti työssäkäyvien työkyky- ja terveysongelmia, kun taas nuorella ei ole välttämättä kontaktia terveydenhuoltoon tai tukea perheestään.
Tutkimustietoa on käytettävä lainvalmistelun eri vaiheissa
Viime vuosina yhä useampi nuori, jolla on kohonnut riski jäädä opiskelun ja työelämän ulkopuolelle, on ohjautunut Kelan kuntoutusetuuksien saajaksi ammatillisen kuntoutuksen pitkäjänteisen kehittämisen myötä.
Vuonna 2019 voimaan tullut lakimuutos madalsi 16–29-vuotiaiden pääsyä kuntoutukseen: Nuotti-valmennukseen on päässyt ilman diagnoosia tai lääkärinlausuntoa, suullisesti hakemalla. Kuntoutuksen ajalta nuorelle on maksettu toimeentuloa turvaavaa kuntoutusrahaa.
Pitkään jatkunut kasvu nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä on kääntynyt laskuun. Esimerkiksi nuoren kuntoutusrahalta siirrytään aiempaa harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle, ja yhä useampi nuori jatkaa opiskelua ja pyrkii työmarkkinoille.
Petteri Orpon hallitus esittää nuoren ammatilliseen kuntoutukseen muutoksia.
– Mahdollisten lainmuutosten vaikutusten arvioimiseksi on aivan olennaista ymmärtää, millaisia nuoria ammatilliseen kuntoutukseen, kuten Nuotti-valmennukseen, ohjautuu.
Koskenvuo painottaakin, että tutkimustiedon hyödyntämistä pitää tehostaa lainvalmistelun eri vaiheissa.
– Kela-vuosina on kirkastunut entisestään, miten tärkeää on kytkeä tutkimustieto ennakkoarviointiin, lainmuutoshetkeen ja sen jälkeiseen aikaan.
Vuoden 2024 alussa nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasoa laskettiin. Koskenvuon mukaan tarkoitus onkin alkaa seurata, lisääkö muutos esimerkiksi nuorten tarvetta perustoimeentulotuelle.
– Kärjistäen on arvovalinta, edistetäänkö yhteiskunnassa yhdenvertaisuutta vai hyväksytäänkö, että haavoittuvassa asemassa olevia nuoria jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.
Tutkija on huolissaan nuorten kuormituksesta
Nuotti-valmennusta saaneiden nuorten määrän kasvu kielii Koskenvuon mukaan siitä, että matalan kynnyksen henkilökohtaisesta palvelusta on ollut puutetta. Toki kehitettävää on.
– Kuntoutuksen kehittämisessä pitää seurata nykyistä enemmän työelämän tutkimusta, sillä työelämän muuttuminen vaikuttaa nuorten tarvitsemiin valmiuksiin.
Koskenvuo seuraa nuorisobarometrien ja kouluterveyskyselyiden tuloksia nähdäkseen, mitä tutkijat nostavat nuorten mielenmaisemasta esiin. Hän onkin huolissaan opiskelevista nuorista. Onko hyvä, että nuoret joutuvat käymään töissä pystyäkseen opiskelemaan?
– Työkokemus on totta kai hyvästä, mutta liian suuri työkuorma, paineet opintojen etenemisestä ja huoli toimeentulosta voivat johtaa uupumiseen. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen kuormittuneisuus on tutkimusten mukaan hyvin yleistä verrattuna muuhun väestöön.
Välillä Koskenvuo miettii, onko nuorilla yhtä vaikutusvaltaisia tai vahvoja etujärjestöjä takanaan kuin muilla väestöryhmillä.
– Nuoria syyllistetään saamistaan etuuksista julkisessa keskustelussa herkästi. Harvojen väestöryhmien rahankäyttöä kytätään samalla tavalla.
Lisätietoa
Kela nimitti kolme tutkimusprofessoria
NUOTTI-valmennus antaa nuorelle valmiudet pärjätä itsenäisesti
Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrän väheneminen jatkui vuonna 2022
