Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön
Hanna Koskinen.

Hanna Koskinen

ryhmäpäällikkö, tutkimusyksikkö

Esittely

Toimin ryhmäpäällikkönä Kelan tutkimusyksikössä. Tutkimukseni on keskittynyt lääketalouden ja -politiikan teemoihin, mutta myös laajemmin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään. Viime aikoina olen keskittynyt lääkkeiden elinkaarta, kalliiden lääkkeiden käyttöönottoa ja viitehintajärjestelmää koskeviin tutkimuksiin sekä erilaisiin alueellisiin tarkasteluihin. 

Asiantuntemus

  • lääketalous
  • lääke- ja terveyspolitiikka
  • lääkkeiden hinnat
  • lääkekustannukset
  • lääkekorvaukset
  • lääkealan simuloinnit
  • järjestelmätutkimus
  • rekisteritutkimus

Käynnissä olevat hankkeet

Päättyneet hankkeet

Työryhmäjäsenyyksiä

  • Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Lääkeasioiden tiekartan toimeenpanon poikkihallinnollisen koordinaatioryhmän jäsen.
  • Lääkeasioiden tiekartan poikkihallinnollisen koordinaatioryhmän alaisen apteekkijaoksen varajäsen.
  • Lääkeasioiden tiekartan poikkihallinnollisen koordinaatioryhmän alaisen ohjauksen ja rahoituksen jaoksen varajäsen.

Julkaisut

Tutkimusblogit

Datajulkaisut

Julkaisuja ja tutkimushankkeita

Terveydenhuollon markkinat murroksessa: lääkemarkkinat

Hankkeessa tarkastellaan järjestelmä- ja markkinamuutosten vaikutuksia lääkkeiden hintoihin, käyttöön, markkina-asemaan ja saatavuuteen Suomessa.

Biologisten lääkkeiden hintakilpailu säästää kymmeniä miljoonia

Lääkevaihto laajeni kaikkiin biologisiin lääkkeisiin lukuun ottamatta insuliineja vuoden 2025 alusta. Vaikka lääkevaihdon toteutuminen vaihtelee suuresti eri biologisten lääkkeiden välillä, biologisten lääkkeiden hintakilpailua edistävät toimet näyttävät toimineen ja alentavan näiden lääkkeiden korvauskustannuksia merkittävästi. Vuonna 2025 biologisten lääkkeiden hintakilpailua edistävillä toimilla tullaan säästämään arviolta 41 miljoonaa euroa lääkekorvausmenoja.

Nuorten aikuisten masennuslääkkeiden ja lasten ADHD-lääkkeiden käyttö yleistynyt voimakkaasti Suomessa – taustasyitä on kartoitettava

Masennuslääkkeiden käyttö 18–29-vuotiailla on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2024 masennuslääkkeitä käytti jo lähes viidennes nuorista naisista ja 7,5 prosenttia nuorista miehistä. Käyttö on yleistynyt Suomessa voimakkaammin kuin Ruotsissa. Vastaava on havaittavissa myös alakouluikäisten lasten, erityisesti poikien, ADHD-lääkkeiden käytössä.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin