Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Perusteet mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden kuntoutukselle vaihtelevat eri ikäryhmissä

Anna-Marie Paavonen, Hanna Rinne
Julkaistu 20.12.2023Päivitetty 9.1.2024

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä on tullut yleisin syy Kelan kuntoukseen osallistumiselle alle 65-vuotiailla. Saajien määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2012. Alle 16-vuotiailla yleisimmät syyt ovat psyykkisen kehityksen häiriöt sekä varhain alkavat käytös- ja tunnehäiriöt. Yli 16-vuotiailla yleisimmät syyt ovat mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt.

Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistui 165 000 henkilöä vuonna 2022 eli 3 prosenttia koko väestöstä. Yleisin peruste kuntoutuspalvelujen saamiselle oli mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö, joiden perusteella kuntoutusta sai 115 000 henkilöä. Määrä oli 70 prosenttia kaikista kuntoutuspalvelujen saajista.

Kelan kuntoutuspalveluja mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön perusteella saavien määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen 2022. Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön perusteella kuntoutusta saaneista tuli vuonna 2008 suurin Kelan kuntoutuksen saajien ryhmä.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, miten Kelan kuntoutuspalveluja mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön perusteella saavien henkilöiden määrät ovat kehittyneet eri ikäryhmissä miehillä ja naisilla sekä neljässä yleisimmässä ICD-10-luokituksen mukaisessa diagnoosiryhmässä. Rajoitamme tarkastelun alle 65-vuotiaisiin, sillä tätä vanhemmista harva saa Kelan kuntoutusta mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön perusteella.

Tarkastelemme neljää yleisintä diagnoosiryhmää, jotka ovat

  1. mielialahäiriöt (F30–F39)
  2. ahdistuneisuushäiriöt (F40–F48 Neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt)
  3. psyykkisen kehityksen häiriöt (F80–F89)
  4. varhain alkavat käytös- ja tunnehäiriöt (F90–F98 Tavallisesti lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt).

Alle 65-vuotiaiden Kelan kuntouksen saajien määrä kasvoi kaikissa neljässä diagnoosiryhmässä vuosina 2016–2022.

Kuvio: kuntoutuspalveluiden saajien määrä 0–64-vuotiailla neljässä yleisimmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosiryhmässä vuosina 2016–2022. Kuvasta näkee, että mielialahäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimmät kuntoutuksen saamisen perusteet sairauspääryhmässään.

Mielialahäiriöt olivat yleisin kuntoutuksen saamisen peruste. Kuntoutusta mielialahäiriöiden perusteella saaneiden määrä lähes kaksinkertaistui vuosina 2016–2021 ja väheni hieman vuonna 2022. Ahdistuneisuushäiriöiden perusteella kuntoutusta saaneiden määrä 2,5-kertaistui.

Kuntoutusta psyykkisen kehityksen häiriöiden perusteella saaneiden määrä kasvoi tasaisesti ja kaksinkertaistui. Kuntoutusta varhain alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella saaneiden määrä yli kolminkertaistui. Saajien määrä kasvoi erityisesti 2020-luvulla.
 

Alle 16-vuotiailla yleisin Kelan kuntoutuksen saamisen peruste on psyykkisen kehityksen häiriöt

Vuosina 2016–2022 alle 16-vuotiaat lapset ja nuoret saivat Kelan kuntoutusta yleisimmin psyykkisen kehityksen häiriöiden perusteella. Seuraavaksi yleisin peruste oli varhain alkavat käytös- ja tunnehäiriöt. Psyykkisen kehityksen häiriöissä yleisin diagnoosi oli puheen ja kielen kehityshäiriöt ja varhain alkavissa käytös- ja tunnehäiriöissä hyperkineettiset häiriöt, joihin kuuluu muun muassa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD).

Kuvio: kuntoutuspalveluiden saajien määrä alle 16-vuotiailla kahdessa yleisimmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön diagnoosiryhmässä vuosina 2016–2022. Kuvasta näkee, että alle 16-vuotiaat pojat saavat kuntoutusta tyttöjä yleisemmin psyykkisen kehityksen häiriöiden ja varhain alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella.
 

Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt kuntoutuksen saamisen perusteena olivat alle 16-vuotiailla harvinaisia (0,5 % ja 1,3 % ikäryhmään kuuluvista kuntoutuksen saajista vuonna 2022). Emme siksi tarkastele niitä tarkemmin tässä.

Psyykkisen kehityksen häiriöiden ja varhain alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella kuntoutusta saivat yleisemmin pojat kuin tytöt. Molemmissa ryhmissä sekä poikien että tyttöjen määrä kasvoi. Kuntoutusta psyykkisen kehityksen häiriöiden perusteella saaneiden määrä kaksinkertaistui. Kuntoutusta varhain alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella saaneiden määrä kolminkertaistui. Koska saajien määrä kasvoi enemmän pojilla kuin tytöillä, sukupuolten välinen ero saajien määrässä kasvoi vuosina 2016–2022.

Psyykkisen kehityksen häiriöissä yleisin kuntoutusmuoto sekä pojilla että tytöillä oli vuonna 2022 puheterapia. Sitä sai kolme neljäsosaa diagnoosiryhmän perusteella kuntoutusta saaneista.

Varhain alkavissa käytös- ja tunnehäiriöissä kuntoutusta saaneiden määrän kasvu kiihtyi 2020-luvulla. Kasvua selittää uuden kuntoutuspalvelun eli LAKU-perhekuntoutuksen alkaminen Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena vuonna 2020. LAKU-perhekuntoutus on tarkoitettu 5–15-vuotiaille, joilla on diagnosoitu jokin toimintakykyä heikentävä neuropsykiatrinen häiriö. Vuonna 2022 LAKU-perhekuntoutukseen osallistuneista neljä viidestä sai palvelua varhain alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella.

Yleisimpiä varhain alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella saatavia kuntoutusmuotoja vuonna 2022 olivat LAKU-perhekuntoutus ja toimintaterapia. LAKU-perhekuntoutusta sai sekä pojista että tytöistä noin kolmannes (31 % ja 29 %) kyseisten häiriöiden perusteella kuntoutusta saaneista. Toimintaterapiaa sai pojista kolmannes (32 %) ja tytöistä neljännes (23 %). Lasten ja nuorten toimintaterapiaa sai pojista kuusi ja tytöistä viisi prosenttia.

16–29-vuotiaat nuoret saavat Kelan kuntoutusta yleensä mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden perusteella

Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt olivat 16–29-vuotiailla nuorilla yleisimmät kuntoutuksen saamisen perusteet vuosina 2016–2022. Kuntoutusta saaneiden nuorten naisten määrä kasvoi molemmissa diagnoosiryhmissä. Vuonna 2022 kasvu hieman hidastui. Nuorilla miehillä kasvu oli maltillisempaa kuin nuorilla naisilla, joten sukupuolten välinen ero saajamäärissä kasvoi.

Vuonna 2021 ahdistuneisuushäiriöt olivat ensimmäistä kertaa yleisin kuntoutuksen saamisen peruste nuorilla naisilla. Nuorilla miehillä yleisin diagnoosiryhmä oli vuonna 2022 mielialahäiriöt. Yleisimmät diagnoosit olivat muut ahdistuneisuushäiriöt, masennustila ja toistuva masennus.

Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden perusteella kuntoutusta saaneista, sekä nuorista miehistä että naisista, suurin osa sai vuonna 2022 kuntoutuspsykoterapiaa. Nuorilla miehillä osuus oli 15 prosenttiyksikköä pienempi kuin nuorilla naisilla.

Kuvio: kuntoutuspalveluiden saajien määrä 16–29-vuotiailla neljässä yleisimmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön diagnoosiryhmässä vuosina 2016–2022. Kuvasta näkee, että 16–29-vuotiailla naisilla suurimmat kuntoutuksen syyt ovat ahdistuneisuushäiriöt ja mielialahäiriöt. Miehilä taas eri diagnoosiryhmät ovat melko lähellä toisiaan, ja kasvua on ollut selvästi eniten varhain alkavissa käytös- ja tunnehäiriöissä.
 

Kuntoutusta psyykkisen kehityksen häiriöiden perusteella saaneiden nuorten miesten määrä kasvoi lähes puolella ja nuorten naisten määrä lähes kaksinkertaistui. Kuntoutusta saaneiden nuorten miesten ja naisten määrä kasvoi tasaisesti vuosina 2016–2021. Vuonna 2022 saajien määrä kääntyi laskuun nuorilla miehillä, kun taas nuorilla naisilla kasvu jatkui. Yleisimmät diagnoosit olivat laaja-alaiset kehityshäiriöt ja oppimiskyvyn häiriöt. Yleisin kuntoutusmuoto vuonna 2022 oli ammattikoulutus, jota sai 44 prosenttia nuorista miehistä ja 40 prosenttia nuorista naisista.

Varhain alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella kuntoutusta saaneiden nuorten miesten määrä lähes kolminkertaistui ja nuorten naisten määrä viisinkertaistui. Kuntoutusta saaneiden määrä kasvoi erityisesti nuorilla naisilla 2020-luvulla, ja vuonna 2022 nuoria naisia oli saajissa ensimmäistä kertaa enemmän kuin nuoria miehiä. Yleisin diagnoosi oli hyperkineettiset häiriöt.

Kuntoutuksen saajien määrän kasvua nuorten aikuisten ikäryhmässä selittää osin uuden kuntoutuspalvelun eli Oma väylä ‑kuntoutuksen alkaminen Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena vuonna 2021. Oma väylä -kuntoutus on suunnattu 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea opinnoissa tai työelämässä jonkin neuropsykiatrisen häiriön vuoksi.

Vuonna 2022 Oma väylä -kuntoutukseen osallistuneista 65 prosenttia sai palvelua varhain alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella. Oma väylä -kuntoutus oli ikäryhmän naisilla yleisin varhain alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella saatava kuntoutusmuoto (42 %), miehillä toiseksi yleisin (28 %). Ikäryhmän miehillä ammattikoulutus oli yleisin kuntoutusmuoto (42 %), naisilla toiseksi yleisin (26 %).

Työikäiset eli 30–64-vuotiaat saavat kuntoutusta yleisimmin mielialahäiriön vuoksi

Työikäisillä eli 30–64-vuotiailla yleisin kuntoutuksen saamisen peruste oli vuosina 2016–2022 mielialahäiriöt. Seuraavaksi yleisin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin kuuluva peruste oli ahdistuneisuushäiriöt.

Psyykkisen kehityksen häiriöiden ja varhain alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella kuntoutusta saaneita on ikäryhmässä verrattain vähän – vain 0,8 % ja 1,2 % ikäryhmään kuuluvista kuntoutuksen saajista vuonna 2022.

Kuvio: kuntoutuspalveluiden saajien määrä 30–64-vuotiailla kahdessa yleisimmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön diagnoosiryhmässä vuosina 2016–2022. Kuvasta näkee, että työikäiset naiset saivat selvästi miehiä yleisemmin kuntoutusta mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden perusteella.
 

Naiset saivat kuntoutusta yleisemmin mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden perusteella myös tässä ikäryhmässä. Sukupuolten välinen ero kuntoutuksen saajien määrässä niin ikään kasvoi. Yleisimmät diagnoosit olivat muut ahdistuneisuushäiriöt, toistuva masennus ja masennustila.

Kuntoutusta mielialahäiriöiden perusteella saaneiden työikäisten naisten ja miesten määrä lähes kaksinkertaistui tarkastelujaksolla. Kasvu kuitenkin taittui vuoden 2021 jälkeen. Kuntoutusta ahdistuneisuushäiriöiden perusteella saaneiden työikäisten naisten ja miesten määrä noin 2,5-kertaistui.

Kuntoutusta mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden perusteella saaneista työikäisistä, sekä naisista että miehistä, suurin osa sai vuonna 2022 kuntoutuspsykoterapiaa. Naisilla osuus oli hieman suurempi kuin miehillä.

Kasvun taustalla voi olla muutoksia niin kuntoutuksen järjestämisessä kuin yhteiskunnassa laajemmin

Kelan kuntoutuksen saajien määrä on vuosina 2016–2022 kasvanut kaikissa tässä kirjoituksessa tarkastelemissamme mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin kuuluvissa diagnoosiryhmissä. Alle 16-vuotiailla kuntoutusta varhain alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella saavien määrän kasvu oli suurta erityisesti pojilla, kun taas 16–29-vuotiailla kasvu oli samassa diagnoosiryhmässä suurta erityisesti naisilla. Iältään 16–29-vuotiailla ja 30–64-vuotiailla kuntoutusta mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden perusteella saaneiden määrä kasvoi erityisesti naisilla.

Sukupuolten väliset erot kuntoutuksen saajien määrässä heijastelevat vastaavia eroja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden esiintyvyydessä. Esimerkiksi puheen ja kielen kehityshäiriöt sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD), ovat yleisempiä pojilla. Toisaalta tytöillä ja naisilla esimerkiksi ADHD saatetaan tunnistaa myöhemmin kuin pojilla. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisempiä naisilla.

Kuntoutuksen saajien määrän kasvua voivat selittää useat tekijät. Kasvun taustalla voi olla esimerkiksi muutoksia Kelan kuntoutuksen järjestämisessä, kuten lakimuutokset ja uudet kuntoutuspalvelut.

Kuntoutuspsykoterapian muuttuminen Kelan lakisääteiseksi toiminnaksi vuoden 2011 alusta alkaen voi selittää kuntoutusta mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden perusteella saavien määrän kasvua. Ennen tätä Kela korvasi psykoterapiaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena, jolloin palvelun saajamäärää rajoitti palvelun järjestämiseen vuodessa sidottu rahamäärä. Muutoksen seurauksena useammalla asiakkaalla on ollut mahdollisuus saada palvelua. Asiakkaat saattavat myös ohjautua useammin Kelan kuntoutuspsykoterapiaan muiden tahojen järjestämien palveluiden sijaan. Vuonna 2016 aikuisten psykoterapian korvaustasoa nostettiin, mikä on niin ikään voinut lisätä palvelun saajien määrää.

Lapsilla ja nuorilla kuntoutusta varhain alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella saaneiden määrän kasvua voivat selittää uudet kuntoutuspalvelut eli LAKU-perhekuntoutus ja Oma väylä ‑kuntoutus. Palveluita alettiin järjestää Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena 2020-luvulla.

Kuntoutuksen saajamäärän kasvua voivat selittää myös laajemmat yhteiskunnalliset muutokset. Esimerkiksi kuntoutusta ahdistuneisuushäiriöiden perusteella saavien naisten kasvavaa määrää voivat selittää samankaltaiset syyt kuin muiden Kelan etuuksien saajamäärän kasvua. Mielenterveyden häiriöt saatetaan esimerkiksi tunnistaa paremmin ja niitä koskeva stigma voi olla vähentynyt.

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden on arvioitu olevan suurin uhka työikäisten työkyvylle 2020-luvulla, ja mielenterveyskuntoutuksen tarpeen on arvioitu kasvavan. Tarvitaan lisää tietoa kuntoutuksen saajamäärän kasvun taustalla olevista tekijöistä ja sukupuolten välisistä eroista kuntoutukseen osallistumisessa, jotta suomalaisten työ- ja toimintakykyä pystytään ylläpitämään.

Kirjoittajat

Anna-Marie Paavonen
tutkija, Kela
anna-marie.paavonen@kela.fi

Hanna Rinne
erikoistutkija, Kela
hanna.rinne@kela.fi
X: @Hanna_Rinne

Lue lisää

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin