Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Ammatillinen kuntoutus korvaa muiden terveyspalveluiden käyttöä – pysyvää vaikutusta terveyspalveluiden käytön yleisyyteen ei näytä olevan

Julkaistu 19.12.2022Päivitetty 19.12.2022

Terveyspalveluiden käytön yleisyys vaihtelee ennen ammatillista kuntoutusta, kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Silti, verrattuna vastaavaan väestöön, ammatillisella kuntoutuksella ei kuitenkaan näytä olevan pysyvää vaikutusta siihen, kuinka paljon kuntoutujat käyttävät terveyspalveluita.

Tämä selvisi tutkimuksessa, jossa tarkastelimme ammatillisen kuntoutuksen yhteyttä ja vaikutusta avoterveyspalveluiden käyttöön. Vertasimme ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden ja kaltaistettujen verrokkien välisiä eroja terveyspalveluiden käytössä ennen kuntoutuksen alkua, kuntoutuksen alettua ja kuntoutuksen päätyttyä saadaksemme selville, onko kuntoutuksella vaikutusta terveyspalveluiden käytön yleisyyteen.

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa työllistymisen, työhön paluun ja työssä jatkamisen edellytyksiä. Se on tarkoitettu työikäisille, joita uhkaa työkyvyttömyys tai heikentynyt työkyky sairauden tai vamman vuoksi. Ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea myös opiskelukykyä.

Varsinaisen tavoitteensa lisäksi ammatillisella kuntoutuksella voi olla myös muita vaikutuksia. Se voi esimerkiksi lisätä terveyspalveluiden käyttöä parantamalla yksilön terveydenlukutaitoa ja tietoa terveyspalveluista, tai toisaalta vähentää terveyspalveluiden käyttöä, jos onnistutaan parantamaan heikentynyttä työkykyä ja samalla vähentämään siihen liittyvää terveyspalveluiden tarvetta.

Eniten terveyspalveluiden käyttöä juuri ennen kuntoutuksen alkua

Tutkimuksemme seurannan alussa, puolitoista vuotta ennen kuntoutuksen alkua, ammatilliseen kuntoutukseen osallistuvat henkilöt kävivät keskimäärin 1,5 kertaa kvartaalin aikana terveyspalveluissa.

Puoli vuotta myöhemmin, vuotta ennen kuntoutuksen alkua, käyntien määrä oli noussut 20 prosenttia 1,8:aan kvartaalin aikana. Käyntien määrä pysyi tällä tasolla kuntoutuksen alkamiseen saakka.

Kuvaaja: Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden henkilöiden käyntien määrä avoterveydenhuollossa ennen kuntoutuksen alkua sekä kuntoutuksen alkamisen jälkeen ja kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Kuvasta näkee, että terveyspalveluiden käyttö laski kuntoutuksen alun jälkeen matalammalle tasolle kuin juuri ennen kuntoutusta. Kuntoutuksen päättymisen jälkeen terveyspalveluiden käyttö oli samalla tasolla kuin seurannan alussa.
 

Vasemmanpuoleisessa kuviossa on tarkasteltu terveyspalveluiden käytön yleisyyttä ennen kuntoutuksen alkua ja kuntoutuksen alkamisen jälkeen. Oikeanpuoleisessa kuviossa on esitetty tilanne ennen kuntoutuksen alkua ja kuntoutuksen päättymisen jälkeen.

Kuntoutuksen alun jälkeen terveyspalveluiden käyttö laski matalammalle tasolle kuin juuri ennen kuntoutusta.

Kuntoutuksen päätyttyä terveyspalveluiden käyttö oli taas samalla tasolla kuin seurannan alussa.

Muutokset johtuivat suurilta osin siitä, kuinka paljon kuntoutujat käyttivät työterveyshuoltoa eri vaiheissa. Muissa tarkastelluissa palveluissa muutokset olivat vähäisiä.

Ammatillinen kuntoutus korvaa muiden terveyspalveluiden käyttöä

Verrattuna saman kaltaisiin henkilöihin, ammatillisella kuntoutuksella ei näytä olevan pysyvää vaikutusta terveyspalveluiden käytön yleisyyteen. Kuntoutujien ero kaltaistettuihin verrokkeihin kuntoutuksen alkamisen ja päättymisen jälkeen oli hyvin vähäinen.

Kuntoutukseen osallistujien kaltaistetut verrokit ovat saattaneet olla jossain toisessa palvelussa kuten kuntoutuksessa julkisissa terveyspalveluissa tai kuntoutuspsykoterapiassa. Tämä saattaa selittää hyvin pieniä ryhmäeroja.

Koska terveyspalveluiden käyttö vähenee kuntoutuksen aikana, ammatillinen kuntoutus näyttää kuitenkin korvaavan terveyspalveluiden käyttöä. Työterveyshuolto näyttäisi siten olevan tarkastelluista avopalveluista ainoa, joka on yhteydessä ammatilliseen kuntoutusprosessiin.

Tämä tarkoittaa, että kuntoutusprosessin seuranta on puutteellista työterveyden piiriin kuulumattomien kohdalla. Jatkossa tulisi varmistaa, että kuntoutustarpeen havaitseminen ja seuranta kuntoutusprosessisin aikana toteutuu myös julkisessa terveydenhuollossa.

Kuntoutuksen päätyttyä terveyspalveluiden käyttö palaui samalle tasolle kuin ennen kuntoutusta. Tämä saattaa johtua ammatillisen kuntoutuksen taustalla olevasta sairaudesta ja vammasta. Kuntoutus ei välttämättä poista työkyvyttömyyttä aiheuttavaa sairautta tai vammaa, mutta voi vähentää sen haitallisia vaikutuksia.

Kuntoutuksen tarvetta aiheuttanut sairaus tai vamma voi siis vaatia käyntejä terveydenhuollossa myös ammatillisen kuntoutuksen jälkeen. Toisaalta kuntoutujat ovat myös voineet oppia paremmin hyödyntämään terveyspalveluita, mikä on voinut lisätä palveluiden käyttöä.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksessa tarkastelimme 15–60-vuotiaita oululaisia (N=792), jotka olivat aloittaneet ammatillisen kuntoutuksen vuosina 2014–2015. Mukana oli sekä Kelan että työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus.

Tarkastelimme, kuinka yleisesti kuntoutuksen aloittaneet henkilöt käyttivät terveyspalveluita

  1. puolitoista vuotta ennen kuntoutuksen aloittamista
  2. puolitoista vuotta kuntoutuksen aloittamisen jälkeen
  3. puolitoista vuotta kuntoutuksen päättymisen jälkeen.

Tarkastelimme terveyspalveluiden käyttöä kolmen kuukauden jaksoissa, eli kvartaaleittain.

Avoterveyspalveluista huomioimme käynnit lääkärillä ja hoitajalla

  • julkisessa perusterveydenhuollossa
  • työterveyshuollossa
  • yksityisellä sektorilla
  • ensiavussa
  • julkisessa erikoissairaanhoidossa.

Ammatilliseen kuntoutukseen osallistujat poikkeavat monelta osin muista työikäisistä. Siksi heitä ei ole mielekästä verrata koko muuhun väestöön, kun tutkitaan kuntoutuksen vaikutuksia.

Tässä tutkimuksessa etsimme kuntoutukseen osallistuneille mahdollisimman samankaltaiset verrokit kaltaistamisen (propensity score matching) avulla. Teimme kaltaistamisen mm. iän, sukupuolen, koulutuksen, tulojen ja siviilisäädyn suhteen. Lisäksi huomioimme aiemman työllisyys- ja työttömyyshistorian sekä sairastavuuden.

Tarkastelimme eroja kuntoutujien ja kaltaistettujen verrokkien välillä difference in differences -menetelmällä.

Tutkimus on osa Kelan hanketta Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018.

 

Kirjoittajat

Hanna Rinne
tutkija, Kela
Twitter: @Hanna_Rinne

Riku Perhoniemi
tutkija, Kela
Twitter: @perhonir

Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi.

Lisätietoa

Rinne H, Perhoniemi R. Effects of Vocational Rehabilitation on the Use of Health Care Services in Finland: A Propensity Score Analysis. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2022; 19(23):15809. https://doi.org/10.3390/ijerph192315809

Ammatillinen kuntoutus, Kela.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin