Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten tyytyväisyys tai tyytymättömyys julkiseen terveydenhuoltoon | Kelan tietotarjotinKelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten tyytyväisyys tai tyytymättömyys julkiseen terveydenhuoltoon

Julkaistu 18.11.2026Päivitetty 18.11.2026

Yleisin syy käyttää valinnanvapauskokeilua on kokemus julkisen terveydenhuollon heikosta saatavuudesta, kertoo tutkimuskysely. Toisaalta yleisimmät syyt olla käyttämättä kokeilua ovat tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon ja vakiintunut hoitosuhde julkisella. Tietämättömyys kokeilusta tai hankala matka eivät ole tärkeimpien syiden joukossa.

Syyskuussa 2025 alkaneen 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun keskeisenä tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta, nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä lisätä eläkeikäisten vapautta valita itselleen sopiva palveluntuottaja.

Valinnanvapauskokeilussa asiakas maksaa yksityisestä yleislääkärikäynnistä enintään julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun verran. Lääkärin määräämistä kokeiluun kuuluvista tutkimuksista sekä näytteenottomaksusta asiakkaan maksettavaksi tulee puolet. Käyntien määrä kokeilussa on rajattu: vuonna 2026 asiakas voi käydä valinnanvapauskokeiluun kuuluvalla lääkärillä enintään kolme kertaa.

Tilastojen perusteella valinnanvapauskokeilua on ensimmäisen vuoden aikana käyttänyt noin 11 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Kokeilun käytössä on eroja väestöryhmien välillä: ensimmäisten kuukausien perusteella kokeilua ovat useimmin käyttäneet kaupunkilaiset ja suurempituloiset. Kokeilukäynneissä myös korostuu lievempien vaivojen hoito kuin julkisessa terveydenhuollossa.

Kysely kertoo siitä, miksi ihmiset käyttivät kokeilua – ja miksi eivät

Täydennämme tässä kirjoituksessa aikaisempia rekisteritietoihin perustuneita tarkasteluita ja kuvaamme touko–syyskuussa 2026 tehtyyn väestökyselyyn perustuen, miksi ihmiset ovat hakeutuneet kokeiluun ja miksi eivät. Tarkastelemme myös, miten syyt olla käyttämättä kokeilua jakautuivat vastaajien toimeentulon, terveyden, iän ja asuinpaikan mukaan.

Kyseessä on ensimmäinen systemaattinen selvitys kokeilun käyttöön liittyvistä syistä.

Julkisen terveydenhuollon heikoksi koettu saatavuus oli yleisin syy käyttää valinnanvapauskokeilua

Valinnanvapauskokeilua käyttäneistä vastaajista lähes puolet kertoi käyttäneensä kokeilua, koska ei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti.

Joka kolmas nosti syyksi sen, ettei uskonut pääsevänsä lääkärille julkisella terveysasemalla. Lähes yhtä moni mainitsi käytön syyksi aiemmat hyvät kokemukset yksityisistä lääkäripalveluista. Joka neljäs kertoi syyksi myönteisen mielikuva yksityisten lääkärikeskusten hoidon laadusta. Joka viides puolestaan perusteli kokeilun käyttöä vaikeudella saada yhteyttä julkiseen terveysasemaan.

Muut syyt olivat harvinaisempia.

Pylväsdiagrammi: 10 yleisintä vastausta kysymykseen ”Miksi käytit valinnanvapauskokeiluun sisältyviä yksityisiä palveluja?”, % vastaajista. Kuvasta näkee, että valinnanvapauskokeilua käytettiin, koska julkisten terveyskeskusten saatavuus koettiin heikoksi. Yleisimmät syyt olivat se, ettei julkiselta terveysasemalta saanut aikaa riittävän nopeasti (45 %) ja ettei vastaaja uskonut pääsevänsä lääkärille julkisella terveysasemalla (33 %).

Tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon oli yleisin syy jättää kokeilu käyttämättä

Niistä vastaajista, jotka eivät olleet käyttäneet valinnanvapauskokeilua, joka kolmas mainitsi syyksi tyytyväisyytensä julkisella terveysasemalla saamaansa hoitoon ja joka neljäs kertoi, ettei tarvetta lääkärikäynnille ollut.

Joka kuudennella syynä oli se, etteivät kokeiluun kuuluvien sairauksien hoito ja tutkimukset vastanneet heidän tarpeitaan. Myös pitkäaikaissairauden hoitosuhde julkisella terveysasemalla sekä huoli kokeilusta koituvista yllättävistä kustannuksista tai kokeiluun kuuluvien tutkimusten korkeasta hinnasta olivat yleisiä syitä.

