Saamenkielisiin asiakkaisiin liittyvä tutkimus edellyttää erityistä tarkkuutta ja sensitiivisyyttä
Kelassa on kehitetty uutta kuntoutuspalvelua saamenkielisille ja saamelaiskulttuurin mukaisia palveluja tarvitseville asiakkaille. Projektiin liittyy arviointitutkimus, jonka avulla tuotetaan tietoa kehittämistyön tueksi. Sekä kehittämisprojektissa että tutkimuksessa keskiössä on tiivis yhteistyö Saamelaiskäräjien edustajien kanssa sekä saamelaisiin alkuperäiskansana liittyvän tutkimuksen eettiset näkökulmat.
Kelan uusi saamenkielinen mielenterveyskuntoutus käynnistyy huhtikuussa 2026. Kyseessä on pitkäkestoinen kuntoutuspalvelu työikäisille asiakkaille, jotka ovat saamenkielisiä tai tarvitsevat nimenomaan saamelaiskulttuurin erityispiirteitä huomioivaa kuntoutusta.
Saamenkielinen mielenterveyskuntoutus on pitkäjänteisen työn tulosta. Kuntoutusta saamenkielisille -kehittämisprojektissa Kela on viime vuosien aikana tehnyt tiivistä yhteistyötä Saamelaiskäräjien kanssa saamelaisten tarpeita huomioivien palveluiden kehittämisen eteen. Myös monia muita yhteistyötahoja on ollut mukana palvelua kehittämässä.
Me tutkijat selvitimme vuonna 2023 Kelan saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalveluiden tilaa. Nyt tulemme selvittämään arviointitutkimuksessa, miten uusi kuntoutuspalvelu vastaa tavoitteisiinsa.
Saamenkielisiä palveluita tarvitsevien määrää on vaikea arvioida
Historian saatossa saamelaisten oikeuksien toteutumisessa on ollut useita puutteita. Saamelaisia kohdellaan edelleen liian usein kielivähemmistönä, vaikka he ovat alkuperäiskansa.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission raportissa todetaan, että saamelaisten hyvinvointi ja mielenterveys voivat kärsiä, jos heidän oikeutensa jäävät toteutumatta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oikeus oman kielen ja kulttuurinmukaisiin palveluihin tulee olla keskeistä myös mielenterveyspalvelujen järjestämisessä.
Saamenkielisiä palveluita tarvitsevien määrään arvioimisessa on omat vaikeutensa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 Suomen väestöstä 2 077 henkilöä oli ilmoittanut äidinkielekseen pohjois-, inarin- tai koltansaamen.
Luku on harhaanjohtava monista syistä.
Väestötietojärjestelmään voi ilmoittaa vain yhden kielen äidinkielekseen, vaikka saamelaiset usein käyttävät montaa kieltä arjessaan. Saamen kielet ovat saaneet virallisen aseman vasta vuonna 1992, joten tätä aiemmin ilmoitettuja tietoa ei välttämättä ole päivitetty. Saamen kielen käyttämisestä saatetaan kokea myös häpeää. Saamelaisia on Suomessa tällä hetkellä yli 11 000.
Eettiset ohjeet ohjaavat tutkimusta
Tutkimushankkeessa arvioimme monimenetelmällisesti saamenkielisten mielenterveyskuntoutuksen tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa kehittämään saamenkielisten asiakkaiden kuntoutuspalveluita vastaamaan asiakkaiden tarpeita paremmin.
Alkuperäiskansoilla on omia tutkimuseettisiä ohjeistuksia, joilla pyritään varmistamaan, että tutkijat huomioivat tutkimusta tehdessään kulttuurisesti merkitykselliset piirteet ja turvalliset olosuhteet. Saamelaisten kohdalla tutkimuksessa on tärkeä huomioida vuonna 2024 julkaistut Saamelaisiin kohdistuvan tutkimuksen eettiset ohjeet. Tämän avulla varmistetaan, että tutkimus on luotettavaa, eettistä ja hyvin perusteltua.
Yksi eettisten ohjeiden kohta on vastavuoroinen kommunikointi ja osallistaminen (saamen kielillä Gulahallan / Addiittâllâm / Kulstõõllmõš). Se on perinteinen saamelainen vuorovaikutustapa, joka kuvaa vastavuoroista keskustelua, aktiivista kuuntelemista ja keskinäistä ymmärtämistä.
Tutkimuksessa vastavuoroinen kommunikointi ja osallistaminen tarkoittaa, että tutkimukseen osallistuvaa yhteisöä osallistetaan tutkimuksen tekemiseen ja luodaan luottamuksellista suhdetta tutkijoiden ja yhteisön välille. Tämäntyyppisen vastavuoroisen kommunikaation aloittaminen jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa on tärkeää.
Moninäkökulmaisessa tutkimuksessa eri ryhmät pääsevät ääneen
Juuri saamelaisten mielenterveyspalveluiden käyttöä koskevaa tutkimusta on tehty vain vähän. Siksi tarkastelemme osana tutkimusta myös laajemmin alkuperäiskansoihin kuuluville ihmisille järjestettäviä mielenterveyspalveluita. Alkuperäiskansojen terveyskäsitys on myös erilainen kuin valtaväestöllä, ja yhteys mielenterveyden ja historiallisten traumojen välillä nähdään voimakkaana.
Tutkimuksen kohderyhmät ovat pieniä, ja puutteellisten äidinkielitietojen vuoksi esimerkiksi luotettavan rekisteritutkimuksen tekeminen tästä väestönosasta on erittäin vaikeaa. Sen vuoksi painotamme tutkimuksessa laadullisia aineistoja.
Tutkimuksessa keräämme aineistoa kyselyillä ja haastatteluilla muun muassa saamenkielisten mielenterveyskuntoutuksen asiakkailta itseltään, Kelan palveluneuvojilta ja ratkaisuasiantuntijoilta, uuden palvelun moniammatillisen työryhmän ammattilaisilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Heiltä saamme kokemuksia siitä, miten uusi kuntoutuspalvelu ja siihen ohjautuminen toimivat.
Teemme tutkimuksessa tiivistä yhteistyötä useiden tahojen kanssa Kelan sisällä ja ulkopuolella. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Saamelaiskäräjät, Lapin hyvinvointialue sekä saamelaisten palveluihin liittyvän tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijat eri organisaatioissa. Osallistamme myös saamen kielen ja kulttuurin asiantuntijoita, jotta varmistamme kielellisten ja kulttuuristen erityispiirteiden huomioimisen.
Käynnistämme arviointitutkimuksen aineistonkeruun kevään 2026 aikana.
Palveluiden toteutuminen edellyttää riittävää kulttuurista osaamista, luottamusta ja yhteistyötä
Olisi tärkeää, että tietoisuus saamelaisista alkuperäiskansana lisääntyisi ja heidän oikeutensa saada palveluita saamen kielillä ja saamelaiskulttuurin mukaisesti toteutuisi aiempaa paremmin. Keskeistä on myös se, että tulevaisuudessa olisi tarpeeksi kulttuurista osaamista ja kielitaitoa omaavia ammattilaisia toteuttamaan näitä palveluita.
Ihanteellinen palvelujen toteutuminen on monien osien summa, missä luottamus ja hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat keskeisessä asemassa.
Kirjoittaja
Sonja Tuomisto
erikoistutkija, Kela
sonja.tuomisto@kela.fi
Lisätietoa
- "Haluan, että kansani elämä paranee": Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti OSA I. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:97. Valtioneuvoston kanslia 2025.
- Tuomisto, S., Miettinen, S., Laatu, M., & Länsman, S. (2024). ”Toivottavasti sinne menee saamelaisia enemmän, etteivät kuole kaikki ne kurssit”: selvitys saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalveluiden nykytilasta. Kela.
- https://www.kela.fi/kuntoutusta-saamenkielisille-projekti
- Heikkilä, L., Kuokkanen, R., Lehtola, VP. ym. (2024). Saamelaisia koskevan tutkimuksen eettiset ohjeet Suomessa = Sámiide guoski dutkama ehtalaš rávvagat Suomas = Sämmilijd kyeskee tutkâmeettisiih ravvuuh Suomâst = Säʹmmlaid kuõskki tuʹtǩǩummuž eettla vuäʹppõõzz Lääʹddjânnmest = Ethical guidelines for research involving the Sámi people in Finland. Oulun yliopisto.
