Aiempaa useampi suomalainen sai tukea kuntoutuspsykoterapiaan vuonna 2022
Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuvien määrä jatkoi kasvua vuonna 2022, mutta sen kustannukset laskivat hieman edellisestä vuodesta. Kuntoutuspsykoterapian kustannukset olivat korkeimmat Helsingissä sekä suurten kaupunkien hyvinvointialueilla.
Kuntoutuspsykoterapian saajia oli Suomessa vuonna 2022 yhteensä 62 505. Määrä on liki viisinkertaistunut vuodesta 2011, jolloin saajia oli 12 609. Samalla ovat nousseet kuntoutuspsykoterapiakustannukset. Kehitykseen on vaikuttanut vuoden 2011 lakimuutos.
– Aiemmin kuntoutuspsykoterapia oli harkinnanvaraista, jolloin kustannuksille tuli vuosittain raja vastaan. Tämä rajoitti sitä, kuinka moni henkilö sai kuntoutuspsykoterapiaan tukea Kelasta. Kyseessä oli iso muutos, joka näkyy tilastossa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mielenterveyden häiriöt ovat tulleet enemmän esiin. Ne ovat olleet kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy jo vuosia, arvioi Kelan erikoistutkija Sari Miettinen.
Kustannukset ovat seuranneet saajamäärän kehitystä, mutta vuonna 2022 kuntoutuspsykoterapian kustannukset laskivat ensimmäistä kertaa reiluun kymmeneen vuoteen, 106,6 miljoonasta 103,2 miljoonaan euroon.
– Kustannusten taustalla on monia asioita. Esimerkiksi käyntien tiheys vaihtelee eri terapiamuodoissa ja asiakkaan tarpeen mukaan. Varmaa tietoa siitä, miksi kustannukset ovat lähteneet nyt laskuun samaan aikaan, kun kuntoutuspsykoterapian saajien määrä yhä kasvoi, ei vielä ole, Miettinen sanoo.
Kuntoutuspsykoterapiassa käydään etenkin Helsingissä ja suurilla hyvinvointialueilla
Kuntoutuspsykoterapian kustannukset ovat korkeimmat suurten kaupunkien hyvinvointialueilla. Tätä saattaa Miettisen mukaan selittää osittain paitsi asukkaiden, myös psykoterapeuttien korkeampi määrä sekä saatavilla olevat terveydenhuollon resurssit.
Kuntoutuspsykoterapiaan ohjautuminen voi olla sujuvampaa niillä alueilla, joilla terapiaa ennen vaadittava kolmen kuukauden hoitojakso toteutuu oikeaan aikaan ja asiakas saa tarvitsemansa lääkärinlausunnon ilman viiveitä.
Helsingin kaupungin sekä Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden yhteenlaskettu osuus on noin puolet kuntoutuspsykoterapian valtakunnallisista kustannuksista.
– Toisaalta joillakin hyvinvointialueilla perusterveydenhuolto saattaa itse tarjota sellaisia mielenterveyspalveluita, jotka vähentävät tarvetta ohjata asiakkaita kuntoutuspsykoterapiaan. Kustannusten alhaisempi taso ei siis suoraan kerro siitä, että jollakin alueella apua ja tukea ei olisi saatavilla, Miettinen sanoo.
Suurimmassa osassa Suomea vaativa lääkinnällinen kuntoutus oli suurin kuntoutuskustannusten erä vuonna 2022, mutta saajamäärän perusteella kuntoutuspsykoterapia on edelleen kuntoutusmuodoista yleisin.
Lisätietoa
Kelasto: Kelan kuntoutuspalvelujen saajat ja kustannukset
Sari Miettinen
erikoistutkija, tutkimusyksikkö
sari.miettinen@kela.fi
puh. 020 634 1991
