Esittely
Työskentelen tutkijana Kelan tutkimusyksikössä. Tutkimusalueeni on kuntoutuksen tutkimus. Tällä hetkellä tarkastelen omakuntoutuksen vaikutuksia ja roolia Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa. Tutkimus on osa Muutos III -hankkeen tutkimuskokonaisuutta.
Aikaisemmat tutkimushankkeeni ovat käsitelleet Kelan kuntoutukseen ohjautumisen alueellisia eroja, maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kuntoutusta, pitkäaikaisen kivun kuntoutusta, Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeiluja sekä raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutusta.
Asiantuntemus
- kuntoutus
- laadullinen tutkimus
- monimenetelmällinen tutkimus
- kirjallisuuskatsaukset
- sosiaalipsykologia
Käynnissä olevat hankkeet
Julkaisuja
Kirjoituksia Kelan tutkimusblogissa
Viimeaikaisia julkaisuja
- Miettinen S, Pulkki J, Ukkola I, Paavonen A-M, Rinne H, Heino P, Poikkeus L. Alueellisen yhdenvertaisuuden tukeminen Kelan kuntoutukseen ohjautumisessa. Tutkimuksesta ratkaisuehdotuksia. Helsinki: Kela, 2023. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042538666
- Paavonen A-M, Partanen T. Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kuntoutus. Haasteita ja kehittämistarpeita Kelan järjestämän kuntoutuksen toteutumisessa. Helsinki: Kela, Työpapereita 171, 2022. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053139888
- Paavonen A-M, Karinkanta S. Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Työpapereita 166, 2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120158208
- Palmer du Preez K, Paavonen A-M, Bellringer M. Theoretically informed gender analysis for gambling harm reduction. A New Zealand study. Harm Reduction Journal 2021; 18, 111. DOI: 10.1186/s12954-021-00558-5.
- Paavonen A-M, Seppänen-Järvelä R. Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilu. Toteutuminen, kohderyhmä ja koetut hyödyt. Helsinki: Kela, Työpapereita 161, 2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041910899
- Paavonen A-M, Salminen A-L. Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Työpapereita 158, 2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120899892
- Palmer du Preez K, Mauchline L, Paavonen A-M ym. A mixed methods analysis of gambling harm for women in New Zealand. Auckland: Auckland University of Technology, Gambling and Addictions Research Centre, 2019.
- Bellringer M, Lowe G, Paavonen A-M, Palmer du Preez K, Garrett N, Abbott M. New Zealand National Gambling Study. Qualitative phase. NGS Series Report number 8. Auckland: Auckland University of Technology, Gambling and Addictions Research Centre, 2019.
- Paavonen A-M, Salminen A-L. Intensiiviset kuntoutuskurssit traumaattisen aivovamman saaneille aikuisille. Hyödyt ja soveltuvuus Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 9, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804056346
- Paavonen A-M, Mäkinen J, Salminen A-L. Tieto valinnanvapauden edellytyksenä. Miten Mikä Kunto? -viestintäkampanjalla onnistuttiin lisäämään tietoa nuorten kuntoutuspalveluista? Kuntoutus 2017; 40 (2): 5‒18. https://journal.fi/kuntoutus/article/view/112393
- Mäkinen J, Paavonen A-M. Mikä Kunto? -viestintäkampanja. Nuorten kuntoutuspalveluiden viestintäkampanjan onnistuneisuus. Helsinki: Kela, Työpapereita 125, 2017. http://hdl.handle.net/10138/214801
- Paavonen A-M, Salminen A-L. Kelan ja Ohjaamoiden yhteistyö. Selvitys Kelan roolista nuorten matalan kynnyksen palveluissa. Helsinki: Kela, Työpapereita 103, 2016. http://hdl.handle.net/10138/166385
- Rask S, Paavonen A-M, Lilja E ym. Primääriperheestä erossaolo on yhteydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 2016; 81 (3): 273‒287. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016060813390
Julkaisuja ja tutkimushankkeita
Omakuntoutuksen määrä on harkittava asiakkaan tilanteen mukaan – joskus vähemmän voi olla enemmän
Asiakkaan omatoiminen työskentely ammattilaisen tapaamisten välillä voi lisätä harjoitusmääriä ja toistoja, jolloin asiakkaan kuntoutuminen edistyy nopeammin. On kuitenkin monia seikkoja, jotka vaikuttavat siihen, millainen on riittävä määrä omakuntoutusta kunkin asiakkaan prosessissa. Voiko joskus vähemmän olla enemmän?
The Needs and Challenges Among Family Caregivers of Children and Young People With FASD in Ireland
FASD-lasten ja -nuorten omaishoitajien kokemuksia Irlannissa.
Millaiset tekijät vaikuttavat ammattilaisten toimintaan Kelan työikäisten kuntoutukseen ohjaamisessa? Käyttäytymistieteellinen näkökulma palveluihin ohjaamiseen
Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaiset tekijät vaikuttavat ammattilaisten toimintaan, kun he ohjaavat asiakkaita Kelan kuntoutuspsykoterapiaan ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen.
Uusi opas tukee omakuntoutuksen käytännön toteutusta – tutkimushaastatteluista asiantuntijaraadin kautta oppaaseen
Julkaisimme kuntoutuksen ammattilaisten käyttöön oppaan omakuntoutuksen lähtökohdista ja käytännön toteutuksesta. Oppaassa tiivistyy Omakuntoutus Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa -tutkimushankkeen tärkeimmät havainnot. Kuvaamme tässä kirjoituksessa oppaan keskeisiä sisältöjä sekä julkaisun laatimisen prosessia ja tutkijoiden erilaisia rooleja siinä.
Omakuntoutuksen edellytykset ja omaehtoisuutta tukevat keinot
Tutkimus tuottaa tietoa omakuntoutuksen toteutumisen edellytyksistä ja sen toteutustavoista, jotka voivat tukea asiakkaan omaehtoista toimintaa.
Omakuntoutuksen käsite korostaa asiakkaan aktiivista roolia
Omakuntoutusta esiintyy tutkimuksemme alustavien tulosten perusteella kaikissa tarkastelemissamme Kelan kuntoutuspalveluissa. Kaikki kuntoutuksen ammattilaiset eivät tunnista käsitettä, mutta omakuntoutuksen määritelmään sopivat toimintatavat ovat yleisiä ja ammattilaisten mielestä keskeisiä kuntoutumiselle. Asiakkaan motivoiminen on ammattilaisten mukaan keskeinen edellytys omakuntoutuksen onnistumiselle.
Seminaari 5.9.2024: Kela tutkii kuntoutusta: kuntoutus kaikkien ulottuville
Kelan tutkimusyksikkö järjestää kuntoutuksen tutkimusseminaarin, johon ovat tervetulleita kaikki kuntoutuksesta ja sen tutkimuksesta kiinnostuneet.
- jenni blomgren
- hennariikka heinijoki
- riitta seppänen-järvelä
- maarit karhula
- saija karinkanta
- ella näsi
- anna-marie paavonen
- tuija partanen
- antti teittinen
- sonja tuomisto
- johanna nuojua
- kuntoutus
- kuntoutujat
- kuntoutusraha
- kuntoutuspalvelut
- kuntoutustutkimus
- ammatillinen kuntoutus
- harkinnanvarainen kuntoutus
- lääkinnällinen kuntoutus
- vaativa lääkinnällinen kuntoutus
- kuntoutusetuudet
- kuntoutuspsykoterapia
- toimintakyky, työkyky ja kuntoutuminen
Perusteet mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden kuntoutukselle vaihtelevat eri ikäryhmissä
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä on tullut yleisin syy Kelan kuntoukseen osallistumiselle alle 65-vuotiailla. Saajien määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2012. Alle 16-vuotiailla yleisimmät syyt ovat psyykkisen kehityksen häiriöt sekä varhain alkavat käytös- ja tunnehäiriöt. Yli 16-vuotiailla yleisimmät syyt ovat mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt.
- hanna rinne
- anna-marie paavonen
- kuntoutus
- nuoret
- työkyky
- mielenterveys
- lapsiperheet
- kuntoutujat
- kuntoutuspalvelut
- mielenterveyshäiriöt
- lapset
- ammatillinen kuntoutus
- harkinnanvarainen kuntoutus
- lääkinnällinen kuntoutus
- vaativa lääkinnällinen kuntoutus
- kuntoutusetuudet
- kuntoutuspsykoterapia
- toimintakyky, työkyky ja kuntoutuminen
Alueellisen yhdenvertaisuuden tukeminen Kelan kuntoutukseen ohjautumisessa
Hyvinvointialueille ja Kelalle kootut ratkaisuehdotukset Kelan kuntoutuksen alueellisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi.
Ikääntyneet osallistuvat Kelan kuntoutukseen yleensä tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi
Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden Kelan kuntoutuksen saajien määrä on kasvanut 2010-luvulla. Ikäihmiset osallistuvat useimmiten erilaisille kuntoutuskursseille ja saavat kuntoutusta yleisimmin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Kuntoutukseen osallistumisessa on alueellisia eroja.
Muita tutkijoita
Jaa tämä artikkeli
