Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön
Terhi Kurko.

Terhi Kurko

erikoistutkija, tutkimusyksikkö

Esittely

Toimin erikoistutkijana Kelan tutkimusyksikössä. Tutkimusalueitani ovat erityisesti lääkkeiden käyttö ja käyttöönotto sekä lääkepolitiikka. Osallistun myös Kansaneläkelaitoksen lausuntojen laatimiseen lääkkeiden hinta- ja korvattavuushakemuksista sekä muihin lääkkeisiin liittyviin asiantuntija- ja selvitystehtäviin.

Asiantuntemus

  • lääkkeiden käyttö
  • lääkekorvausjärjestelmä
  • sosiaalifarmasia

Käynnissä olevat hankkeet

Päättyneet hankkeet

Julkaisut

Julkaisuja ja tutkimushankkeita

Miten Suomi saa lihavuuslääkkeistä pitkäaikaisen hyödyn irti?

Lihavuuslääkkeet ovat merkittävä tieteellinen läpimurto. Oikein käytettynä ne voivat tuoda monelle lihavuudesta kärsivälle apua elintapamuutoksen tekemiseen. Meiltä kuitenkin puuttuu paljon tietoa siitä, miten lääkehoito toteutuu tosielämässä. Myös kansallinen strategia lihavuusongelman ratkaisemiseksi puuttuu, ja sellainen tarvitaan kipeästi. 

Lihavuuslääkkeiden käyttö kasvaa voimakkaasti – painottuu naisiin, keski-ikäisiin ja eteläiseen Suomeen

Lihavuuslääkkeitä osti vajaat 108 000 henkilöä vuonna 2025. Voimakas kasvu perustuu lähes kokonaan potilaiden itse maksaman semaglutidin käyttöön. Lihavuuslääkkeiden käyttäjät ovat tyypillisesti keski-ikäisiä naisia, jotka asuvat eteläisessä Suomessa. Useamman eri lihavuuslääkkeen kokeileminen on myös melko yleistä. 

ADHD‑lääkityksen aloitus Suomessa: ilmiö vaatii kokonaisvaltaista tarkastelua

ADHD-lääkityksen aloittaminen lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla on yleistynyt Suomessa jo pitkään. Kasvu on taittunut kaikissa ikäryhmissä, mutta lääkitys aloitetaan edelleen huomattavan yleisesti. Useimmiten ADHD-lääkitys aloitetaan alakouluikäisillä pojilla, mutta teini-ikäisissä lääkehoidon aloittajissa tytöt ovat ohittaneet pojat.

Lihavuuslääkkeitä käyttää jo yli 100 000 suomalaista – kasvu jatkuu erittäin voimakkaana

Lihavuuslääkkeitä osti vajaat 108 000 henkilöä vuonna 2025. Kasvu oli 43 prosenttia edellisvuodesta ja perustuu lähes kokonaan potilaiden itse maksaman semaglutidin käytön voimakkaaseen lisääntymiseen. Lihavuus on pitkäaikaissairaus, ja sen hoidon tulee olla pitkäjänteistä ja moniammatillista.

Tutkimus: Kalliiden eturauhassyöpälääkkeiden ketjutus on vähentynyt – käyttötapa ei perustunut hoitosuosituksiin

Eturauhassyövän hoitoon yleisesti käytettyjen uusien hormonaalisten lääkkeiden ketjutuskäyttö oli 2010-luvun puolivälissä huolestuttavan yleistä Suomessa, vaikka ketjutuksen hyödystä ei ole tieteellistä näyttöä. Viime vuosina ketjutuskäyttö on vähentynyt, mikä on hyväksi sekä potilaiden hoidon laadun että terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta.

Huomioi keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden monikäyttö

Tänä vuonna Kelan lääkemääräyspalautteen tarkoituksena on nostaa esiin PKV-lääkkeiden yhteiskäytön riskejä ja pohtia, miten vähentää haitallista käyttöä.

Kela muistuttaa lääkäreitä keskushermostolääkkeiden monikäytön riskeistä

Yli tuhat lääkäriä saa palautetta Kelalta, koska heidän potilaansa ovat ostaneet säännöllisesti useita eri pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavia reseptilääkkeitä. Tämän vuoden lääkemääräyspalautteen tavoitteena on tukea turvallista lääkehoitoa kiinnittämällä huomiota keskushermostolääkkeiden monikäytön riskeihin.

Nuorten aikuisten masennuslääkkeiden ja lasten ADHD-lääkkeiden käyttö yleistynyt voimakkaasti Suomessa – taustasyitä on kartoitettava

Masennuslääkkeiden käyttö 18–29-vuotiailla on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2024 masennuslääkkeitä käytti jo lähes viidennes nuorista naisista ja 7,5 prosenttia nuorista miehistä. Käyttö on yleistynyt Suomessa voimakkaammin kuin Ruotsissa. Vastaava on havaittavissa myös alakouluikäisten lasten, erityisesti poikien, ADHD-lääkkeiden käytössä.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin