Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen haasteet liittyvät kuntoutusprosessin sujuvuuteen ja tulkkaukseen

Maahan muuttaneet henkilöt käyttävät Suomessa mielenterveys- ja kuntoutuspalveluja harvemmin kuin muu väestö. Tuoreen tutkimuksemme mukaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen haasteet liittyvät erityisesti sujuvaan kuntoutusprosessiin ja tulkkaukseen.

Vuonna 2020 alle kouluikäisistä lapsista 12 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia Suomessa. Pääkaupunkiseudulla joka neljäs alle kouluikäinen oli ulkomaalaistaustainen, kertoo Tilastokeskus.

Tilastoissa ulkomaalaistaustaisilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muussa maassa kuin Suomessa.

Selvitimme tuoreessa tutkimuksessamme(Avautuu uuteen välilehteen), millaisia haasteita ja kehittämistarpeita Kelan järjestämän kuntoutuksen toteutumisessa on ollut, kun asiakkaat ovat olleet maahanmuuttajataustaisia lapsia, nuoria ja perheitä.

Yleisimmät haasteet kuntoutuksen toteutumisessa liittyivät kuntoutuksen valmisteluun, sujuvaan kuntoutusprosessiin ja tulkkaukseen.

Maahan muuttaneet henkilöt käyttävät mielenterveys- ja kuntoutuspalveluja Suomessa harvemmin kuin muu väestö. Palveluiden vähäisempään käyttöön voivat aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuttaa esimerkiksi kielivaikeudet, kulttuurierot tai palvelujärjestelmään liittyvät tekijät. Haasteet kuntoutuksen toteutumisessa ovat usein myös erilaisia eri-ikäisillä asiakkailla.

Tutkimuksessamme maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla tarkoitettiin sellaisia Suomessa asuvia 0‒29-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka ovat muuttaneet Suomeen tai syntyneet Suomessa ja joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Lasten ja nuorten kuntoutus on useimmiten vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta

Kelan rekisteritietojen perusteella iältään 0‒17-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten saama kuntoutus oli vuosina 2019–2021 useimmiten lakiperusteeltaan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

Myös koko väestön tasolla 0‒15-vuotiaat lapset ja nuoret saavat Kelan kuntoutuspalveluista useimmiten vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena järjestettyjä yksilöterapioita.

Kelan kuntoutuksen palveluntuottajien mukaan yksilöterapiat ovat toteutuneet maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille pääasiassa samalla tavoin kuin lapsille ja nuorille muussa väestössä. Tutkimuksemme perusteella haasteet kuntoutuksen toteutumisessa ovat liittyneet kuntoutuksen valmisteluun, sujuvaan kuntoutusprosessiin ja tulkkaukseen.

Kuntoutuksen hakeminen ja terapeutin etsiminen on perheille vaikeaa

Ennen kuntoutuksen aloittamista perheillä on ollut vaikeuksia kuntoutukseen ohjautumisessa, kuntoutuksen hakemisessa, terapeutin etsimisessä ja ensimmäisen kuntoutuksen käyntikerran sopimisessa.

Ammattilaisten arvion mukaan maahanmuuttajataustaisten lasten kuntoutukseen ohjautuminen voi viivästyä, jos esimerkiksi lapsen kielen kehityksen ongelmia ei tunnisteta monikielisyyden vuoksi. Saattaa myös olla, ettei lasten ja nuorten mielenterveysoireita tunnisteta aina esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.

Kuntoutuksen hakemisvaiheessa vanhemmilla ei aina ole ollut riittävää kielitaitoa kuntoutushakemuksen laatimiseen. Kelan kuntoutuksen palveluntuottajien hakupalvelu koettiin vaikeakäyttöiseksi asiakkaille, jotka osaavat heikosti suomen ja ruotsin kieltä.

Kuntoutuksen palveluntuottajat ovat olleet tavanomaista useammin itse yhteydessä perheeseen, kun perheen kanssa sovitaan kuntoutuksen ensimmäisestä käyntikerrasta. Myönteisen kuntoutuspäätöksen saatuaan perheet eivät ole aina tienneet, miten heidän tulisi toimia.

 

 

Tavoitteista keskusteleminen ja terapiasuhteen rakentaminen vievät tavanomaista enemmän aikaa

Kuntoutuksen aikana tavoitteista keskusteleminen ja terapiasuhteen rakentaminen ovat vieneet tavanomaista enemmän aikaa ja kuntoutus on joissakin tapauksissa kiinnittynyt heikosti perheiden arkeen kotona.

Esimerkiksi perheen ja ammattilaisten eriävät käsitykset lapsen sairaudesta tai vammasta sekä perheiden vähäinen tietämys vanhempien roolista kuntoutuksessa ovat voineet hidastaa kuntoutuksen tavoitteista keskustelua. Terapiasuhteen rakentamista ovat hidastaneet vuorovaikutuksen tulkkivälitteisyys ja perheiden vaikeudet luottaa terapeuttiin, joka on saatettu kokea viranomaistahoksi.

Haasteet kotikäyntien järjestämisessä ja tulkkauksen järjestämisessä kotikäynneille ovat vaikeuttaneet kuntoutuksen kiinnittymistä perheiden arkeen kotona. Päiväkodissa ja koulussa kuntoutus on tavallisesti toteutunut hyvin.

Tulkkaaminen vie aikaa terapiatyöskentelyltä

Tulkkivälitteinen työskentely on vienyt aikaa terapiatyöskentelyltä kuntoutuksen käyntikerroilla. Erityisesti etätulkkaus on vaikeuttanut vuorovaikutusta perheen kanssa ja terapiaharjoitteiden havainnollistamista perheelle. Lisäksi pienten kielten tulkkeja on ollut vaikea löytää.

Kuntoutuksen palveluntuottajien arvion mukaan kuntoutukselle tilattujen tulkkien ammattitaito on ollut vaihtelevaa. Palveluntuottajat ovat pohtineet esimerkiksi tulkkien tietämystä kuntoutussanastosta.

Palveluntuottajien arvion mukaan perheet eivät ole aina luottaneet tulkkien salassapitovelvollisuuteen. Näissä tilanteissa tulkki on voinut olla perheelle tuttu tai perheen lähiyhteisöstä.

Palveluntuottajat toivoivat tulkkausmahdollisuutta nykyistä useampaan kuntoutustilanteeseen. Tulkkausmahdollisuutta pidettiin tärkeänä esimerkiksi kuntoutuksen aloitusvaiheen keskusteluissa ja vanhempien ohjauskäynneillä.

Perheille lisää tietoa kuntoutuksesta ja tukea kuntoutusasioiden hoitamiseen

Tutkimuksemme perusteella maahanmuuttajataustaisille perheille olisi hyvä antaa nykyistä enemmän tietoa Kelan järjestämästä kuntoutuksesta ennen kuntoutuksen aloittamista. Tietoa voitaisiin antaa esimerkiksi ajanvarauskäytännöistä kuntoutuksen aikana, kuntoutuksen toteutustavoista ja palvelujärjestelmän toimijoiden roolista kuntoutusprosessissa.

Kela ja terveydenhuollon kuntoutusohjaus voisivat tarjota perheille nykyistä enemmän tukea kuntoutusasioiden hoitamiseen.

Tutkimuksemme perusteella Kelalla olisi edellytyksiä tukea maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kuntoutuksen toteutumista. Kaikkea Kelan tarjoamaa tietoa ja neuvontapalveluita ole kuitenkaan vielä hyödynnetty. Nämä mahdollisuudet olisi tärkeää ottaa käyttöön. Kela voisi tukea perheiden kuntoutuksen toteutumista monin eri tavoin:

• Kela voisi tiedottaa nykyistä enemmän Kelassa tarjolla olevista neuvontapalveluista kuntoutusasioiden hoitamiseen ja tulkkausmahdollisuuksista asioimistilanteissa
• Kela voisi markkinoida nykyistä enemmän Kelan tuottamia koulutusvideoita kuntoutuksen palveluntuottajille
• Kela voisi järjestää kuntoutuksen palveluntuottajille ja tulkeille verkkoseminaarin tulkkivälitteisestä työskentelystä kuntoutuksessa
• Kelan verkkosivuilla voisi olla tietoa tulkkauksesta usealla kielellä
• Kela voisi tuottaa kuntoutuksen palveluntuottajille tekstiviestipohjan kuntoutuksen ensimmäisen käyntikerran sopimiseen
• Kelan kuntoutuksen palveluntuottajien hakupalvelua kannattaisi kehittää niin, että sen käyttö olisi mahdollista myös asiakkaille, jotka osaavat heikosti suomen ja ruotsin kieltä.

Näin tutkimus toteutettiin

Tutkimuksen tiedontuottajia olivat Kelan kuntoutuksen palveluntuottajat sekä kuntoutukseen lähettävillä tahoilla ja järjestöissä työskentelevät ammattilaiset. Aineistona oli kaksi kyselyä, haastatteluja ja Kelan rekisteritiedot maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen toteutumisesta.

Kyselyt toteutettiin osana Kelassa aiemmin toteutettuja tutkimus- tai kehittämishankkeita ja ne oli suunnattu Kelan kuntoutuksen palveluntuottajille. Aiemmin toteutetut hankkeet olivat Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke (Mahku-hanke) ja kyselytutkimus koronakriisin vaikutuksista avomuotoisen yksilöterapian toteutukseen.

Tutkimukseen haastateltiin seitsemää Kelan kuntoutuksen palveluntuottajaa sekä kahta lähettävillä tahoilla ja kahta järjestöissä työskentelevää ammattilaista. Haastatellut palveluntuottajat olivat toteuttaneet Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapioita. Suurin osa palveluntuottajista oli puheterapeutteja.

Kirjoittajat

Anna-Marie Paavonen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi(at)kela.fi

Tuija Partanen
tutkija, Kela
etunimi.t.sukunimi(at)kela.fi

Lue lisää

Paavonen A-M, Partanen T. Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kuntoutus. Haasteita ja kehittämistarpeita Kelan järjestämän kuntoutuksen toteutumisessa. Helsinki: Kela, Työpapereita 171, 2022.

Lähteet

Buchert U, Vuorento M. Suomalaisten hyvinvointipalveluiden ammattilaisten näkemyksiä maahanmuuttajien ammatillisen ja mielenterveyskuntoutuksen haasteista ja ratkaisuista. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 81, 2012.

Koponen P, Rask S, Skogberg N, ym. Suomessa vakituisesti asuvat maahanmuuttajat käyttävät vaihtelevasti terveyspalveluja. Suomen Lääkärilehti 2016; 12‒13: 907‒914.

Rask S, Castaneda AE, Schubert C. Maahanmuuttajien kuntoutuksen erityispiirteitä. Julkaisussa: Autti-Rämö I, Rajavaara M, Salminen A-L, Ylinen A, toim. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim, 2016. Viitattu: 18.2.2021.

Suphanchaimat R, Kantamaturapoj K, Putthasri W, Prakongsai P. Challenges in the provision of healthcare services for migrants. A systematic review through providers’ lens. BMC Health Services Research 2015; 15: 390. DOI: 10.1186/s12913-015-1065-z.

Tilastokeskus. Joka seitsemäs 30–34-vuotias on ulkomaalaistaustainen. Helsinki: Tilastokeskus, 28.5.2021. Viitattu: 1.6.2021.

Tilastokeskus. Maahanmuuttajat väestössä. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu: 24.2.2022.