Vastaajan tietämättömyys valinnanvapauskokeilusta ei näytä olleen merkittävä syy olla hakeutumatta kokeiluun. Sen sijaan tietämättömyys siitä, miten kokeiluun pääsee mukaan, oli 14 prosentille vastaajista yksi keskeisimmistä syistä olla käyttämättä kokeilua.

Pylväsdiagrammi: 10 yleisintä vastausta kysymykseen ”Miksi et ole käyttänyt valinnanvapauskokeiluun kuuluvia yksityisiä lääkäripalveluja?”, % vastaajista. Kuvasta näkee, että valinnanvapauskokeilua ei ollut käytetty, koska oltiin tyytyväisiä julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Seuraavaksi yleisin syy oli, ettei vastaajalla ollut tarvetta lääkärikäynnille.

Toimeentulovaikeuksia kokevilla kustannukset merkittävä syy olla käyttämättä kokeilua

Aikaisemmassa Kelan tarkastelussa havaittiin, että kokeilua ovat useammin käyttäneet suurituloisemmat ja kaupungeissa asuvat. Kirjoituksessa pohdittiin, johtuuko matalampi kokeilun käyttö pienituloisilla tiedon puutteesta, kokeiluun kuuluvien palveluiden saatavuudesta tai kokeilusta potilaalle koituvista kustannuksista.

Toimeentulovaikeuksia kokeneilla huoli yllättävistä kustannuksista sekä kokeiluun kuuluvien tutkimusten liian korkea hinta olivat kyselyssämme toiseksi ja kolmanneksi yleisimmät syyt olla käyttämättä kokeilua. Toisaalta lähes viidennes toimeentulovaikeuksia kokevista vastaajista nosti syyksi sen, ettei tiennyt, miten kokeilun piiriin kuuluviin palveluihin hakeudutaan.

Niillä, jotka eivät kokeneet toimeentulovaikeuksia, keskeisimmät syyt jättää kokeilu käyttämättä liittyivät tyytyväisyyteen julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon, siihen, ettei lääkärikäynnille ollut tarvetta, sekä kokeilun kattavuuteen hoitojen ja tutkimusten osalta.

Pylväsdiagrammi: 10 koko väestössä yleisimmin mainitun syyn osuudet (%) sen mukaan kokiko vastaaja toimeentulonsa helpoksi vai vaikeaksi. Kuvasta näkee, että toimeentulovaikeuksia kokevilla kustannukset ovat merkittävä este valinnanvapauskokeilun käyttämiselle. Erityisesti mahdolliset yllättävät kustannukset ja tutkimusten liian korkea hinta mainitaan selvästi useammin toimeentulonsa vaikeaksi kuin helpoksi kokevien joukossa.

Terveytensä hyväksi kokevilla ei ollut tarvetta valinnanvapauskokeilun palveluille

Terveydentilansa hyväksi kokevista yli 40 prosenttia vastasi, että keskeinen syy olla käyttämättä valinnanvapauskokeilua oli se, ettei lääkärikäynnille ollut tarvetta.

Keskitasoiseksi tai huonoksi terveytensä kokevat mainitsivat tämän syyn selvästi harvemmin. Heidän kohdallaan toimiva hoitosuhde julkisella terveysasemalla, kokeilun kattavuuden puutteet ja kokeilun kustannukset olivat keskeisimpiä syitä olla käyttämättä kokeilua.

Kustannuksiin liittyvät syyt korostuivat huonoksi ja keskitasoiseksi terveytensä kokevien keskuudessa. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että heikentynyt terveys on yhteydessä pienituloisuuteen.

Pylväsdiagrammi: 10 koko väestössä yleisimmin mainitun syyn osuudet (%) sen mukaan kokiko vastaaja terveytensä hyväksi, keskitasoiseksi vai huonoksi. Kuvasta näkee, että hyvä terveydentila on usein syynä sille, miksi valinnanvapauskokeilua ei ole käytetty. Hyväksi terveytensä kokevilla selvästi yleisin syy on, ettei lääkärikäynnille ole ollut tarvetta, kun taas huonoksi terveytensä kokevilla korostuvat pitkäaikainen hoitosuhde julkisella terveysasemalla sekä tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon.

85 vuotta täyttäneillä käyttämättömyyden taustalla korostuvat tunnettuuteen liittyvät syyt

Tyytyväisyys julkisen terveysaseman hoitoon oli yleisimpiä syitä kokeilun käyttämättömyyteen kaikissa ikäryhmissä.

Kokeilun kohderyhmän nuorimmassa (65–74-vuotiaiden) ryhmässä nousi selkeästi vanhempia ikäryhmiä useammin esiin se, ettei tarvetta lääkärikäynnille ollut. 85 vuotta täyttäneistä puolestaan selvästi nuorempia ikäryhmiä useampi kertoi käyttämättömyyden syyksi sen, ettei tiennyt kokeilusta tai ei tiennyt, miten kokeiluun hakeudutaan.

Pylväsdiagrammi: 10 koko väestössä yleisimmin mainitun syyn osuudet (%) vastaajan ikäryhmän mukaan. Kuvasta näkee, että lääkkeisiin liittyvät yleisimmät syyt olla käyttämättä valinnanvapauskokeilua liittyvät kokeilun tunnettuuteen. Erityisesti 85 vuotta täyttäneillä korostuu se, ettei valinnanvapauskokeilusta ole tiedetty.

Etäisyys ei ollut maaseudullakaan merkittävä syy jättää hakeutumatta valinnanvapauskokeilun lääkärille

Maaseudulla asuvien syyt olla käyttämättä kokeilua eivät merkittävästi eronneet niistä, jotka asuivat kaupungissa, taajamassa tai esikaupunkialueella. Aikaisemmin on havaittu, että kaupunkialueilla asuvista 92 prosenttia asuu enintään 15 minuutin ajomatkan päässä lähimmästä kokeilun palveluntuottajasta, mutta maaseudulla ainoastaan 28 prosenttia.

Tästä huolimatta maaseudulla tai syrjäseudulla asuvista vain noin 10 prosenttia oli kuitenkin valinnut syyksi sen, että valinnanvapauskokeilun lääkäri oli hankalan matkan päässä. Tiheämmin asutuilla alueilla tämän syyn valinneiden osuus oli noin neljä prosenttia.

Kaikkien vastaajien keskuudessa hankala matka oli vasta kahdenneksitoista yleisin syy jättää käyttämättä kokeilua, eikä se siten näy kuviossa esitettyjen 10 yleisimmän syyn joukossa. Maaseudulla tai syrjäseudulla asuvien kohdalla tämä oli kahdeksanneksi yleisin syy.

Hankala etäisyys oli siis maaseudulla asuville olennaisempi syy jättää käyttämättä kokeilua, mutta ei silti maaseudullakaan yleisimpien syiden joukossa.

Pylväsdiagrammi: 10 koko väestössä yleisimmin mainitun syyn osuudet (% sen mukaan asuiko vastaaja tiheämmin asutulla alueella vai maaseudulla). Kuvasta näkee, että maaseudulla etäisyys ei nouse yleisimpien syiden joukkoon. Tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon ja se, ettei lääkärikäynnille ollut tarvetta, olivat yleisimmin mainitut syyt sekä taajamissa että maaseudulla.

Kokeilun laajentaminen voi houkutella lisää käyttäjiä, mutta tuskin pienituloisia

Valinnanvapauskokeilu näyttäisi olevan eläkeikäisten keskuudessa hyvin tunnettu, ja vain harva jätti kokeilua käyttämättä siksi, ettei olisi tiennyt siitä. Kokeilusta oli kuullut 82 prosenttia niistäkin vastanneista, jotka eivät olleet sitä käyttäneet. Toisaalta osa ei tiennyt, miten kokeiluun tulisi hakeutua, joten laajempi tiedottaminen saattaisi hieman lisätä kokeilun käyttöä näiden vastaajien keskuudessa.

Kyselytutkimuksemme mukaan valinnanvapauskokeiluun oli hakeuduttu pääasiassa siksi, että julkisen terveydenhuollon saatavuus koettiin heikoksi. Lisäksi kokeilun käytön taustalla olivat usein aikaisemmat hyvät kokemukset ja positiiviset mielikuvat yksityisestä terveydenhuollosta.

Toisaalta valinnanvapauskokeilua ei ollut käytetty, koska vastaajilla oli jo toimiva hoitosuhde julkisessa perusterveydenhuollossa ja he olivat tyytyväisiä siellä saamaansa hoitoon. Vastausten perusteella kokeilu ei näyttäisikään ensisijaisesti korvaavan toimivaa julkista perusterveydenhuoltoa, vaan kokeilu on täydentänyt erityisesti niiden palveluja, joiden tarpeisiin julkinen järjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan.

Useat vastaajat olivat myös huolissaan hinnoista tai kokivat, että valinnanvapauskokeilu ei kattanut sellaista hoitoa tai hoidon jatkuvuutta, jota he tarvitsisivat. Kokeilun vastaanottomaksu vastaa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua, mutta etenkin paljon palveluja tarvitsevalle kokeilu koituu todellisuudessa kalliimmaksi, koska siinä ei ole asiakasmaksukattoa. Lisäksi asiakkaan voi olla etukäteen vaikea arvioida etenkin tutkimuksista koituvia kustannuksia. Julkisella sektorilla nämä tutkimukset ovat maksuttomia, joten kokeilussa tutkimuksista kertyvät maksut voivat helposti kaksinkertaistaa asiakasmaksut. Erityisesti toimeentulovaikeuksia kokeneilla korostuivat kustannuksiin liittyvät huolet.

Huoli potilaalle koituvista kustannuksista rajoittaa kokeilun käyttöä todennäköisesti jatkossakin, etenkin pienituloisten keskuudessa. Sen sijaan kokeilun kattavuutta on jo laajennettu kyselyn jälkeen 1.7.2026 alkaen, kun kokeilussa korvattavien tutkimusten määrä lähes tuplattiin 42:een. On siksi mahdollista, että asiakkaat kokevat nykyisin kokeilun kattavuuden paremmaksi kuin kyselyn keräysajankohtana.

Hallitus valmistelee lisäksi lakimuutosta, jonka myötä valinnanvapauskokeiluun kuuluvien yleislääkärikäyntien määrää kasvatettaisiin nykyisestä kolmesta käynnistä kuuteen ja kokeiluun sisällytettäisiin fysioterapian käynnit. Kokeilun kattavuuden kasvattaminen voi mahdollisesti tuoda kokeilun piiriin sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole vielä käyttäneet kokeilua, koska ovat katsoneet, ettei se mahdollista jatkuvaa hoitosuhdetta.

Kirjoittajat

Lauri Mäkinen
erikoistutkija, Kela
lauri.makinen@kela.fi

Riina Hiltunen
erikoistutkija, Kela
riina.hiltunen@kela.fi

Heta Moustgaard
erikoistutkija, Kela
heta.moustgaard@kela.fi

Santtu Tuovinen
tutkija
santtu.tuovinen@kela.fi

Emma Kainiemi
tiimipäällikkö
emma.kainiemi@thl.fi

Timo Sinervo
tutkimusprofessori
timo.sinervo@thl.fi

Lotta Virtanen
erikoistutkija, THL
lotta.virtanen@thl.fi

Näin tarkastelu tehtiin

Tarkastelu perustuu Valinnanvapauskokeilun vaikutusten arviointi -hankkeessa tehtyyn väestökyselyyn, joka toteutettiin postitse paperikyselynä touko-syyskuussa 2026.

Kysely lähetettiin kahdelle 3500 henkilön väestöotokselle: sellaisille, jotka olivat saaneet Kela-korvausta valinnanvapauskokeiluun kuuluvasta lääkärikäynnistä huhtikuun 2026 loppuun mennessä sekä sellaisille, jotka eivät olleet.

Kyselyyn vastasi yhteensä 4 409 henkilöä. Heistä 2 440 kuului valinnanvapauskokeiluositteeseen ja 1 961 valinnanvapauskokeilua käyttämättömään ositteeseen. Kahdeksan vastaajan osalta ryhmää ei ollut mahdollista selvittää.

Kokeilua käyttäneillä vastausprosentti oli 70 prosenttia ja kokeilua käyttämättömillä 56 prosenttia.

Vastaajat vastasivat eri kysymyksiin sen mukaan, olivatko käyttäneet kokeilua vai eivät. Tarkastelimme valinnanvapauskokeilun käytön syitä kysymyksellä, jossa oli 12 erilaista vastausvaihtoehtoa. Kokeilun käyttämättömyyden syitä kartoittaneessa kysymyksessä oli 19 vastausvaihtoehtoa. Vastaajilla oli mahdollisuus valita kummassakin kysymyksessä enintään kolme keskeisintä syytä.

Painotimme kyselyaineistoa rekisteritietojen avulla vastaamaan tutkimuksen perusjoukkoja. Painokertoimet rakennettiin huomioiden vastaajan osite, ikä, sukupuoli ja asuinalue (NUTS2).

Toimeentulovaikeuksia kokeviksi luokiteltiin vastaajat, jotka arvioivat saavansa menonsa katetuiksi suurin vaikeuksin, vaikeuksin tai pienin vaikeuksin. Toimeentulon katsottiin olevan helppoa, jos vastaaja koki saavansa menonsa katetuiksi melko helposti, helposti tai hyvin helposti.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin