”Enemmän Kiilaa!” – työssä käyvien Kiila-kuntoutus osoittautui toimivaksi palveluksi
Kuntoutus on sosiaalinen investointi, josta hyötyvät kaikki. Yhteistyöllä ja kokonaisvaltaisella työkyvyn edistämisellä voidaan tukea työssä pysymistä sekä hyvinvointia ja elämänlaatua. Kiinteästi työarkeen nivoutuvaa ammatillista kuntoutusta tarvitaan ja se tulisi toteutua riittävän varhain. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Kelan järjestämä Kiila-kuntoutus toimii hyvin.
Työikäisten kuntoutusjärjestelmä koostuu useista kuntoutuksen järjestäjistä ja toteuttajista, kuten työterveyshuolto, työeläkelaitokset ja Kela. Yleisen määritelmän mukaisesti ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joiden työkyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi tai joita uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky.
Kelan järjestämän ammatillisen Kiila-kuntoutuksen tavoite on edistää työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työelämässä jatkamista. Kuntoutuksen palveluntuottajat toteuttavat sitä tiiviissä yhteistyössä asiakkaan, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa.
Kiila-kuntoutusta tutkittiin Kelan Muutos III-hankkeessa, jossa tuotetaan tietoa eri kuntoutuspalveluiden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Tässä kirjoituksessa käymme tiiviisti läpi Kiila-kuntoutuksen toimivuutta sekä kehittämissuosituksia, jotka nousivat esiin Kuntoutussäätiön toteuttaman Kiila-kuntoutuksen tutkimuksen loppuraportissa.
Kiila-kuntoutus on kaiken kaikkiaan toimiva ja tarpeellinen palvelu
Arviointitutkimuksen tulosten valossa Kiila-kuntoutus on kaiken kaikkiaan toimiva ammatillisen kuntoutuksen palvelu. Tutkimuksessa haastateltiin Kiila-kuntoutuksen palveluntuottajia, työterveyshuollon edustajia, työpaikkojen edustajia ja kuntoutusta hakeneita liittoja ja yhdistyksiä.
Suurin osa tutkimuksessa haastatelluista ammattilaisista olivat sitä mieltä, että Kiila-kuntoutus on melko hyvin tai erittäin hyvin toimiva kuntoutusmuoto.
Haastateltujen ammattilaisten mielestä kaikki Kiila-kuntoutuksen eri muodot, eli työpaikka- tai ammattialakohtainen kurssipalvelu ja yksilökuntoutuspalvelu, ovat tarpeellisia. Ne mahdollistavat kuntoutusmallin joustavan toteuttamisen eri tilanteissa ja eri kuntoutujille soveltuvalla tavalla.
Tutkijoiden suositus: vastuita pitäisi selkeyttää ja seuranta varmistaa
Tutkimuksen tuottamat suositukset korostavat Kiila-kuntoutuksen toimivia piirteitä, jotka tulisi säilyttää, sekä nostavat esille kehittämissuosituksia:
- Kiila-kuntoutuksen eri palvelumuodot ja vaiheet ovat tarpeellisia ja ne tulee säilyttää.
- Kiila-kuntoutuksen vaiheet ja eteneminen sekä eri toimijoiden roolit ja vastuut tulisi esittää palvelukuvauksessa selkeämmin.
- Kiila-kuntoutuksen tulisi olla ensisijaisesti kasvokkaista kuntoutusta, johon voi yhdistää etäkuntoutusta.
- Kiila-kuntoutuksen jälkeinen seuranta tulisi järjestyä kaikille kuntoutukseen osallistuville.
Tutkimuksessa nousi esille, että myös Kiila-kuntoutusta koskettaa kuntoutukseen yleisesti liittyvä ajoitusongelma. Osa kuntoutujista tulee kuntoutukseen liian myöhäisessä vaiheessa, jolloin työkykyongelmat ovat jo kasvaneet verrattain suuriksi.
Uudistetut palvelukuvaukset
Vuonna 2024 Kiila-kuntoutusta lähdetään toteuttamaan uudistettujen palvelukuvausten pohjalta. Kela on hyödyntänyt tutkimuksessa saatuja tuloksia palvelukuvausten uudistamisessa. Kiila-kuntoutusta toteutetaan ammattialakohtaisina Kiila-kursseina tai Kiila-yksilökuntoutuksena, jossa ammattialaa ei ole etukäteen määritelty ja ryhmän kokoaa palveluntuottaja.
Kiila-kurssien ja -yksilökuntoutuksen rakenteita on yhdenmukaistettu ja sisältöä myös päivitetty vastaaman asiakkaan, työn, työpaikan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Kiila-kuntoutusta on mahdollista myös toteuttaa osittain hybridimallina eli käytännössä kuntoutusta voi toteuttaa sekä kasvokkain että etäkuntoutuksena asiakkaan tarpeen mukaisesti.
Uudistetuissa palvelukuvauksissa työnantajan ja työterveyden roolit, tehtävät ja vastuut on kuvattu aiempaa selkeämmin. Yhteistyössä on mukana työnantaja (lähiesihenkilö) ja työterveyshuolto. Sillä varmistetaan hyvä tiedonkulku sekä asiakkaan tarpeenmukaisten muutosten toteutuminen, kuntoutumisen tuki ja seuranta.
Kiila-kuntoutukseen sisältyy aina seuranta. Seurannasta vastaa asiakkaan työterveyshuolto tai jollei työterveyshuoltoa ole, palveluntuottaja ottaa asiakkaaseen yhteyttä.
Yhteistyö ja joustava tiedonkulku varmistavat kuntoutuksen hyödyt
Tutkimus tuotti myös suosituksia asioista, joihin Kela ei voi suoraan vaikuttaa päivittämällä palvelukuvauksia, vaan niiden kehittämiseen vaaditaan kaikkien Kiila-kuntoutukseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. Kiila-kuntoutus on toteutettava niin, että asiakkaat, työnantaja ja työterveyshuolto sitoutuvat muutosprosessiin. Myös yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden kesken Kiila-kuntoutuksen aikana on kehitettävä.
Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista, mukaan lukien Kiila-kuntoutus, tulisi tarjota riittävästi tietoa sekä kohdennetusti esimerkiksi työpaikoille ja työterveyshuolloille kuin myös laajemmin suurelle yleisölle. Työssä käyvien kuntoutus on aina sidoksissa työelämän muutokseen ja siihen, millaisia vaatimuksia työelämä asettaa työkyvylle.
Tarvitaan siis lisää monipuolista tutkimusta ja seurantaa kuntoutuksen hyödyistä. Erityisesti on tarpeen huomioida kuntoutujan näkökulma.
Kirjoittajat
Mika Ala-Kauhaluoma
yhteyspäällikkö, Kuntoutussäätiö
mika.ala-kauhaluoma@kuntoutussaatio.fi
Hennariikka Heinijoki
tutkija, Kela
hennariikka.heinijoki@kela.fi
Maarit Karhula
erikoistutkija, Kela
maarit.karhula@kela.fi
Virpi Liukkonen
asiantuntijalääkäri, Kela
virpi.liukkonen@kela.fi
Leena Penttinen
suunnittelija, Kela
leena.penttinen@kela.fi
Lisätietoa
Ala-Kauhaluoma, M., Pietilä, P., Puumalainen, J., & Vilhunen, T. (2023). Arviointitutkimus ammatillisen KIILA-kuntoutuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista: Loppuraportti. Kela.
