Kuntoutuspsykoterapiaa saavia toistaiseksi ennätysmäärä – kustannusten kasvu on tasaantunut viime vuosina
Vuonna 2023 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai 64 500 suomalaista. Läpi 2000-luvun jatkunut asiakkaiden määrän kasvu on kuitenkin hidastunut ja kustannusten nousu tasaantunut. Tutkijan mukaan muutosten taustalla voi olla niin mielenterveyspalveluiden parempi saatavuus, terapeuttipula kuin tiukentuva taloustilannekin.
Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2023 ennätysmäärä suomalaisia, 64 500 henkilöä. Sekä terapia-asiakkaiden että maksettujen etuuksien määrä on moninkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Siinä missä vuonna 2015 tukea sai alle 30 000 ihmistä, nyt määrä on yli tuplaantunut.
Psykoterapia on yleisin Kelan järjestämä kuntoutusmuoto. Kela korvasi kuntoutuspsykoterapiaa viime vuonna yli 105 miljoonalla eurolla.
Kustannukset nousivat edellisvuodesta parilla miljoonalla eurolla, mutta pidemmällä aikatarkastelulla kasvu on tasaantunut ja kustannusten suurin huippu toistaiseksi takana.
Muutosten taustatekijöistä tarvitaan lisätietoa
Kuntoutuspsykoterapiaa saavien yleisimmät diagnoosit ovat ahdistuneisuushäiriö ja masennustila. Kelan erikoistutkija Miika Vuori uskoo, että mielenterveysongelmista puhuminen on arkipäiväistynyt ja niihin uskalletaan hakea aiempaa herkemmin apua.
Tilanteen tasaantumisen syistä ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa, mutta Vuori nimeää useita mahdollisia selittäviä tekijöitä.
– Sekä työterveydessä että julkisella puolella on nykyisin mahdollisesti hieman aiempaa enemmän saatavilla mielenterveyspalveluita, kuten lyhytpsykoterapiaa. Tarkempaa tilastoa ei ole, mutta eri terapiamuotojen aiempaa parempi saatavuus saattaa heijastua pidempikestoiseen kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumiseen, Vuori arvioi.
Yksi mahdollinen tekijä on vaikeus löytää terapeuttia. Kuntoutuspsykoterapiat toteutuvat etenkin yksilöpsykoterapioina.
Kuntoutuskustannusten kasvun tasaantumista saattaa selittää myös ihmisten heikentynyt taloustilanne, mikä voi heijastua käyntimääriin tai terapian kestoon.
– Vaikka Kela korvaa osan käyntimaksuista, asiakkaille jää myös itselleen maksettavaa. Tuloerojen on havaittu olevan yhteydessä kuntoutuspsykoterapiassa käyntiin, ja asiakkaat ovat hieman todennäköisemmin korkeamman tulo- ja koulutustason omaavia nuoria aikuisia.
Kuluvan vuoden suuntaa Vuori ei lähde ennakoimaan, mutta kuntoutuspsykoterapian kestoa ja käyttöä eri sosioekonomisissa ryhmissä on hänen mukaansa tärkeää seurata.
Tuen tavoite on taata opiskelu- ja työkyky
Kuntoutuspsykoterapian tavoite on edistää asiakkaan työ- ja opiskelukykyä. Kelan tukea voivat saada 16–67-vuotiaat suomalaiset, joiden opiskelu- tai työkyky on uhattuna diagnosoidun mielenterveyden häiriön takia. Terapiaa varten tarvitaan psykiatrin lausunto diagnoosista ja kuntoutustarpeesta.
Tukea voi saada enimmillään kolme vuotta, yhteensä enintään 200 kertaa. Kela korvaa yksilöterapiasta 57,6 euroa käynniltä. Käynnin hinta liikkuu sadan euron molemmin puolin.
Eniten tukea saavat työssäkäyvät, joiden määrä on noussut kymmenessä vuodessa jyrkästi. Myös opiskelijat hakevat ja saavat kuntoutuspsykoterapiaa yhä useammin, mutta kasvu ei ole ollut yhtä voimakasta.
Mielenterveysongelmat ovat myös yleisin syy työssäkäyvien pitkiin sairauspoissaoloihin. Viime vuonna yli 100 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa mielenterveysongelmien vuoksi.
– Myös THL:n perusterveydenhuollon data kertoo ahdistuneisuushäiriö- tai masennusdiagnoosin saaneiden henkilöiden määrän kasvavan vuosi vuodelta. Tämä kertonee osaltaan siitä, että mielenterveysongelmien tunnistaminen on parantunut ja herkistynyt ja hoitoon hakeutuminen yleistynyt, Vuori sanoo.
